Olen miettinyt kauan: onko olemassa jokin "voima", joka välittää aisteihimme tiedon toisen ihmisen tunteista/kiinnostuksesta itseä kohtaan?
Eräs mies (jota en edes kunnolla tunne) herättää sellasen tunteen et välillämme ois jotakin "jännitettä" ... ihan kuin se katsos mua syvemmälle tai jotain?
Oon tosi ihastunut häneen, mut ihan vain ihailun tasolle on jäänyt. Luulen, että hän pitää myös minusta, juuri tuon "oudon" tuntemuksen takia välillämme.
Vai voisko tää tunne olla jotain mun kuvitelmaa, toiveajattelua, aistiharhaa? Voiko ihastuksissaan tulkita toista aivan väärin? .. Ihan mahdotonta sanoa, miten asia oikeasti on... mutta jotain sitä jotain on kyllä... tai sitten ei.
Muita joilla samoja tuntemuksia?
Eräs mies (jota en edes kunnolla tunne) herättää sellasen tunteen et välillämme ois jotakin "jännitettä" ... ihan kuin se katsos mua syvemmälle tai jotain?
Oon tosi ihastunut häneen, mut ihan vain ihailun tasolle on jäänyt. Luulen, että hän pitää myös minusta, juuri tuon "oudon" tuntemuksen takia välillämme.
Vai voisko tää tunne olla jotain mun kuvitelmaa, toiveajattelua, aistiharhaa? Voiko ihastuksissaan tulkita toista aivan väärin? .. Ihan mahdotonta sanoa, miten asia oikeasti on... mutta jotain sitä jotain on kyllä... tai sitten ei.
Muita joilla samoja tuntemuksia?
Vastaukset 75
Vanhimmat
Tietyt ihmiset voivat tuntea toistensa synergian siinä missä kuolemankin. Sielunkumppani on myös enemmän lähellä itseäsi ja tavallaan peilikuva sinusta itsestäsi.
mie oon ainakin muutaman ihmisen kohdalla tuntenut ikään kuin toisen tunteet sillai jännästi niinku:)
Tuo voima on nimeltään mielikuvistus.
mielikuvitus ei ole tunne, vaan kuvitelma, ajatus, idea, johon assisioutuu tuntemus. tuo tuntemus voi muuttaa muotoaan.
Mulla on samanlaista erään tytön kohdalla. Ja en uskalla edes sanoa mitään jos satunkin tuntemaan ihan väärin, koska ei hän käytöksellään mielestäni ole juurikaan osoittanut mitenkään että olisi minusta kiinnostunut, jotenkin se vain kuitenkin tuntuu siltä aina kun häntä näen. En tiedä olenko minä jotenkin käytökselläni mitään viestittäynyt, luultvastien. Katson vaan aina muka tyhjyyteen vaikka oikeasti huomaan tytön jo kaukaa. Nääh. Tykkään kyllä ihailla ihmisiä ja heidän olemustaan, mutta tässä tytössä nyt kuitenkin on jotain muutakin selittämätöntä. Luultavasti jatkan vain ihailua niin kauan kuin kestää ellei hän tule josksu minulle juttelemaan.
Onko tää tyttö sun kanssa samalla luokalla tai jotain? Mee vaan puhuu, jos teillä on jonkinlaiset puhevälit.
Voi olla toiveajattelua, itse olet ihastunut ja koet sellaista mitä ei ole. En jaksa uskoa. että mitään ihmeellisiä tunteita on sellaisten välillä jotka eivät toisiaan tunne. Ihailla voi, mutta mitään muuta ei ole, ehkä sitten tulee kun tuntee paremmin, mutta voi tulla päinvastaisiakin tunteita.
Prismalla oli mielenkiintoisen ohjelma sydämen toiminnasta. Tieteellisisssä kokeissa oli todettu, että sydän muodostaa sähkömagneettisen kentän, johon toisen ihmisen sydän voi reagoida ja vaikuttaa sitä kautta tunteisiin. Joissakin kokeissa on todettu myös, että sydän reagoi ennen aivoja mm. tiettyihin voimakkaasti vaikuttaviin kuviin (voimakkaat positiiviset tai negatiiviset tunteet), erittäin voimakkaan reaktion aiheuttavien kuvien kohdalla jopa aavistuksen ennen kuin kuva ilmestyy näkyviin! Kuudes aisti?
