Joko on persukset huurteessa?
Mulla on kaksi mittaria vierekkäin ja aamulla näytti synkeältä:
Toisen asteikko ihan pohjalukemissa ja toinenkin melkein puolillaan.
Taitaa tämä -30 olemaan se raja,että tietää eläneensä.
Ja kuinka monella on muka auto pelannut hienosti...
Mulla on kaksi mittaria vierekkäin ja aamulla näytti synkeältä:
Toisen asteikko ihan pohjalukemissa ja toinenkin melkein puolillaan.
Taitaa tämä -30 olemaan se raja,että tietää eläneensä.
Ja kuinka monella on muka auto pelannut hienosti...
Vastaukset 56
Vanhimmat
Meillä täällä eteläisen Ruotsin, läntisellä puolella on -9.2 astetta pakkasta, maa valkoisessa lumessa, tiet aurattuna ja kirkas auringonpaiste.
Tuuleekin pikkuisen...4m/s koillisesta.
Kyllä minulla vaan on auto pelannut hienosti kovemmallakin pakkasella kuin -30 astetta. Lämmityslaite tosin vähemmän hienosti, kun sattuu olemaan Keski-Euroopan talviin mitoitettu pikkuauto.
Tiettävästi kylmintä missä olen ollut, oli joskus 1950-luvulla. Kansakoulun mittari näytti kahtena aamuna -42. Kotona ei mittaria koskaan ollutkaan.
Sitten 1960-luvulla joskus oli tilastojen mukaan Oulussa -41,5 astetta. Silloin mopolla kuljin kaupungin läpi toiselle reunalle työpaikalle. Ei ollut mittaria silloinkaan.
Sitä en tiedä paljonko oli 1964 pakkasta Sodankylässä kun siellä intissä olin. Ei sielläkään mitään mittaria ollut. Kylmää joskus oli kuitenkin.
Täällä etelämpänä ei ole ollut kuin -36 ja siinä kyllä ranskalainen pikkuauto vielä lähti käyntiin jouluaamuna 1983 (Savossa) ilman lohkolämmitintä ja 10W-40 öljyillä. Pääsi anoppi joulukirkkoon...
Pyöräilitkö sinne Vaasasta kesällä -64? Jos niin olet ollut samassa letkassa puoliskon kanssa ;-)
Täällä kaakonkulmalla (laajasti ottaen) oli viime yönä pakkasta yli 30 astetta. Riittää! Olen vain katsellut ikkunasta ulos. Ja rantasaunaa ei varmasti lämmitetä tänään. Kaunistahan nyt on, eikä ole onneksi tullut lisää lunta pitkään aikaan.
Eiköhän pakkanen hiukan kohta hellitä.
Hyvin pelaa minunkin autoni muuten, mutta sisälämmitys ei toimi. Sekään mitään haittaa vielä näillä pakkasilla ja ajomatkoilla. Aamulla laitoin varuiksi lämpökerraston päälle, mutta vähempikin olisi hyvin riittänyt. Lämpöisemmät käsineet olisivat kyllä olleet tarpeen.
En pyöräillyt. Olin komennuksella Sommarössä Vaasan edustalla Unimogin kanssa ja menin jälkikomennuskunnan mukana junalla Rovaniemelle ja sieltä yötä myöten Unimogilla Sodankylään jossa olimme aamulla noin klo 8.
Täällä etelärannikolla on ollut tänä talvena parhaimmillaan vain -23 astetta.
Puolisko vaan muistaa että "loppusodassa" Sodankylässä vuodenvaihteen -64-65 tienoilla olivat metsässä monta vuorokautta ja oli tosi kylmää, 36 tai jotain. Eipä taideta nykyisin varusmiehiä sellaisissa olosuhteissa taivaan alla pitää, ainakaan päiväsotalla ;-)
Auto on pelannut hyvin, tosin vain sitä on käytetty missä on webasto - hyvä vehjes!
Loppusodasta ei ole mielikuvaa. Saattaa olla, että vietin sen ajan kasarmin huoltohallilla, kun ei meille kaikille riittänyt autoja. Unimog piti antaa nuoremmille jossakin vaiheessa. Jouluaattoaamuna kuitenkin jostain syystä monta tuntia oli jotakin sulkeista metsässä ja lunta oli ainakin riittävästi.
