Kun aina väitetään, että ruotsi on niin tarpeellinen ja tärkeä kieli, "hyötyruotsi", niin miksi ei kukaan tee tutkimusta siitä kuinka tarpeellinen tuo pakkoruotsi on oikeasti ihmisille ollut. Tarpeeksi laaja ja kattava kysely niille suomalaisille, jotka ovat pakkoruotsinsa lusineet jo. Kysymyksiä vaan kehiin, kuinka usein päivässä | viikossa | vuodessa on tarvinnut ruotsinkieltä.
Tuskin kovinkaan moni on tarvinnut ruotsia edes sen vuoden aikana...tai ikinä..
Tuskin kovinkaan moni on tarvinnut ruotsia edes sen vuoden aikana...tai ikinä..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyselyt ja tutkimukset maksavat, lisäksi hyödyllisyyden määritys voi olla vaikeaa, miten sen mittaa. Esim. isäni luki nuorena mielenkiintoisia ruotsalaisia kirjoja, joita ei saanut kekkos-slovakiassa suomenkielellä. Hyötyä kyllä mutta konkreettinen hyöty vaikeasti laskettavissa.
Rikkaus kantaa aina itse itsensä
Pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Jos ruotsin kieli olisi rikkaus Suomessa, se kantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.
Koska poliittisin keinoin ei voida eikä onnistuta päättämään ruotsin hyödyllisyydestä, ollaan päädytty muodostamaan esteitä yksikieliselle suomenkieliselle toiminalle Suomessa, ruotsin kielen tukemiseksi. (virkamiesruotsi, pakkoruotsi) Siitä on syntynyt järjetön tilanne, jossa estetään suomenkielisen enemmistön kaikenlainen menestyminen ja sivistyksen kehitys, vähemmistön identiteetin tekohengittämisellä. Tämä ilmenee mm. siten, että Suomessa helpotetaan pääsyä opiskelemaan ruotsin kielellä huomattavasti vähäisemmillä tiedoilla ja taidoilla.
Pakkoruotsin "rikkaus" on tehty keinotekoisesti aiheuttamalla haittaa niille, jotka eivät sitä osaa, käytä tai opiskele sillä kielellä. Tämä on aiheuttaa sen, että ruotsin kielentutkinto ja -taito vaaditaan työtilanteissa, joissa asia pystyttäisiin hoitamaan ja käsittelemään todellisesti yksikielisessä Suomessa pelkästään suomenkielellä. Näin on esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa venäjän kieli ruotsin kielen sijasta, olisi paljon tärkeämpi hallita nyt ja varsinkin tulevaisuudessa.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen hyöty on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.
On olemassa vain yksi matematiikka, yksi biologia ja yksi voimistelu ym. niitä ei voi korvata. Siksi niitä kaikkia opetetaan kaikissa maailman kouluissa. Kieliä on monia, eikä niitä kaikkia voi opiskella, siksi pitää tehdä oikeita valintoja eikä valita ruotsia.
Kun koetaan, että ruotsin kielestä ei ole hyötyä, sitä ei haluta opiskella, eikä sitä ei käytetä. Koska ruotsin kieli ei ole rikkaus Suomessa, se ei kanna itseään ja sitä pitää tekohengittää pakottamisen muodossa koko kansalle.
Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna. Matematiikassa ja pakkoruotsissa on vain suuri ero ja siksi ne molemmat tarvitsevat oman perustelunsa mahdolliselle pakollisuudelle. Pakkoruotsille ei matematiikan, historian tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.
Vain saduissa rikkaudet tulevat ilmaiseksi. Todellisuudessa me kuitenkin asumme rajallisessa maailmassa, jossa resurssit ovat rajallisia. Ihminen ei ole mikään kone, ruotsinopiskelu vie aikaa ja sitä kautta se on poissa jostain muusta tärkeämmästä aineesta. Vain typerykset eivät ymmärrä, että suomalaiset haluavat oppia tarpeellisia kieliä, jotka oikeasti ovat hyödyksi. Pakkoruotsi on ryöstökieli, koska se estää suomalaisia oppimasta oikeita sivistyskieliä.
Eiköhän Päivi Räsäsen ironinen vastaus pakkoruotsi-kansanäänestykseen kerro kaiken oleellisen: " Kansanäänestystä ei järjestetä, koska tulos on ilmiselvä".
Eli tutkimusta pakkoruotsin hyödyllisyydestä ei tehdä, koska tulokseksi tulisi sen haitallisuus Suomelle.
On kuitenkin tutkittu, kuinka moni suomenkielisistä osaa ns. hyvää ruotsia, siis omasta mielestään. Vastaus oli 4%. Lisäkysymyksenä ei ollut. oletko asunut Ruotsissa tai naimisissa ruotsinkielisen kanssa. Olisi kannattanut kysyä.
Kielen hyöty näkyy suoraan siinä, miten hyvin aikuinen säilyttää tuon kouluissa hankitun pitkän ruotsin verrattuna muihin pitkiin kieliin.
Mitään tutkimusta, jossa olisi edes mahdollista tulla pakkoruotsin kannattajille epämieluisa tulos, ei tietenkään koskaan järjestetä. Kieliin liittyvien tutkimuksien rahoittajina ovat niin usein ruotsinkieliset säätiöt, ettei kukaan järkevä kieltenopetuksen ammattilainen lähde sahaamaan itseltään ja taustaryhmältään sellaista oksaa.
Kansalaisaloituksilla näitä kyselyjä saadaan esille.