Uskon, että ihmiset ovat paljon monimutkaisempia kokonaisuuksia ja paljon on vielä selvittämättä. Osa tuntemuksista välittyy varmasti myös alitajuisesti ele- ja kehonkielen kautta, esim. tuo toisen kiinnostuksen aistiminen, eli on ihan "luonnollista".
Itselläni on ollut jänniä kokemuksia aivan tuntemattomien ihmisten ja koirien kanssa. Sellaisia, että kadulla tulee vastaan, katseet kohtaavat ja nauliutuvat toisiinsa, niiin että katse pysyy pitkään ohi kulkemisen ja loittonemisenkin ajan. Eli jotain kummaa tapahtuu. Unien aikana on joskus myös välittynyt voimakas tunnetila jostain ihmisestä (mm. oma siskoni ja mummoni), nämä ovat paljastuneet seuraavana päivänä todellisiksi ko henkilön kokemuksiksi jotka ovat minulle välittyneet.
Niiden, joilla ei ole omakohtaisia kokemuksia, voi olla vaikea uskoa. Luulen että muutama sata vuotta sitten minut olisi poltettu roviolla jo moneen kertaan ;).
mie olen ainakin tuntenut ikään kuin toisen tuntemukset myös silloin kun toinen ihminen ei ole ollut edes samassa huoneessa ni silloin ei kyl ainakaan mistään elekielen perusteella pystynyt niitä tuntemaan.
Sama homma, esim. nuo unet joista mainitsin, välimatkaa on ollut silloin satoja kilometrejä. Mutta tarkoitin siis, että tilanteessa, jossa ollaan naamakkain, on ihan luonnollisiakin selityksiä olemassa :).
Tuo on muuten todella mielenkiintoista! Samasta syystä varmaan ihminen voi joskus myös "hallita" koneita ajatuksenvoimalla...
Itse uskon tuohon ajan ja paikan ylittävään yhteyteen. Joskus se on heikompi, toisinaan vahvempi ja sielun lämpötila nousee hetkessä, kun toinen sinua ajattelee. Se tunne vain tulee jostain ja aivan odottamatta. :)
Kyllä minä "tunsin, aistin" kuinka hänen sydämmensä "läikähti" hänen rinnassaan...
Voihan sellainen tunne jäädä. Mutta niitäkin miehiä on, jotka katsovat joka toista naista vähän syvemmälle niinku silleen erityislaatuisesti tjtn?
kokomusta on ja sitten jotain tapahtui... outoa oli se kaikki..
Kemioitahan voi olla...
tutkijat väittävät että ihmisessä on jokin tuoksu tai haju johon toinen huomaamattaan reagoi...
Kyllä voi aistia. Itselleni kävi näin ja luulin tulleeni hulluksi. Se hulluus on kuitenkin sanoinkuvaamattoman kovaa vetoa ja rakkautta joka on pakko hyväksyä. Vitun stydejä tunteita ja erittäin harvinaista.
Kaikki minut tuntevat luulevat että olen vain ykskaks tullut hulluksi.
Joskus aistii senkin ett toinen ihminen ei pidä susta. Hänen ei välttämättä tarvi sanoa mitään, sen vaan tuntee. Kannattaa kuunnella sisäistä varoitusta, säästyis paljolta pahalta.
Jokin intuitio on olemassa. Minulle kävi näin. tiesin miehestä heti tavattuamme miten kävisi ja millainen hän on. Ajauduimme yhteen ja paljastui että hän oli vieä enemmän. Olosuhetiden pakosta jouduimme erillemme. harmittaa
mä taas jotenkin tunnen aistivani sen että milloin törmään häneen, minuutteja ennen kuin se sitten tapahtuu. että tämmöstä :) tulee vaan semmoinen jännittynyt fiilis ja jotenkin sen vaan tuntee vaikken edes ajattelisi sitä.
mulla tuli viimeksi tuollainen tunne pari viikkoa sitten. Olin ajatellut, että kunpa en törmäisi ex rakkaaseeni. Ajelin tuolloin vieraalle paikkakunnalle asioille.
Tuo ihminen asuu pääkaupunkiseudulla ajattelin sen olevan mahdotonta.
