Tuntemattoman kanssa yhteiselle matkalle?

Pari viestiä s-postissa ja sen jälkeen siirryttiin naamakirjan puolelle missä kolmisen viikkoa katseltiin naamoja ja kuvia tietysti. Kyllä jo ensimmäisen viestin jälkeen melkein tietää onko seuralainen matkalle sopiva, etenkin jos on kertonut itsestään avoimesti. Minulla oli niin onnistunut matkakaveri, että tehtiin jopa toinenkin reissu kimpassa. Suosittelen!
Aika hidasta puuhaa on jos toinen laittaa viestiin tökerösti vaan pari sanaa ja jos kaikki pitää kysellä ja udella erikseen niin silloin kannattaa aloittaa etsiminen alusta. Mutta suosittelen edelleen...

Hei, sain matkaseuraa tämän palstan kautta tuntemattomasta henkilöstä ja reissu oli onnistunut. Kannattaa ilmoituksessa kuvailla mihin on menossa, mitä tekee ja millaista seuraa hakee. Itse näin eka kerran seuralaisen lentokentällä ja viikon aikana ennätettiin tutustua ja vaihtaa ajatuksia. Avaralla mielellä liikenteeseen ja asenne ratkaisee! Tietysti kannattaa puhelimessa keskustella alussa pelisäännöt ja kuulostella kolahtaako intressit, ja luottaa omaan vaistoon. Kannattaa myös muistaa, että jokainen on oma yksilö ja ristiriitoja syntyy, mutta niiden rakentava käsittelytapa auttaa matkan onnistumisessa, kukaanhan meistä ei ole täydellinen, toinen vaan toimii peilinä omille kehityskohteille.

Ensimmäinen reissu meni todella hyvin, sattui samankaltainen matkakumppani. Toisella kertaa ei mennyt ihan niin hyvin, matkakumppani oli todella arka ja vietti lähes koko loma-ajan yksikseen.

Kummankaan kanssa en paljoa ollut ennen matkaa tekemisissä, ensimmäisen matkakumppanin kanssa kävin kerran kahvilla ja tuon toisen kanssa vain soiteltiin muutaman kerran.

Vinkkinä voisin antaa sinulle sen että kannattaa lähteä suunnittelemaan matkaa ja sitä matkaseuralaisen hankkimista hyvissä ajoin ja yrittää tutustua edes jonkin verran ennakolta. Joten rohkeasti vain etsimään sitä matkaseuraa!

Hei! itse tein viime vuonna pari matkaa, tosin lyhyet kaupunkilomat. Ensimmäinen reissu meni tosi hyvin. Avoimesti kirjoiteltiin ja parissa viikossa varattiin matka. Reissu meni hyvin, samantyylisiä oltiin. Kompromissejä voitiin tehdä. Ollaan nyt kavereita edelleen.Ennen reissua ei tavattu. Toinen reissu oli myös lyhkänen. Tavattin kerran ennen reissua. Matka varattiin melko pian ja odoteltiin sitä n. parisen kuukautta. Reissulla ei ollut ongelmia. Oli puhe ensin, että käydään iltaelämässä yhtenä iltana, mutta häntäpä se ei sitten innostanutkaan. Matkan jälkeen ei olla oltu millään tavalla yhteydessä. Ihmettelen sitä tavallaan, koska itse reissussa ei ollut ongelmia, tosin ei ollut aivan rentoa kuin edellisen matkakaverin kanssa.

Olin kans lomalla parisen vuotta sitten ja ekaa kertaa lentokentällä vasta tavattiin. Sitä ennen parit sähköpostit vaihdettiin. Noh, tyyppi oli varmasti omalla tavallaan ok, oltiin vaan niin erilaisia, että oli sen takia hankalaa... Tämä matkaseuralainen itkeskeli aika paljon, mikä oli minusta hyvin outoa käytös kolmikymppiseltä naiselta. Sit se veti ihme kilareita ja mykkäkoulua enkä aina tienny mitä olin tehny/sanonu väärin vaikka yritin pitää todella matalaa profiilia. Se just kun ei entuudesta tunne ni hurjan hankalaa tulkata toista. Meitä kun on niin moneen junaan. Arvaa pidetäänkö yhteyttä reissun jälkeen?
Noh, voihan se käydä niin hyvä tuuri et loma on oikein onnistunut tuntemattomankin kanssa! Tsemppiä sinulle sinne reissuun ja kannattaa vaan olla varautunut vähän kaikkeen ja ota mukaan ripaus rautaisia hermoja! :)

Ai niin unohdin, että 10 vuotta sitten tosiaan tein matkan viikoksi Espanjaan ja nähtiin vasta lentokentällä. Matka meni hyvin ja tehtiin toinen matka Egyptiin. Pidämme edelleen yhteyttä, mutta ei matkoja, koska hänen intressinsä ovat matkojen suhteen niin muuttuneet: Peru, Himalaja jne. Mutta kirjoitellaan...