Tänä aamuna -30 Itäisellä Uudellamaalla. Tekisi mieli kokeilla lähteekö autovanhus kylmiltään käyntiin, vaan enpä taida viitsiä...
Ihan uteliaisuutta kysyn , että lyhenikö puolisosi sotaväessäoloaika kuukaudella ?
Armeijalta loppui rahat ja ainakin minä, 64-65 armeijassa ollut alikessu selvisin 10 kuukaudella.
Pahkajärvellä paleltiin loppusodassa.
Kävinpä kysymässä. Kuulemma oli ihan täyden ajan, meni armeijaan (Vaasa) helmikuussa -64. Elokuussa aliupseerikouluaikaan sotkivat pyörällä Vaasasta Sodankylään. Välissä RUK ja takaisin. Pääsi pois armeijasta tammikuussa -65 Sodankylän hyisessä ympäristössä "sodittuaan". Taisi olla silloin kylmää koko Suomessa, omiakin muistikuvia tammikuulta -65 on, täältä etelämpää.
Pojalle taas on Pahkajärven harjoituskentät tuttuja, oli Vekaranjärvellä tykistössä muutama vuosikymmen myöhemmin.
- 30 astetta ollut korkeimmillaan ja auto on pelannut hyvin. Ei mitään ongelmia auton sisälläkään, ei palellut käsiäkään sormikkaissa.
- 44 astetta on ollut alimmillaan joskus viime vuosisadan puolella. Silloinkin ajelin autolla töihin. Renkaat taisi tuntua neliskulmaisilta ja auto jonkin verran jäykemmältä. Perillekin pääsin mennen tullen.
Kamalaa jos olisi välille hyytynyt.
Jotain tuollaista lähellä - 44 astetta oli ihan Etelä-Suomessa 1987. Oli harvoja kertoja, kun auto ei suostunut käymään. Lämmitysjohto mureni, ei ollut mitoitettu noin kylmälle ja sain uuden takuuseen.Piti hakea taksilla lapset päivähoidosta. Muuta tapausta en muista, etten olisi autolla päässyt liikkeelle. Tänään kävin kävellen kaupassa, aamulla oli -28 astetta, nyt - 17.
Loviisassa oli silloin vain -36. Taisi olla se johto muovieristeistä (PVC?) kun ei kestänyt. Kumin pitäisi vielä kestää.
Sen talven muistan minäkin varsin hyvin. Pakkanen kuuluu talveen, mutta silloin mittari pysyi 30 asteen alapuolella yhtäjaksoisesti yli kaksi kuukautta myös Etelä-Suomessa. Rakentajilla oli vaikeaa, ja asukkaat olivat muuttaneet vastavalmistuneeseen rivitaloon, vaikka pihatyöt olivat vielä kesken. Tiukasti vaativat autolämmitystolpat kuntoon. Ketään en voinut painostaa siihen työhön, joten lähdin itse yhden vapaaehtoisen asentajan kanssa sen tekemään. Puimme lämpöhaalarit ja karvalakit yllemme, mutta rukkaset kädessä ei mitään osaa tehdä. Kuumailmapuhaltimella pehmensimme jäätyneitä maakaapeleita, ja välillä sillä lämmitimme käsiemme. Auto kävi (laittomasti) koko päivän, ja siinä meillä oli iso termari kuumaa kahvia. Illalla, 10 tunnin urakan jälkeen, oli niin lämmin olo, etten sisälle olisi halunnut mennä. Enää ei vanhassa kropassa veri kierrä yhtä hyvin.
Auto oli silloin aivan uusi (Nissan maasturi) jossa ei ollut edes lohkolämmintintä. Aina se käynnistyi, mutta sen ääni oli säälittävää kuunnella. Tiesin kuitenkin, etten sitä kauan pidä, sillä en erityisemmin siitä pitänyt, ja lisäksi se oli minulle epäkäytännöllinen. Vaihdoin sen seuraavana kesänä autoliikkeesä Toyotaan, josta puhuin tänään Lada-ketjussa. En tiedä kuka onneton sen sieltä osti, mutta auton ensimmäiset käyttötunnit ei varmastikaan tehnyt moottorille hyvää.
