Kunnallisvaalit ovat tämän vuoden syksyllä. Käydyssä presidentin vaalissa työväestö äänesti useimmiten kokoomuslaista Sauli Niinistöä tai jätti äänestämättä. Vasemmistopuolueet "pelattiin" vaalien ensimmäisellä kierroksella pelistä pois. Media hoiti tehtävänsä.
Edellisessä presidentinvaalissa Niinistö profiloitui "työväen presidenttinä", jonka mielestä vastakkain asettelun aika oli ohi. Kokoomuslainen bluffi ei mennyt läpi, vaan työväestö äänesti sos.dem.puolueen Tarja Halosta.
Kun presidentiksi valittiin kolmannella yrittämällä kokoomuksen Niinistö, hän profiloitui tällä kertaa "tekojen tekijänä", "syrjäytymisen syrjäyttäjänä", "työnhakijana sekä Suomelle että sinulle". Koiviston vaalityötä teki Niinistön vaimoksi tullut kokoomuksen viestintäpäällikkö sekä kokoomuksen toimistossa työskennellessään että aiheesta väitöskirjaa tehdessän ja viimeiset puolet Sauli Niinistön vaimona.
Kun kunnallisvaalit tulevat äänestäjien tulisi muistaa oma asemansa ja etunsa. Kokoomuksen vaalipropaganda on tarkoitushakuista ja valheellista. Suomessa kasvaneet tuloerot, jotka ovat nyt suuremmat kuin 20 vuotta sitten, johtuvat
- osinkotulojen ja myyntivoittojen rajusta kasvusta
- verotuksen progression vähentämisestä
- ansio- ja pääomatulojen erilaisesta verokohtelusta
Tuloerojen kasvu on ollut Suomessa huomattavan nopeaa verrattuna moneen muuhun OECD-maahan. 1990 alun laman jälkeen tuloerot alkoivat kasvaa ripeästi. Kun lama ohitettiin leikkaamalla pieni- ja keskituloisilta, alkoi taloudellinen kasvu. Kasvun hedelmät ottivat kokoomuslaisen (Sauli Niinistö valtiovarainministerinä) talouspolitiikan seurauksena hyvätuloiset. Verotuksessa tehtiin hyvätuloisia varten muutos ja pääomatuloja ryhdyttiin verottamaan 27 %:n tasaverona mutta ansiotuloista perittiin progressiivinen vero.
Tuloerojen syyt ovat:
- huipputuloisten veroprosentti on suhteeisen pieni
- suurituloisimmat saavat eniten pääomatuloja
- suurituloisimmat saavat lähes kaikki verovapaat osinkotulot
- verotuksen tulontasausvaikutus on pienentynyt
Talouskasvu lisäsi varallisuuden kasautumista verotuksen tukemana (myyntivoitot, osinkotulot). Laman jälkeen sosiaaliturvan varassa elävien elämä vaikeutui, kun sosiaaliturvaetuuksien taso oli jäädytetty, eikä sitä korjattu talouden elpyessä. Työttömyys ei poistunut toivottuun tahtiin, joten suuri joukko suomalaisia jäi köyyhyysrajalle ja sen alapuolelle. Näissä köyhissä talouksissa on yli 50.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta. Köyhiä oli laman jälkeen Suomessa noin 700.000, eikä määrä liene vähentynyt tuloerojen kasvaessa.
Vasemmiston oppositioaikana ei köyhien asema Suomessa parantunut, eikä kokoomus-kepu hallitus yrittänytkään hoitaa köyhien ja syrjäytyneiden tilannetta. Perusturvan annettiin heikentyä niin alhaiselle tasolle, että Suomeen muodostui leipäjonokulttuuri pysyvästi.
Verovapaista osinkotuloista suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluneet ovat saaneet vuosittain runsaat 80 %. Verovapaita osinkotuloja maksettiin vuosina 2006-2009 runsaat 9 miljardia euroa. Samaan aikaan otettiin ulkomailta runsaasti lainaa (kymmeniä miljardeja), kun verotulot eivät kattaneet valtion menoja.
Suomessa sosiaaliturva ei ole aukoton.
Tulottomien kotitalouksien määrä kasvoi vasemmistopuolueiden oppositioaikana huomattavasti:
Tulottomat kotitaloudet (Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus 2/2011):
2006 tulottomia henkilöitä 11.677, lapsia 1.365
2007 tulottomia henkilöitä 14.887, lapsia 1.789
2008 tulottomia henkiöitä 15.652, lapsia 2.304
2009 tulottomia henkilöitä 19.098, lapsia 2.559
Tulottomien lukumäärä on kasvanut työttömyysturvan sanktioiden lisääntymisen vuoksi. Toinen syy on työttömyysturvan odotusaika.