Siinä samassa hän ilmestyi aivan nenäni eteen. Hämmennys oli sanoinkuvaamaton!! Jotenkin vain aistin, että kohtaamme juuri tuolla. Merkillinen tunne!!
Tuon ihmisen kanssa on ollut ennenkin intuitioita ja kummallisia yhteensattumia vuosien varrella. Olemme tehneet tai ajatelleet samoja asioita samaan aikaan.
Ei ihmisjärki ymmärrä sellaista!!
Juupa,ne "rakkaustuoksut ovat tutkimuksen mukaan feremoneja,niistä tiedostamattaan haistaa,onko toinen sopiva kumppani.Olen huomannut ihan käytännössä sen,että toimii juuri näin.Jos taas on virtuaaliystävä kyseessä,niin ehkä juuri samankaltaiset ajatukset ja kiinnostuksen aiheet,ovat se mikä saa kiinnostumaan.Tosielämässä ei ehkä lainkaan "kolahtaisi".
Näinhän se voisi olla ja onkin, vai miten sen nyt sanoisi;)) Virtuaalissa aistii vain "piirunverran", mutta silti olisi hienoa kertoa toiselle, vaikka toinen olisi ihan "kauhea", että mikä kolahti!
Kaikki muu olisikin positiivistä. Ääripäät saattaisi hioa ajatuksia ja saada ajatusmaailmaan uusia ulottuvuuksia. Jos jotenkin ei totaalista katkeamista tule, niin jo tieto jostakin ja muisto jostain on hyvä mielelle..
Joskus monet elää omassa maailmassaan, minä olen hankkinut ja kohdannut monta todellisuutta, hiukan huijattu, hiukan petetty, mutta ei ne ole kuin opetuksena ja hyvänä sellaisena.. Kiitos "Si....."
Joku mikä kolahtaa,,,siis se vastakaiku ja ajatusten kulkeminen samoja latuja.Keskustelut-vaikka vain virtuaali-ovat herättäneet henkiin ajatuksen ihmisestä,ystävästä johon uskaltaa jo hieman luottaa.Käsijarru päällä silti mennään,ei ole halua sotkea toisen tunnemaailmaa liikaa.On kuitenkin hyvä tunne,että on joku,joka on muodostunut tärkeäksi voimavaraksi ja jolle voi ehkä itsekin olla sitä.Kiitos ystävä!!
Tunnen samoin.
Usko tai älä, voit aina luottaa minuun. Aina.
Toivon voimia elämääsi.
Tunnen samoin.
Usko tai älä, voit aina luottaa minuun. Aina.
Toivon voimia elämääsi.
Näin on veit sanat suustani :)) Kaikki kirjoittamasi oli kuin minun kynästä:)
Jos ihmisellä on monia tuttuja, ei putoa niin korkealta, samalla kunnioittaa toisen suhteita.. Kyllä se yllätti ja hiukan valvottikin, että mitä ihmettä?
Hymy oli herkemmässä, onneksi on tasoittunut. Käsijarru on hyvä nimitys ehdottomasti ;))
Vastaus meni hiukan alemmaksi sulle/sulle..
Kyllä ne tunteet pystyy aistimaan, minulle on ainakin käynyt niin!
Ja niin vahvana ne tunnen että ihan heikottaa välillä!
Pää oli pyörällä myöhäisyöllä ja outo oli olo myöteisesti, vaikka voi olla harhaakin, niin Sinulle kuin minullekin, olemme ystäviä se on hienoa.. Hiljaisesti! Hienostuneesti!
Ei ole harhaa meidän ystävyys.
Se on totisinta totta. Ilo katsella ja ollla tekemisissä.
Ole rohkea ja ota yhteyttä. Olen aina kuunteluetäisyydellä.
Mitä ikinä se olisikaan. Tunnen että tarvitsisit luottamuksellista juttelua...
Anna minun kuulua elämääsi, vaikka kuuntelijan osassa....
Suuret kiitokset, taidat olla luottamuksen arvoinen! Niitä ei tälläisessä tilanteessa ole yleensä eikä tarvitse ollakaan. Tämä on jotain hienoa, utumaisen harsomaista jne.. jatkukoon ystävyys!
Kiitos,tämä oli niin kauniisti kirjoitettu.Ihana ihminen..tuntematon..heräsi intuitiivinen luottamus,paitsi,että en tunne Sinua,mutta toki tuollainen lähestyminen on lohdullista.