Nyt on 26,5, aamulla oli yli 28.
Hyvin tuo vanhus pelasi, tulin just kaupasta. Matkaa on 25 km sivu.
Ei tarvinnut pelätä ketjukolaria, kun kaks autoo tuli vastaan, eikä muita näkyny.
Pakkasen viehätystä lisää tämä viima, mikä täällä mäellä on melkein vakio.
Tuli mieleen 80-luvun puolivälissä oli kovia pakkastalvia.
Oltiin kertausharjoituksissa Sodankylässä. Siellä räpisteltiin viikko teltassa yli 40 asteen pakkasessa. Eikä ollut valmiita puita, kun oli sissikeikka, ruokakin sissimuonaa.
Anikka jos siellä oisi pitänyt pelätä vielä henkesä eistä kuin isiemme täytyi, ja kärvistellä ketale kamppeissa, ei ollu koretexiä eikä fliisiä...
Kyllä ne kamppeet oli vielä 80-luvun puolivälissä samat, kun isiemme aikaan.
Oli minun isä jo ollut talvisodassa, ja puhui useasti, kun oli ollut katsomassa kun naapuri oli tykistöllä alkanut ampumaan. Ensimmäisten joukossa oli ollut naapuria vastaanottamassa.
Varoitti ne kovin, että pitää seurata kaveria, ettei paleltumisia tule.
Ei niitä honkia olis saanut kaataa, mutta hätä ei lue lakia.
Hirveetä se silti oli, 44 astetta, sissiteltta ja välillä vielä vaihdettiin paikkaa hiihtämällä.
Appiukolta paleltui varpaat. Ainakin yksi piti katkasta. Raatteentien suunnalla taisivat olla. Karmeeta se varmasti oli, kun ei nukkuakaan ehtinyt moneen päivään. Nukahtelivat kuulemma sukset jalassa kun sattui alamäki... Muusta vaivasta puhumattakaan.
Meilläkin oli pakkasennätys, -31C aamulla ylösnousun aikaan. Eipä kannata meikäläisten pakkasesta valittaa, ja huomennahan pääsee jo lenkille.
Se tais kuiten olla Suomen pelastus, että NL hyökkäsi talvella ja talvi oli kova.
Tais venäläisten talvivarustus olla huonompi ja muutenkin tottuneet huonommin talviolosuhteisiin.
Suomen aseistus oli aika heikko. Jos kesällä olis tullu, Suomi olis voinu tulla miehitetyksi.
Isä sanoi olleensa konepistoolimies, vissiin ainoa sinä ryhmässä, muilla oli tavalliset kiväärit.
Illalla oli pakkasta 30 tasan.
Jep. Ollaan heillen kiitollisia, melkein meidän kaikkien isät siellä jossain taisi olla, joidenkin jäikin... Ja pakkasellen kiitokset myös!!!
Ei pelota pakkanen,täällä etelä-Suomessakin hipoo 20 ast ja viima päälle.
Ihanaa kun on raikasta,paljon puhdasta uutta lunta,nytkin kuulas iltapäivän taivas.
Lapsena jo tottui 30-40 asteisiin lukemiin,joten karaistu on,sielujen syövereitä myöten.
Eikä ole autoa rasitteena,paikallisilla kuljetaan,joskin eilinen lumipyry vaikutti jopa metroonkin.
Hyvin on persukset huurussa.
Nyt näyttää täällä keski-suomessa 24.9 ja maksimi oli käynyt 29 celsiusta pakkasella.
Muutamia tunteja lämmitän ranskalaista leidiäni ennen starttia ja hyvin sen jälkeen on kulkenut.
Siinä on lasikatto ja pitää muistaa laittaa ne suojat eteen muuten palelee sisällä jopa näppejä.
Ulkoilulenkit ovat kyllä jäänet vähiin, koirakin heti kohta nostaa tassuaan ja katsoo anovasti silmiin, että palelee. Ei muuta kuin tupahommia.
Tekaisepa tai osta koirulillesi talvisaappaat?