Itse neuvoisin sinkkuja etsimään vain samaa sukupuolta olevia matkaseuralaisia. Muutaman kerran on tullut ongelmia kahden eri naispuolisten matkalaisten kanssa kun en ole tahtonut mitään muuta kuin matkaseuraa heiltä, miesten kanssa ei ole mitään ongelmia ollut. Ja tuossa asiassa eivät aina auta edes ne matkaa edeltävät vakuuttelut, kun kaikilla se mopo ei pysy hallussa kun lähdetään matkalla tutustumaan yöelämään. Torjuntojen jälkeen on sitten ollut jotain mykkäkoulua tai häpeää ja loppumatka onkin sitten mennyt jännittyneessä ilmapiirissä.

Jep samaa sukupuolta olevien kanssa matkalla olen ollut ja jatkossa tulen olemaan. Nytkin hakusessa olisi kaupunkireissu, mutta kaveri puuttuu. Tosiaan, tuosta biletyksestä, Ei ollut mukava, kun ensin sovittiin, että yhden kerran käydään ja sitten toista ei kiinnostanutkaan. Muutenkin väitti, että tykkää viineistä ja sitten kun ruokailtiin, jätti aina lasit juomatta. Ei ymmärrä, miksi ylipäänsä tilaa. Oma asenne ratkaisee, mutta tosiaan ei se paljon auta, jos toinen on ihan outo friikki. Siinä mielessä kannattaa tavata. Itsellä ollut kyllä hyvä tuuri ja melko hyvin spostin välitykselläkin saa kuvan ihmisestä.. Kerran suunniteltiin yhden tyypin kaa matkaa, ja oli ensin sitä mieltä, että sen verran saa maksaa, mutta loma kaatui lopulta siihen, ettei rahaa löytynytkään. Harmitti hukkaan mennyt aika ja kun oli jo valmistautunut, että pian sitä ollaan siellä....

itse löysin täältä oikein hyvän kaverin matkalle vuosi sitten, kerran tavattiin ennen matkan varaamista, eri sukupuolta olevan, ja mitään ongelmia ei ollut :) olen sen verran vanhanaikainenkin etten oikein pidä hyvänä ajatusta matkustella kaksin naisten kesken, maailmalla voi tulla ongelmia etenkin jos jonnekin eksoottisempaan lähtee. ja samoin olen vanhanaikainen mitä miehen ja naisen väliseen suhteeseen tulee, joten täysin mahdoton ajatus mikään suhde:~ eli olen aika epätavallinen tapaus, mutta erittäin positiivinen, kielitaitoinen ja varmasti hauskaa seuraa :) edelleenkin, olisi erittäin tervetullutta asiallinen miespuolinen matkakaveri ! ei tupakoiva eikä sellainen joka ei pysty viikkoa olemaan ilman alkoholia ! eikä mitään lomaromansseja ja yöelämää harrastavaa kiitos. jos olet siis kunnolllinen ja vilpitön, niin upea matka on taattu :) ja en oikein ole vesiurheiluihmisiä joten nuo lajit eivät sovellu minulle, mutta olen valmis muuten kokeilemaan monenlaista aktiviteettia :) taidankin kokeilla laittaa oman ilmoituksen taas tänne ...jos olisin yhtä onnekas tänä vuonna ^^

lisäisin vielä että olen siis aikuinen. ymmärrettävää toki jos teini-iässä tunteita on vaikea hallita mutta terve aikuinen kunnioittaa toista ihmistä ja ei pelaa tunteilla. jos sattuukin tuntemaan seksuaalista kiinnostusta niin ei silti ala lähentelemään, riitelemään, pitämään mykkäkoulua tms. vaan voi ilmaista kiinnostuksensa mutta käyttäytyy silti asiallisesti ja hyväksyy kieltävän vastauksen. eli nimenomaan sellaista henkisesti TERVETTÄ, vastuuntuntoista aikuista haluaisin matkaseuraksi :)

Itse olen kerran bongannut matkaseuran netistä. Pari meiliä vaihdettiin ja pari kertaa soiteltiin, mutta kentällä vasta nähtiin ekan kerran. Kaikki meni hyvin, tosin itse olisin halunnut bilettää, mutta kaveria ei kiinnostanut.

Muuten matka oli ihan onnistunut. Matkan jälkeen pari meiliä vaihdettiin- ei muuta.