Vaati luottamuksen tilan ollakseen heikko.
Ei aina tiedäkelle vastaa:)) Hienoa kaikkiaan täällä näkyy muitakin höpsähtäneitä;)
Ystävyys joka syntyy ilman syytä,on ainoa arvokas ystävyys.
Eihän me mitään romanssia etsitä,vaikkakin onhan melko romanttista
kirjoitella virtuaaliystävälle.Jos vähän höpsöltä joskus se tuntuukin,niin
ei haittaa..eihän?
Höpsöähän tämä on, ei mitään muuta. Jos on tekemisestä puute, niin meneehän se, vaihtelua kirjan lukemiseen. Mitä se haittaa, ei tänne ole pakko tulla.
Jonkunlainen "onnenpyörä". "Haluatko ostaa vokaalin."
HYVÄÄ YSTÄVÄN PÄIVÄÄ Sinulle "virtuaaliystävä"
"Ystävyys on kuin kallio,
tai pilven takaa paistava aurinko.
Toisinaan sade, joka puhdistaa,
joskus tuuli, joka eteenpäin kuljettaa."
Olet silti oikeasti olemassa ja joka kerta kun luen tekstisi "adetraliini" nostaa sykkeen.. Yksin kulkiessani onnen tunne kutittaa kivasti ajatuksiani ja vaikka kuinka on mieliala, ei koskaan nähdä, eikä kuulla toisistamme, silti jossain haavemaassa on toive nähdä ja jutella, vaikka se romahduttaisi illuusion.. Tai ei! Jookosta :))
Olet olemassa minulle,se on tärkeä voimavara.Jännitys kutkuttaa aina kun täällä käy kurkkaamassa.Onko tullut viestiä,jos ei,niin pettymys seuraa ja mieli on allapäin.
Tämä ikioma salaisuus laittaa mielikuvituksen laukkaamaan..Kenties joskus jotain tapahtuu,tai sitten ei...kuka sen tietää.Joku tarkoitus tällä on,kai.
Kiitos olen olemassa:) Jännitystä on samoin ja tyhjältä tuntuu, ellen löydä viestiä, ihan pientäkään, on tunne joko hylkäsi, no voihan olla muutakin maailmassa:) Sattuu vaan niin, että joku ehtii laittaa väliin jne. Jännää on.. vaikka ei sanaakaan olla puhuttu:)
Jokaisella on joku tarkoitus. Olen monesti harmistunut epäonnesta, mutta myöhemmin olen huomannut, että epäonni esti suuremman epäonnistumisen..
Huomasin vasta monta päivää asian jälkeen, että kerroit tapaavasi ystäviäsi "jossain", en vain hoksaa kaikkea.. Olemme suuren palapelin osasia, Sinä voit hyötyä jaksamisena, tai Luoja tietää jollain muulla tavoin:))
http://www.youtube.com/watch?v=Idnr1oH4pu4&feature=related
Jos ei tunteita oisi?
Tulin kurkkaamaan näin yöllä,olihan täällä kivoja kommentteja,kiitos ystävä!
Ystävälle puran mieltäni ja hän minulle,se auttaa jaksamaan ja antaa voimavaroja,
jotka ovat joskus/usein vähissä.Tapaamme kahvilassa lähes viikottain ja parannamme elämää.Odotan aina näkemistä,sitten kappaleen matkaa askel on taas kevyempi.Hyvää yötä ja huomista :)
Olihan se paikka jossain, paikka rauhallinen, laulun sanoin.. Kerään vielä äänitteitä, joista mielestäni valitsen parhaat, joita kuuntelen vaikka autossa itsekin, silloin kun haluaa tunnelmoida, kenties myös sinullekin:)
Maailman parannuksen lomassa(jota jonkun verran teen) on hauskaa olla muutakin, jossa ei tarvitse parantaa, saa ja antaa hyvää oloa.. Hyvää keskipäivää..
Oikein tulkitsin viestisi, mutta aiemmin ollessamme ehdottomia, kuvittelin mahdottomia, ettei paikkaa ole missään, ei milloinkaan..
Olen laittanut levyä ja haeskelen parhaita, joita itse olet valinnut sivulle joista olen muutamista ollut ihan lumoutunut, kuinka löydätkään ja mistä nuo kauniit kappaleet.. Soittelen niitä silloin autossa kun haluaa tunnelmaa..
