lahjamunasoluhoidosta

Hei!

Meillä ollaan viimeisen ivf-hoidon itkut itketty ja aika olisi siirtyä lahjasoluihoitoihin. Ivf:t (3) on tehty julkisella ja nyt mietimme miten tästä eteenpäin kuuluisi toimia. Olemme päättäneet jatkaa hoitoja väestöliitossa.

Varataanko tuohon ensin suunnittelu- tai keskusteluaika vai miten tulisi edetä? Olen kuullut, että ennen hoitoa on jokin psykologikäynti. Karsitaanko siellä jotenkin väkeä, että kuka hoitoon pääsee ja kuka ei sovellu? Pelottaa, että jos yhtäkkiä ilmoitetaankin ettei me kelvata hoitoon kun suren edelleen sitä ettei biologista lasta tule. Onko se tieto automaattinen stoppi lahjasoluhoidolle? En haluaisi huijata ja teeskennellä, mutta en myöskään kestä jos taas tulee hoidoissa viivytyksiä, surua ja lisämurhetta kun juuri ollemme pitkän pohdinnan päätteeksi uskaltautuneet kokeilemaan lahajsoluhoitoa.

Kuinka pitkä jono on tällä hetkellä? Onko eri kaupungeissa eri pituiset jonot vai tasataanko luovutetut solut jotenkin kaupungeittain? Meille Turun tai helsingin klinikka olisi helpoimman matkan päässä. Mikähän niissä on tilanne?

Kuinka tarkkaan luovuttajan ja vastaanottajan yhdennäköisyyttä tarkistetaan? Ilmeisesti katsotaan hiusten ja silmien väri ainakin? Entä pituus? Tai muu ruumiinrakenne?

Onko jotain sairauksia tai muita asioita, jotka estävät luovuttajana toimimisen?

Saako pari jotain tietoa luovuttajan ja suvun sairaushistoriasta? Vai jääkö kaikki auki ja sitten vain jäädään odottamaan, että mahtaakohan lapselle kehkeytyä jotain perinnöllisiä sairauksia? Entä jos lapsen kasvussa tulee jotain viivästymää/hidastumaa ja sitten pitäisi ruveta vaikka selvittämään miten vanhemmilla on kasvu mennyt? Mistä tuollaisia tietoja sitten ikinä saa? Monet asiathan ovat vain sattumien summia, kiinni ympäristötekijöistä, elämäntavoista yms. mutta olisi kai lapsellekin vanhempana ihan reilua, että hän tietäisi jotain esim. mahdollisista "sukurasitteistaan" tai riskiryhmiin kuulumisesta erinäisten sairauksien osalta... Vai onko tämä asia, joka jää hämärän peittoon ja toivotaan vain parasta?

Miten toimitaan jos olisi tiedossa oma luovuttaja? Voiko hyvä ystävämme toimia luovuttajana meille? Olen kuullut, että silloin voidaan tehdä ristiinluovutus ja pääsee jonossa nopeammin, mutta onko pakko luovuttaa ristiin? Meille olisi jotenkin henkisesti helpompi vaihtoehto, että tietäisimme lapsen alkuperästä enemmänkin kuin vain hiusten värin... Käykö kuka vaan kenelle vaan luovuttajaksi, vai onko siinä jotain lääketieteellisiä asioita jotka voivat vesittää homman? (Siis lukuunottamatta tietysti sitä, että alkioita ei saataisi.) Onko esim. veriryhmän tms. jollain tavalla täsmättävä?

Huh, paljon on asioita mietittävänä... Olisimme todella kiitollisia jos ehtisitte vastailla edes joihinkin mieltämme askarruttaviin kysymyksiin :)!