Mielestäni on täysin järkevää etsiä netistä matkaseuraa, koska monella on tilanne, ettei kaverit pysty lähtemään, mutta yksinkään ei viitsisi reissuun lähteä.

no huh huh, onpa negatiivista porukkaa kun heti tuomitaan kun eroaa massasta:~ taitaa se vaan niin olla että tuollaisten ihmisten se paras kotisohvalla on pysyä. itse olen kielitaitoinen ja perehtynyt paljonkin eri kulttuureihin ja minulla on paljon ulkomaisia tuttuja ja ystäviäkin. mikä suomalaisia vaivaa kun on pakko viinaa ottaa, harrastaa satunnaisia suhteita ja naisten pakko olla kuin miehet:~ ja sitten toisinajattelijoita ei suvaita, heti tulee ilkeitä ja asiattomia kommentteja -hävettää vain tuollaisten puolesta maailmalla millaisen kuvan suomalaisista antavat:~ ja heti aletaan yleistämään ja tekemään vääriäkin johtopäätöksiä jonkun kommentin perusteella, hei haloo onko itsenäinen ajattelu niin vaikeaa:~

Olen hakenut täältä 2x matkaseuraa, "bilelomalle" etelän lomakohteeseen, molemmille reissuille sain mukavat matkaseuralaiset, noin suunnilleen ikäisiäni naisia.
Toisen matkakaverin kanssa kerkesin tekemään jo uudemmankin reissun etelään, toisen kanssa jutellaan paljon fb:ssä, ja varmasti nähdään vielä.

Homma täällä suomi24:ssä eteni ensin niin, että vaihdeltiin sähköposteja, toisella matkakaverillani ei ollut silloin "kuvia" missään netissä, joten näimme vasta lentokentällä hullua, eikö :) Numerot kyllä vaihdettiin, ja soitin hänelle ennen matkaa, varmistin ettei sieltä vastaa mikään mies :)

Kerran netin kautta haeskelin äkkilähtöseuraa, ja ihan mukavan oloinen mies vastasi kuvallaan ja nimellään. Siinä vaihdettiin ajatuksia ja juteltiinkin, ja päätin sitten ottaa riskin. Lähdimme yhdessä etelään.

No, mies ei ollut mikään kovin sivistynyt sittenkään, ja heti alkajaisiksi rupesi juomaan oikein kunnolla. Hän ei käynyt sentään kourimaan, mutta vihjaili koko ajan siitä, miten hyvä hän on mielestään sängyssä ;D.

Lopulta onnistuin hankkimaan itselleni huoneen toisesta hotellista. Mies dokasi näkemäni mukaan koko viikon, minä viihdyin muissa aktiviteeteissa.

Enpä siis tuon yhden kokemukseni perusteella ainakaan uudestaan tuntemattoman kanssa lähtisi...

Olen muutaman kerran lähtenyt matkalle niin, että matkakumppanin kanssa ollaan soiteltu ja ekan kerran tavattu vasta lentokentällä. Aina on mennyt hyvin. Nyt olin kuukauden matkalla Nepalissa ja kävi niin, että meidän 8 hengen seurueessa oli muutama tyyppi, joiden kielenkäyttö oli niin törkyistä, että se oli vastenmielistä. Se kyllä pilasi osan muuten niin hienon matkan tunnelmasta. Ensi kerralla olen varovaisempi.

6 kertaa olen täältä tai muualta netistä bongannut matkaseuraa, aina naispuolisia. Olen tavannut kaikki nassuittain ennen matkaa ja käynyt keskusteluja odotuksista ja mieltymyksistä. Kaikkeen on hyvä varautua, ihmisillä on tapana valehdella, muunnella totuutta, mukailla. Yksi dokasi koko matkan ajan, vaikka oli vakuuttanut olevansa kohtuukäyttäjä. Jaoimme vain huoneen ja kuljimme eri teitä. Kerroin hänelle suoraan etten rupea häntä hyysäämään ja kuljettamaan mukana, koska oli huppelissa joka päivä.

Kuljen yleensä aina julkisilla, jos ne pelittää ja kävelen paljon, jonka kerron etukäteen. Matkakaverit ovat vakuuttaneet, että niin hekin. Olen myös kysynyt jaksavatko fyysisesti. Matkakohteessa asia on kuitenkin ollut toisin ja esim. 700 m:n matkalle halusivat taksin Amsterdamissa ja Brysselissä. Roikkuivat kuitenkin perässäni, kun totesin, että siitä vaan, mutta minä kävelen.

Matkalla aina sattuu ja tapahtuu, se on juuri osa matkalla olon ydintä. Pitää vain ottaa asiat niin kuin ne tulevat. Välillä matkakumppanin kanssa on kivaa ja välillä ei. Koska olen itse matkustanut paljon ja asunut myös ulkomailla useita vuosia, asenteeni on paljon avoimempi, rennompi ja suvaitsevampi kuin tähänastisten reissukavereiden. Kaikki ei ole eikä pidä olla koko ajan täydellistä, välillä sataa ja välillä paistaa. Saman henkistä matkaseuraa on kyllä vaikea löytää näiltä palstoilta.