Meillä se ei kyllä toiminut, kun neiti nosteli kaikkia jalkojaan yhtä aikaa.
Enkä tosin osannut tehdä patenttia, jolla ne olisivat pysyneet paikoillaan.
Kiitos hyvästä vinkistä.
viime talven pakkasiin kudoin koiralle palmikkopaidan, siinä tosin tuli tekovirhe koska ensi lenkillä muutaman askeleen päästä puku pikku hiljaa valui ja valui, lopulta ptosi kokonaan. Ilmeisesti ei olisi saanut tehdä takajalkoja varten hihoja, vain etukäpälille. Sen koommin ei nuttua ole päälle puettu.
Pitäisikin korjata näille pakkasille.
-28 tänä aamuna, tosin autoa en tarvinnut käyttää, mutta eilen ajoin..kyllä wolski pelaa, tyttären perheen pököttipä ei pelannu, oli jäässä ku ankka, ja tuliterä auto muka..fransmanni ei osaa tehä pakkaskeleihin sopivia menopelejä..näköjään.
Kyllä käyntiin lähti , mutta vain -15 fransmanni on hyvä ajaa, viides vaihde ei ole hyvä kylmänä menemään päälle halpahan on autokin.
Paras oli 60 luvulla skoda oktavia malli -65 30 pakkasessa lähti käyntiin kuin kuumana kesänä.
Mun mittarista sininen elohopea on hävinnyt jonnekin. Ennen joulua sitä oli yli puolenvälin, mutta nyt paljon alle, täytyy hommata jostain sinne lisää.
Joten ei ole vielä tarvinnut startata Nivaa. Eiköhän ne pakkaset pian tuu kun rasat on jo jäässä tuolla porstuan laattialla ?
se menöö, vai mitä ?
http://www.youtube.com/watch?v=IHfMlUiTwfg
jos ois tummaksi pojaksi syntynyt..
Jyväskylässä nyt 5.2 2012 on pakkasta -33,1 °C
Saaristossa pakkasta 20,2 astetta. Tuulee 6-8 metriä sek.
Raikasta on terassilla piiputella.
Lunta ei täällä ole kun n. 10 senttiä.
Eilen oli yhtä raikasta, mutta "vennään pojat" ei pakkasta säikkyneet.
Verkot kävivät jäällä kokemassa ja sitten Norssia onkimaan.
Tuntikausua siellä kaloja narrasivat.
Täällä, raukoilla rajoilla pakkasta 29,5, onneksi ei pääse onkimaan :)
Kymijoen rannalla kuuluu mahtava jäiden soitto, kun virta vie jäälauttoja. Pakkasta juuri nyt 27 astetta ja joki näyttää hyytävältä.
Virallinen lukema näyttää -28, talven kylmin aamu tähän mennessä...
... illalla enää -9, noussut tasaisesti koko päivän, luntakin alkoi taas sataa...
Meillä täällä lounaisella riikinmaalla on tällä hetkellä myös -9 astetta pakkasta.
Lunta tuli täälläkin tänään muutaman sentin lisää. Ihanat talviset maisemat täällä kaupungissakin.
Katselin juuri pohjoissuomen tiekameroita ja tämä taitaa olla teiden ennätys tällä hetkellä:
http://alk.tiehallinto.fi/alk/kelikamerat/kamera-C1452702.html
Tasan 33 pakkasastetta aamulla ja vieläkin hipoo kolmeakymppiä.
Melko viileetä.
Auto on pysynyt tallissa muutaman päivän, saa nähdä kuinka huomenna pelaa.
Jo on paljon kovempaa teillä.
Täällä on -18 ja aamusella kun katsoin niin oli -23, joten ajattelin että on se voinnut yöllä käydä lähempänä kolmeakymmentäkin.
No autoa kun ei ole niin ei siitä sitten sen enempää.
Espoossa on helle..aamulla noin -26 ja nyt -22.
Yhdeksän maissa, kun heräilin, oli parikymmentä astetta. Kävelen kahden maissa keskustaan noin 1 km, ei kannata autoa ottaa sinne seisomaan, kun käyn teatterissa. Illalla käväisen sitten Suomen Turussa. Saas nährä, onko liikenne takkuista. Hieman lumisadetta on luvattu. Eipä ole jänöjussi tuossa ulkona tepastellut. Suojasin omenapuuni, ettei pääse nakertelemaan.