Toimitus Sinulle on vaan epävarmaa, kun on ehto ei mitenkään ei millään, tai siltä ja väliltä, noin leikkisästi.
Olin laittavinani äsken viestin, mutta se on kadonnut, tämä on toinen.. Katoaakohan tämä? Kiitos samoin:)
Ehdottomuus on hyvä sana ja sopii tähän.
Ei paikkaan ei aikaan,vain haavemaan,
kaikki loppuu kyyneliin
haavemaa askel turha niin.
Pahaa mieltä on liiaksi
ei pahoiteta enempää
Sinä siellä ja minä täällä.
Lohduttomuus, kuuluu myös kuvaan.. Ei pahoiteta mieliä, tämä hieno juttu!
Juu se on kemiaa ja sitä on eri määriä eri ihmisten kanssa
Sanoisin etä sellainen pitkä liikahtamaton katse syvälle silmiin on jotain mutta mitä?
Mua kerran katsottu niin ja luulen et vaikutuksensa sillä että mies oli vanhempi ja uskalsi katsoa, hui!
Mullaki on ton tapasia juttuja. Oon kerran pelastanu isän ja itseni kolarilta. Isäni ajoi mutkikkaalla hiekkatiellä ja vielä keskellä tietä. Yhtäkkiä sanoin ''Varo! Rekka!'', isä käänsi auton oikealle puolelle tietä ja eiköhän sieltä tullut seuraavaksi rekka vastaan. Oltais nyt siellä rekan alla:D
Mutta joo, kyllä tollasii aistimuksia tulee paljon, ainakin mulle. Oma mies kans pisti silmään ja vuosisadan rakkaustarina siitä sitten tuli. Tiesin heti ekan tapaamisen jälkeen, että tosta tulee mun mies:)
En tiiä oonko sekasin ja että onko nämä aavistukset oikeita vai ei. Mitä väliä sillä on? Itse ainakin luotan omaan intuitioon, koska se on auttanut mua. Ehkä se on vaan alitajunnan lähettämä ajatus. Ei se niin tarkkaa oo. Tekee niin kun näkee ja tuntee parhaakseen.:)
Minulla on usein todella vahvoja tuntemuksia; erityisesti eräästä ihmisestä johon olen kovasti kiintynyt.
Oudot tuntemukset tulevat kun yhä yllättäen kun menevät poiskin.
Etiäisenä olen kokenut kun tämä ystäväni on minulle tekstaamassa. Tiedän jo ottaa puhelimen valmiiksi käteen kun tiedän että viesti kohta tulee.
Bongasin hänet myös täältä netistä ihan sattumalta. En ennen tätä ole paljoa aikaa oikeastaan ollenkaan näillä palstoilla viettänyt, nyt tunsin oudon tuntemuksen menin nettiin ja sain satavarman tunteen että eräs kirjoitus oli minulle....
Tiedän, että ajattelette että olen outo, näin itsekin mietin. mutta en enää näitä tunteita pelkää, vaan mielenkiinnolla jää odottamaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Tunne ilmenee kuten joku tuossa yllä kirjoitti; selittämätön jännittyneisyys ja kädet alkavat tärisemään. Kerrassaan outo tuntemus. Kun tilanne on ohi, tunne menee yhtä nopeasti poiskin.
En viitsi kaikkea tänne kirjoittaa, koska tiedän että ystäväni niitä täältä lukee... en halua tehdä asioista millään lailla kiusallisia hänelle tämän enempää.
Olen kiertonut näistä hänellekin.
Mukavaa vaali-iltaa.
Itse olen miettinyt tuota aivan samaa ja joskus jutellutkin jonkun kanssa asiasta.
Jotenkin ku itsellä on käsijarru päällä ja sit joku osoittaa jotain, niin siihen on vaikea sanoa mitää. Entä jos se toisen hymyily, pienet kosketukset ohimennessä ovatkin vain opittua?