Karenssipäätökset koskevat vuosittain kymmeniä tuhansia henkilöitä. Vuonna 2010 karenssipäätöksiä tehtiin 81.000, jista 42.100 koski "korvauksettoman määräajan" asettamista.
Tiukka syyperusteinen sosiaaliturva katkeaa useilta suomalaisilta monestakin eri syystä. Karenssi on julma ja kohtuuton rangaistus suurtyöttömyyden aikana kymmenille tuhansille suomalaisille lapsiperheille.
Vasemmistopuolueiden pitää hoitaa tulottomille ja muille yhteiskunnasta syrjäytetyille ihmisarvoinen elämä. Sitä eivät kokoomus ja kepu päähallituspuolueina tehneet - päinvastoin.
Kun tulottomat, pienituloiset, työväestö ja pienituloiset elekeläiset äänestävät vaaleissa oman etunsa mukaisesti vasemmistopuolueita, alkaa oikeudenmukaisuus verotuksessa toteutua ja tuloerojen kasvu tyrehtyy. Vasemmistopuolueiden on erittäin tarkasti kuunneltava pienen ihmisen ääntä kuntapalveuiden säilyttämiseksi kunnissa sekä taloudelisen että alueellisen saatavuuden kannalta.
Hyvinvointipalveluja voidaan kehittää eikä niitä tarvitse leikata, kun verokertymä kasvaa rikkaiden maksaessa veroja veronmaksukyvyn mukaan - oikeudenmukaisesti.
Edellisessä presidentinvaalissa Niinistö profiloitui "työväen presidenttinä", jonka mielestä vastakkain asettelun aika oli ohi. Kokoomuslainen bluffi ei mennyt läpi, vaan työväestö äänesti sos.dem.puolueen Tarja Halosta.
Kun presidentiksi valittiin kolmannella yrittämällä kokoomuksen Niinistö, hän profiloitui tällä kertaa "tekojen tekijänä", "syrjäytymisen syrjäyttäjänä", "työnhakijana sekä Suomelle että sinulle". Koiviston vaalityötä teki Niinistön vaimoksi tullut kokoomuksen viestintäpäällikkö sekä kokoomuksen toimistossa työskennellessään että aiheesta väitöskirjaa tehdessän ja viimeiset puolet Sauli Niinistön vaimona.
Kun kunnallisvaalit tulevat äänestäjien tulisi muistaa oma asemansa ja etunsa. Kokoomuksen vaalipropaganda on tarkoitushakuista ja valheellista. Suomessa kasvaneet tuloerot, jotka ovat nyt suuremmat kuin 20 vuotta sitten, johtuvat
- osinkotulojen ja myyntivoittojen rajusta kasvusta
- verotuksen progression vähentämisestä
- ansio- ja pääomatulojen erilaisesta verokohtelusta
Tuloerojen kasvu on ollut Suomessa huomattavan nopeaa verrattuna moneen muuhun OECD-maahan. 1990 alun laman jälkeen tuloerot alkoivat kasvaa ripeästi. Kun lama ohitettiin leikkaamalla pieni- ja keskituloisilta, alkoi taloudellinen kasvu. Kasvun hedelmät ottivat kokoomuslaisen (Sauli Niinistö valtiovarainministerinä) talouspolitiikan seurauksena hyvätuloiset. Verotuksessa tehtiin hyvätuloisia varten muutos ja pääomatuloja ryhdyttiin verottamaan 27 %:n tasaverona mutta ansiotuloista perittiin progressiivinen vero.
Tuloerojen syyt ovat:
- huipputuloisten veroprosentti on suhteeisen pieni
- suurituloisimmat saavat eniten pääomatuloja
- suurituloisimmat saavat lähes kaikki verovapaat osinkotulot
- verotuksen tulontasausvaikutus on pienentynyt
Talouskasvu lisäsi varallisuuden kasautumista verotuksen tukemana (myyntivoitot, osinkotulot). Laman jälkeen sosiaaliturvan varassa elävien elämä vaikeutui, kun sosiaaliturvaetuuksien taso oli jäädytetty, eikä sitä korjattu talouden elpyessä. Työttömyys ei poistunut toivottuun tahtiin, joten suuri joukko suomalaisia jäi köyyhyysrajalle ja sen alapuolelle. Näissä köyhissä talouksissa on yli 50.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta. Köyhiä oli laman jälkeen Suomessa noin 700.000, eikä määrä liene vähentynyt tuloerojen kasvaessa.