Meidän puutarhaan ovat jänikset tehneet oikein polun, jota pitkin käyvät tutkimassa omenapuita ja hirvet kulkevat pitkin pihaa ja puutarhaa.
Suojauksia on laitettu puihin ja pensaisiin, mutta nälkä tuntuu metsän eläimillä olevan, kun tulevat pihaan ruokaa etsimään.
Hirviä täällä ei ole näkynyt, mutta edellisessä asuinpaikassani kolme hirveä oli keittiön ikkunan ulkopuolella, kun heräsin. Siinä oli pieni metsikkö lähellä ja hirvien kulkureitti. Noita jäniksen jälkiä täällä näkyy ja vähän kauempana, kun hiihtelen, niin ketun jälkiä näkyy myös.
En ole tarennut hiihtämässä käydä, mutta kun viimeksi hiihtelin metsässä, näin ilveksen tai suden jäljet, sitä on hieman erimielisyyttä, vaikka otin valokuvankin todistusaineistoksi.
Hirvet kävelevät pitkin kylätietä, joka päivä tulee uusia jälkiä ja peltojen poikki näkyvät kulkevan kovin ahkerasti.
Metsässämme oleskelee ilves. Oli kävellyt mökin terassin läpi, pyöreät jäljet tunnistaa hyvin. Joku on kertonut, että ilves viihtyy hyvin korkealla mäellä, josta avautuu näköala koko jokilaaksoon. Katsoin netistä ja alue on nykyään suojeltu. Se on jatkoa lehdolle, jonka myimme luonnonsuojelualueeksi joskus melkein 30 vuotta sitten.
Tänään meillä täällä eteläisessä länsiruotsissa -11.2 astetta, lunta saman verran kuin eilen ja tuulta onneksi vain 4m/s.
Saa nähdä tuleeko tästä talvesta yhtä pitkä kuin viime vuonna. Sitä kesti kevääseen saakka! ;)
Maailma on ihmeitä täynnä,tässä netin ääressä istuessani kuulin surinaa ikkunalaudalla.
Iso ja elävä ampiainen! Ihan kuin se olisi noussut lämpöpatterin välistä tai jostain,äkkiä kuva ja tikkuaskiin.
Ja sitten miettimään,mitä teen poloiselle?
No,järki käteen,siis kylmä järki...ulos pakkaseen,sorry vaan ampiainen,-25.
Heräsit väärään aikaan.
Kauhulla ajattelin et entäpä kun se olisi eksynyt sänkyyni yöllä...
Ja tää ei ole provo.
Tuosta tuli mieleen tapaus lapsuuskodista. En muista vuodenaikaa, mutta savupiipusta alkoi valua hunajaa ja mehiläisiä tuli sisälle. Ei varmaan ollut talvella. En siedä minkäänlaista lentelijää paikassa, missä nukun.
"piipiloo"
Tähän aikaan vuodesta, oikeastaan aikaisemminkin, surisevat naaraat ovat ainoita joita kiinnostaa nukkuminen, ukkoja kun ei enää ole, mitä se sitten takoittaa en osaa sanoa, ihminen kun olen.
Naaraat hakevat paikkaa jossa olisi 0- -5 astetta, jotta voisivat nukkua vauvoineen kevääseen saakka.
Kaksi vuotta sitten otin tikkuaskeihin kaksi niistä kiinni ja laitoin askit korvausilmaventtilien eteen.
Keväällä kun alkoivat surista, vein laatikot avattuina parvekkeelle, sinne katosivat pörisijät.
Minä vähän luulen että vauvansa pölyyttivät aikasti ison osan paikkakunnan peltoja ja puutarhoja.
Tappaminen on niin helppoa.
H.
Lapsuudenkodin huvilalla isä vei talvella heränneet ampiaiset lämmittämättömän piharakennuksen varastossa olleeseen piironkiin. Siinä oli sellaiset ovet, joissa oli vihreästä lasista ikkunat. Piirongin sisällä oli vielä pieniä vetolaatikoita. Sellaisesta vetolaatikosta sai ampiainen asunnon, josta pääsi omia aikojaan pois, kun se jätettiin vähän raolleen. Ovien raot olivat valmiiksi ampiaisenmentävät.