Se on hirveen vaikeas sanoa toiselle, että tykkää. Se on hirveen imartelevaa jos joku sanoo että tykkää... ei se väistäminen ja kieltäminen - syvä hiljaisuus ole mtää torjuntaa, mutta se vaan jokus tulee kun on tuo käsijarru päällä.
tietty jotenkin pitäs osata vastata ja olla korrekti!
ei ole
itselläni oli samanlaisia tuntemuksia yhtä ihmistä kohtaan. Mutta olin sen verran ujohko ja nyt kaduttaa kun en tehnyt mitään :( mut life goes on
Uskon kemiaan varmasti
Minulle on sattunut yli 20 vuotta sitten. Työn merkeissä tapasimme. Olimme samanikäiset ja kumpikin naimisissa. Emme uskaltaneet tedä treffejä.
Mutta eräänä päivänä keskellä päivää kuulin hänen äänensä (ihan totta)
Hän sanoi minulle: "lähde illalla kävelemään". Minä lähdin ja niimpä hän ajeli autolla ohi, huomasi minut--otti kyytiin. Ajelimme jonkun aikaa ja juttelimme ja siihen se jäi.
Nämä jännitteet kahden ventovieraan ihmisen välillä on puhtaasti mielikuvituksen tuotetta,samoin on laita tutummankin ihmisen välillä. Jokaiselle sattuu joskus,että kun ajattelee jotain tuttua niin kohta hänet näkee tai saa häneltä tekstarin tai soiton,mutta nämä kuuluvat kategoriaan sattumat. On helppo testata,onko jokin yhteys toiseen. Ajattelee vaikka kolmea tuttua/ystävää ja laittaa tähän telepaattiseen yhteydenottoon aikarajaksi tunnin,ei taatusti kukaan näistä ajatelluista henkilöistä ota yhteyksiä,jos ei ole tapana vartin välistä kysellä kuulumisia.
"Teleaptia-sattumuksista" olen samaa mieltä, mutta jännitteistä ihmisten välillä olen eri mieltä.
Katsi selvittää asia pikaisesti .ei jää vaivaamaan sit jälkeenpäin
Rohkeasti vai juttusille jos kipinää on molemmilla siitä se alkaa
Elämme vai kerran ja ei kansi jättää mitään tilaisuutta tutkimatta
jos se vaik olis "se oikea"
Uskon ja olen kokenutkin voimakkaan vetovoiman kahden ihmisen välillä. Se on ihan väreilyä ja ihmeellinen kokemus. Taisi jäädä elämäni viimeiseksi.
Kyllähän se miehen liha väreilee kun pimperoa on saatavilla ja toisin päin.
miehen lihan väreileminen ei ole mitään vetovoimaa, se on kiimaa, ja päinvastoin
Kunpa väreiliskin, useimmiten ei väreile ainakaan minun kohdallani. Ja käsittääkseni keskustelussa oli tarkoitus puhua yläpään väreilystä, alapää nyt väreilee eräillä miten sattuu ja toisilla taas harvemmin ja harkitummin.
olet joskus tuntenut ylivoimaista/ennenkuulumatonta vetovoimaa johonkuhun ihmiseen (olet oikeasti ollut erittäin kiinnostunut myös hänen henkisistä ominaisuuksistaan ulkonäön lisäksi, jos näin nyt voi sanoa,) niin oletko miettinyt kertaakaan, että olet mahdollisesti tuntenut hänet läheisesti edellisessä elämässäsi, hän on voinut olla vaikkapa elämäsi suuri rakkaus menneessä elämässäsi? Tähän teoriaan uskotaan tällaisissa tapauksissa monissa uskonnoissa joissa jälleensyntymää pidetään totena.
Totta kai uskon ja olen todella huomannut sen olemassaolon. Kun kemiaa, jännitettä, on paljon se pistää ihmisen ihan sekaisin. Mikään ei ole enää niin kuin ennen. Sitä todella tarvitaan, jotta ihmiset ylipäätään päätyvät yhteen. Kemian voimakkuus vaihtelee suuresti eri ihmisten kanssa, mutta kyllä sen sinun puoliskosi kanssa kipinöi ihan eri tavalla kuin muiden. Sitä ei voi olla tunnistamatta erkkikään.
Kyllä niin on, että jotkut ihmiset vetävät puoleensa toisia ihmisiä. Toiset taas hylkii, ihan sellainen inho ja vihan tunne. Olen itselleni saanut miehen, jonka kanssa useasti olemme sanomassa samaa asiaa, toinen vain ehtii sen ääneen sanomaan. Minulla on erittäin hyvä elää tämän miehen rinnalla.