Vasemmiston oppositioaikana ei köyhien asema Suomessa parantunut, eikä kokoomus-kepu hallitus yrittänytkään hoitaa köyhien ja syrjäytyneiden tilannetta. Perusturvan annettiin heikentyä niin alhaiselle tasolle, että Suomeen muodostui leipäjonokulttuuri pysyvästi.
Verovapaista osinkotuloista suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluneet ovat saaneet vuosittain runsaat 80 %. Verovapaita osinkotuloja maksettiin vuosina 2006-2009 runsaat 9 miljardia euroa. Samaan aikaan otettiin ulkomailta runsaasti lainaa (kymmeniä miljardeja), kun verotulot eivät kattaneet valtion menoja.
Suomessa sosiaaliturva ei ole aukoton.
Tulottomien kotitalouksien määrä kasvoi vasemmistopuolueiden oppositioaikana huomattavasti:
Tulottomat kotitaloudet (Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus 2/2011):
2006 tulottomia henkilöitä 11.677, lapsia 1.365
2007 tulottomia henkilöitä 14.887, lapsia 1.789
2008 tulottomia henkiöitä 15.652, lapsia 2.304
2009 tulottomia henkilöitä 19.098, lapsia 2.559
Tulottomien lukumäärä on kasvanut työttömyysturvan sanktioiden lisääntymisen vuoksi. Toinen syy on työttömyysturvan odotusaika.
Karenssipäätökset koskevat vuosittain kymmeniä tuhansia henkilöitä. Vuonna 2010 karenssipäätöksiä tehtiin 81.000, jista 42.100 koski "korvauksettoman määräajan" asettamista.
Tiukka syyperusteinen sosiaaliturva katkeaa useilta suomalaisilta monestakin eri syystä. Karenssi on julma ja kohtuuton rangaistus suurtyöttömyyden aikana kymmenille tuhansille suomalaisille lapsiperheille.
Vasemmistopuolueiden pitää hoitaa tulottomille ja muille yhteiskunnasta syrjäytetyille ihmisarvoinen elämä. Sitä eivät kokoomus ja kepu päähallituspuolueina tehneet - päinvastoin.
Kun tulottomat, pienituloiset, työväestö ja pienituloiset elekeläiset äänestävät vaaleissa oman etunsa mukaisesti vasemmistopuolueita, alkaa oikeudenmukaisuus verotuksessa toteutua ja tuloerojen kasvu tyrehtyy. Vasemmistopuolueiden on erittäin tarkasti kuunneltava pienen ihmisen ääntä kuntapalveuiden säilyttämiseksi kunnissa sekä taloudelisen että alueellisen saatavuuden kannalta.
Hyvinvointipalveluja voidaan kehittää eikä niitä tarvitse leikata, kun verokertymä kasvaa rikkaiden maksaessa veroja veronmaksukyvyn mukaan - oikeudenmukaisesti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vasemmisto on hävittämässä kunnallista demokratiaa hallituksessa. Heitä tule äänestää.
Vasurit/demut, napinpainaja ryömijät ei saa ääniä syksyllä. Unohdat, että nyt ei äänestetty kokoomusta, vaan Niinistöä!
Sauli Niinistö oli kokoomuksen presidenttiehdokas. (Wikipedia)
Sauli Väinämö Niinistö (s. 24. elokuuta 1948 Salo) on suomalainen kokoomuslainen poliitikko ja entinen Euroopan investointipankin varapääjohtaja.
Niinistö oli puolueensa puheenjohtajana 1994–2001.
Hän toimi Paavo Lipposen hallituksissa ensin oikeusministerinä 1995–1996 ja myöhemmin valtiovarainministerinä 1996–2003.
Niinistö siirtyi sen jälkeen Euroopan investointipankin (EIB) varapääjohtajaksi vuosiksi 2003–2007.
Niinistö on ollut Kokoomuksen presidenttiehdokkaana Suomen presidentinvaalissa 2006 ja uudestaan Suomen presidentinvaalissa 2012, jossa hänet valittiin maan 12. presidentiksi.
Niinistön toimikausi alkaa 1. maaliskuuta 2012.
Niinistö on ollut kokoomuksen presidenttiehdokkaana ja kokoomuksen presidenttiehdokkaana hänet valittiin presidentiksi. Kilpailijansa oli toisella vaalikierroksella Vihreän liiton Pekka Haavisto, joka sai yli miljoona ääntä sukupuolisesta poikkeavuudestaan huolimatta. Haaviston puoliso on ulkomaalainen mies, joka ei osaa suomen kieltä.