Taitaa olla ampiainen vähän turhan sileä ollakseen hyvä pölyttäjä, mutta syöhän se varmasti kaikenlaisia puutarhan tuholaisia.
Oikeastaan tappaminen ei ole helppoa, kun ei sitä oikein millään pysty tekemään. Silloinkin kun se tuntuu armeliaimmalta vaihtoehdolta ja sen tekee, niin sydän hakkaa ja päässä jyskyttää niin, ettei tosiaan voi helpoksi sanoa.
"bessie*"
Eipä Ampiainen kaksinen pölyttäjä ole.
Mutta se pyydystää Mehiläisiä.
Pistää niitä ja kantaa kuolosta vapisevan pesäänsä.
Jospa siinä Mehiläisestä irtoaa jotain?
Helppoa on läimäyttää Hyttystä, vaan Härän kuoleman joutuu enempi todistamaan.
Härän tappamisessa sykkii syöjän sydän enemmän kuin tappajan.
Pitäisiköhän? Vai oliskohan parempi ajatella enste, huippuravintolassa?
Tai vuodattaa kyyneleitä Tillin vuoksi, jonka katkaisee Rapukattilaan.
Siitä kyllä pää jyskyttää.
H.
Ampiaiset ja mehiläiset ovat minulle saman arvoisia.
Hyttysten läimäyttelyä pidän energian käytön kannalta ajatellen epätaloudellisena, samalla huitaisulla karkoittaa useamman. Sisätiloissa kyllä tapan.
Kaipa minäkin vähän joskus ajattelen asioita "enste".
Tillin vuoksi en itke, rapuja en pysty keittämään.
Oletko koskaan joutunut lopettamaan yliajetun eläimen? Jos olet, niin eikö todellakaan tuntunut missään? Minä hädin tuskin saan käden tottelemaan, mutta sikseenkään en pysty jättämään. Varmaankin vääränlainen stressitila, jyskytyksineen kaikkineen? Ampiaisen tappamista en yleensä pidä tarpeellisena, ja jos jostain syystä pidän, niin ei sekään helppoa ole.
Ei ole persukset huurteessa, autokin on pelannut hyvin.
Tänä aamuna kahdeksan aikaan oli -28 astetta, nyt helmikuinen auringonpaiste ja pakkasta -22.
Upea talvi lumiset puut kuin sadusta.
Hyvä nooanarkki (evvk) :-) kirjoitan sinulle nyt en suinkaan ensimmäistä kertaa, mutta nyt on holotna. Ei se mitään ja autokin on lähtenyt käyntiin joka päivä, vaikka ei mulla ole edes tolppapaikkaa. Golffi ei jätä pulaan.:-))
Aamulla töihin lähtiessä pakkasta 31 ja tullessani illalla kotii oli 37astetta. Auto oli kaksi tuntia tolpassa ja käyntiin lähti kuin kesällä, mutta penkit kuin puusta, No onneksi lämpiävät, ja muuten lämmin ajellessa .Vähän kuitenkin pelotti että saapas näkee pääsenkö kotiin.
Kyllä nyt tekee mieli taas ulkomaille, lämpimään.
Kävi tuossa vaalitulosten aikana - 32 asteessa, nyt on "lauhtunut" -28 asteeseen.
Onpahan hyttyset ainakin vähempänä näin talviseen aikaan.
kun Lämpötila -1,6 °C tulla kevät ?
Täällä on viitisen astetta pakkasta ja pikkuisen satelee höytälunta. Pitkään aikaan ei ole ollut suojasäätä. Tuo höytälumi on kyllä petollista, tekee paikat liukkaiksi, kun tallataan. Sunnuntaina Turussa oli tullut melko paljon ja oli ylämäkeä, kun tulin pihalta kadulle. Piti peruuttaa ja ottaa uudelleen vauhtia. Nyt on mitä ihanin hiihtokeli ja kohta lähden sivakoimaan.