Näkisinpä sinusta vaikka vilauksen.....Kaipuu on suunnaton!
Meneekö miehelle vai naiselle, mihinpäin suomea??
Huuih, kyl se taitaa olla niin et sitä jännitettä "kemiaa" vaa on olemassa joidenkin ihmisten välillä enemmän. Niin moni täälläkin kun tuntuu tietävän ton tunteen.
Aika pelottavalta tuntus ajatus et edellisessä elämässä (jos nyt voi tällasiin uskoa, mut eihän sitä tiedä ? ) toi mies ois ollu mun rakkauteni kohde tai tosi läheinen muuten.. jos nyt oikeesti uskoo jälleensyntymiseen. Eihän varmaks voi tietää mitään, mysteeri tämäkin!
Joskus voi sivustaseuraajakin aistia milloin mies ja nainen ovat kiinnostuneita toisistaan. Niiden kahden välinen kemia on niin vahva ett rupeaa miettimään ett hetkinen nyt tässä on selvästi ihastusta noiden kahden välillä. He kiertävät toisiaan kuin kissat kuumaa puuroa ja viihtyvät toistensa lähellä. Eli sähköä on rutkasti ilmassa. Jossain vaiheessa voi huomat senkin ett heillä on asiat edenneet tiettyyn pisteeseen eli suhde on laitettu täytäntöön, molemmat ovat kuin kermaa saaneita kissoja ;)
Jep ja pari vuotta kestää tämä rakastumisentila ja eikun vaihtoon..Aikuisten oikeesti,tämä on tutkittu juttu.Rakastumisen tunnetila kestää pari vuotta.Jos ei se muutu rakastamisen tilaksi,ne ovatkin sitten täysin eri asioita,eikö vain..?
Voihan täällä feikkailla ja seikkailla,kermaa saaneet kissat ja muut..eihän se muille kuulu,jos ei näy..
höpöhöpö, ihmisiä on 7 miljardia ja kahden ihmisen väliset tunteet kattaa kemian tasoja olemattomasta uskomattomaan. Vittuako sitä millään tutkimuksilla on virkaa kun puhutaan kahden ihmisen välisestä asiasta. Siinä on ihmisellä vajaa tuntemus itsestään ja tunteistaan jos luulee saavansa saman usean kanssa.
Itse ainakin uskon tietynlaiseen telepatiaan ja yhteyteen kahden ihmisen välillä. Minulla on kaksi rakasta ystävää ja heidän kanssaan olen kokenut tällaisia yliluonnolliselta tuntuvia asioita.
Ehkä uskomattomin esimerkki tästä on kun matkustimme parhaan ystäväni kanssa bussilla Tampereelta Helsinkiin. Oli aikainen aamu ja nukuimme/kuuntelimme musiikkia, emmekä olleet sanoneet toisillemme mitään noin tuntiin. Sitten sekunnilleen samaan aikaan aloimme puhua samasta, bussimatkaan täysin liittymättömästä asiasta, täysin samalla sanalla. En ollut "aistinut" että ystäväni ajattelisi samaa asiaa, mutta tuli sellainen tunne, että tämä täytyy sanoa juuri nyt. Tuollaisista tilanteista saa aina hyvät naurut, jotka voi kokea vaan sen rakkaimman ystävän kanssa.
.
Välinpitämättömyyden näkee kyllä päälle. Ei sitä aistia tarvitse.
Siinä totuus.
Samoin on ollut minulla parhaan ystäväni kanssa;telepatiaa.Vasta äskettäin,kun yöllä krakasin ja olisin halunnut sanoa elämälle pahasti,..ja sanoinkin,,kävikin hyvästi.
Ystävä soitti ihan epätavalliseen aikaan;puoli yksi yöllä,mistä teisikin...
Sain taas tukea ja voimaa jatkaa tätä taaperrusta.
Iltarukouksessa kiitän häntä tästä.
Oletko ihan tosissasi? Elämä on niin suuri lahja, tuolloin pitää käänttä uusia sivuja.. Kulekea eteenpäin elämässä, on hyviäkin asioita miljoonittain, avaa vaan silmäsi
Landet som ickeär
-Ikävöin maahan jota ei ole.
Sillä kaikkea mitä on,
olen väsynyt himoamaan-
Edit Södergran