Niinistön vaalirahoittajia ovat yritysten omistajat ja yritysten johtajat. Kehittyivien maakuntien Suomen (KMS) yritysjohtajat, joita nyt syytetään oikeudessa, vaalirahoittivat myös Niinistöä.
Näissä vaaleissa Niinistö oli työnantajien kanssa samaa mieltä siitä, että lakkosakkoja pitää korottaa laittomien lakkojen lopettamiseksi.
Niin sanotut laittomat lakot, eli työehtosopimusten voimassaoloaikana syntyvät lakot johtuvat siitä, että työnantajat rikkovat tehtyjä sopimuksia eikä työntekijäpuolella ole muuta keinoa kuin lakko. Työnantajat irtisanovat luottamushenkilöitä, ylitöistä ei makseta korvauksia, urakkatöitä teetäteen tuntipalkalla jne. Jos lakkoja sopimuskaudella ei haluta, pitää yhteistoimintalakia kehittää esim. Ruotsin myötämääräämislain tasolle. Työnantajille pitää lisäksi langettaa sakkoja työlakien rikkomisista.
Irtisanomissuoja on Suomessa heikko. Monikansallisissa yrityksissä suomalaiset sanotaan irti ensiksi heikon irtisanomissuojan vuoksi. Esim. saksalaisten ja ruotsalaisten työntekijöiden irtisanomisista pitää maksaa korvauksia.
Unohdat että kuntien yhdistämistä suurkuntakeskuksiksi (työpaikkakeskittymiksi) ovat ajaneet eniten kokoomus ja kepu hallituskaudellaan. Sekä entinen kuntaministeri Mari Kiviniemi ja kokoomuslainen kuntaministeri.
Heinolan reumasairaalan (maailmankuulun) lopetti kokoomuslainen ministeri Risikko, joka kunnostautui sikainfluenssalääkkeiden tilaamisessa Suomeen. Kymmenet lapset sairastuivat narkolepsiaan, eikä korvauksia tullut ennenkuin vasta viime aikoina sairaiden lasten ponnistelujen tuloksena.
Suomen hätäkeskuspalvelujärjestelmän romuttajana toimi kokoomuslainen ministeri Anne Holmlund Porista, siten, että kokoomuslaisten ministereiden äänestyspiirehin jäi tai siirrettiin hätäkeskukset. Helsingistä ja Tampereelta hätäkeskukset siirrettiin. Keski-Suomi ja Lappi jätettiin ilman hätäkeskusta.
Holmlundin mukaan rannikkokaupunkien (Vaasa, Turku ja oma kotikaupunkinsa Pori) piti saada hätäkeskukset meripalvelun vuoksi, vaikka Suomessa on hyvin toimiva ja laaja meripelastuslaitos. Hätäkeskukset vähennetään puoleen, koska kokoomuslaisen Holmlundin mukaan paikallistuntemusta ei tarvita. Jyväskylän hätäkeskus on Vaasassa.
Kaikki muistavat, miten kokoomuksen varapuheenjohtaja Tiura toimi vaalirahoittajiensa hyväksi ja vaati kokoomuslaista asuntoministeriä ymmärtämään KMS-pomojen maankäyttövaatimuksia. Ei ole korruptiota, vai mitä.
Jos kokoomus voittaa kuntavaalit, niin kuntapalvelujen yksityistäminen jatkuu. Palvelut siirtyvät työpaikkakeskittymiin ja tulevat maksamaan, maksamaan, maksamaan.... Ulkomaalaiset sijoittajat ottavat isot rahat osingoilleen sekä vanhuspalveluissa että terveyspaveluissa. Mehiläinen on ulkomaisessa omistuksessa ja rahastaa laboratoriokokeista vähintään viisinkertaisen hinnan.
Saman ulkomaisen yrityksen palveluksessa vanhus kuoli Ruotsissa nälkään.
Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaat ilmoittivat vaalikoneen mukaan kannattavansa suuria tuloeroja. Pitää siis uskoa, että suomalaiset kannattavat suuria tuloeroja (ja leipäjonoja) kun äänestivät kokoomusta eduskuntavaaleissa ja kun äänestivät kokoomuksen presidenttiehdokasta presidentin vaaleissa.
Suomessa tuloerot ovat kasvaneet parin viimeisen vuosikymmenen aikana enemmän kuin muissa OECD-maissa. Kasvun suurimpina syinä ovat osinkotulojen ja myyntivoittojen raju kasvu, verotuksen progression lieveneminen sekä antio- ja pääomatulojen erilainen verokohtelu. Suomessa on ollut porvarienemmistöinen eduskunta kahden viimeisen vuosikymmenen aikana.