Jytkyä politiikkaan

Saattaahan sitä olla, mutta kun tietää, miten epäpuhdasta tavaraa ne juntit kiljupäissään tekivät, niin pakko on vaan hankkia ulkomaista laatutavaraa, jos juotavaa hakee. Auton ikkunoista voi sitten jäitä sulatella sillä ponullakin.

Voi olla, mutta sinulta taisi jäädä huomaamatta, että esitykseni koskikin huomispäivän politiikkaa eli aikaa Minkin jälkeen. Minkin lähtölaskenta on toki jo alkanut ja voidaan puhua päivän tarkkuudella odotetusta ajasta kuten synnytyksissä muutenkin. Tässä synnytyksessä vaan vanha ja likaantunut luutu heitetään roskiin.

Uskon että Keskusta pirstoutuu sisäisiin riitoin.

Lyhyt ytimekäs kirjoitti:

Uskon että Keskusta pirstoutuu sisäisiin riitoin.

Tämäkin on mahdolista, mutta ehkä kuitenkin epätodennäköistä. Kepun johdossa ei ehkä ihan taistelutta luovuteta, mutta kenttäväki lienee niin innoissaan Väykystä, että minkin ja kumppaneiden tappio on varma. Varmaa on myös se, ettei Väyrynen heitä ota mihinkään tehtävään, koska hekään eivät tukeneet Väyrystä. Kaukaa viisas Mini-Mauri sen sijaan palaa kehiin samoin kuin Jarmo Korhonen ja Antti Rantakangas. Sika-Liisa myös tottakai. Minkki, Laaninen, Kaunisto ja Lehtomäki saavat alkaa etsiä siviilivirkaa itselleen. Kun Olli Rehn korvaantuu jossain vaiheessa Stubbilla, Rehn pääsee ehkä Palloliiton johtoon, mutta Kepussa hän sivurooliin.

Luulen, että Väykky tulee antamaan näyttävän takapotkun sekä minkille ja kauniille Timolle, kun se aika koittaa. On varsinkin tämä kaksikko niin julkeasti hävennyt ja häpäissyt Väyrystä. Pekkarinen oli ainoa, joka vanhana kehäkettuna aavisti sen, missä mennään ja sanoi suoraan, että puoluejohdolla on pallo hukassa. Luultavasti Väyrynen on jo alkanut rustaamaan pilkallisen ilkeilevää jäähyväispuhetta Minkki-Marille, jossa Väykky luettelee tämän poliittisia "saavutuksia" ja "hyötyä" Kepulle.

Mielipidepankki kirjoitti:

Luulen, että Väykky tulee antamaan näyttävän takapotkun sekä minkille ja kauniille Timolle, kun se aika koittaa. On varsinkin tämä kaksikko niin julkeasti hävennyt ja häpäissyt Väyrystä. Pekkarinen oli ainoa, joka vanhana kehäkettuna aavisti sen, missä mennään ja sanoi suoraan, että puoluejohdolla on pallo hukassa. Luultavasti Väyrynen on jo alkanut rustaamaan pilkallisen ilkeilevää jäähyväispuhetta Minkki-Marille, jossa Väykky luettelee tämän poliittisia "saavutuksia" ja "hyötyä" Kepulle.

Lue lisää

Eihän Väyrysellä ja Kiviniemellä suuria linjaeroja ole. Ennen eduskuntavaaleja Väyrynen teki hallituksessa samaa europolitiikkaa kuin pääministeri Kiviniemikin. Edes eduskuntavaalikampanjassaan Väyrysellä ei ollut mitään erityistä euron vastaista politiikkaa. Uuden eduskunnan aikanakaan heillä ei tässä suhteessa ole eroja ollut, kun koko keskusta tavallaan käänsi takkiaan. Kaikissa muissakin linja-asioissa Väyrynen ja Kiviniemi ovat olleet yhtä lähellä toisiaan kuin mitkä tahansa kaksi ydinpolitiikkoa samassa puolueessa.

Olennaisin ero Väyrysen ja Kiviniemen välillä on tavassa "julistaa sanaa" kentällä. Listaan tähän muutaman oikein ranskalaisilla viivoilla:
- Väyrynen kiersi kenttää henkilökohtaisesti ollessaan puoluejohdossa, Kiviniemi taas erittäin laiskasti.
- Väyrynen kirjoitti aikoinaan viikoittain kolumneja maakuntalehtiin. Kiviniemeltä en muista nähneeni edes blogeja.
- Väyrynen tajusi, että puoluejohtajan pitää myös itse tehdä uutisia ruokkimalla lehdistöä yliampuvilla lausunnoilla. Kiviniemi ei sitä ainakaan ministerinä halunnut tehdä edes sen vertaa kuin Matti Vanhanen (himmelikaupungit)
- Väyrynen on retorisesti taitava puhuja kaikissa muissa paitsi ns. suurten vaalikeskustelujen tapaisissa tilanteissa, joissa puheenvuoroja jaetaan suurelle joukolle tasaisesti. Kiviniemi on ulosanniltaan sujuva, mutta sanoma ei herätä tunteita, eikä kohdistu tarpeeksi.
- Väyrysen tiedetään tuntevan Suomen maakunnat ja kunnat loistavasti. Kiviniemen osalta luottamus on heikompi.

Kiviniemellä on kuitenkin etunsa, kuten kuuluminen selvästi nuorempaan ikäluokkaan sekä sukupuolensa. Siksi en lähtisi vielä tässä vaiheessa veikkaamaan, kumman puoluekokous, jossa on yli kaksituhatta iältään 18-70 -vuotiasta miestä ja naista, valitsee puheenjohtajaksi.

Jakosi on kiinnostava ja olisi varmaan ollut mahdollinenkin vielä vuosikymmen pari sitten. Se missä pohdiskelusi mättää, on ainakin nämä savupiippuperinteiset. Heidän määränsä on nimittäin supistunut ja supistumaan päin. Palkansaajista yhä useampi on muuta kuin savupiippuväkeä. Tämä tosiasia mahdollistaa puolestaan sen, että demarit eivät enää ole niin sidoksissa ay-liikkeeseen kuin aikaisemmin. Ja se taas mahdollistaa sen, että asioita voidaan ajatella laveammin.

Toki on niin, että ideolgisesti demareita edelleen johtavat ay-liikkeeseen ainakin henkisesti kytköksessä olevat kuten Urpilainen ja Heinäluoma taustalla. Jungner edustaa puolestaan uudemmanlaista ajattelua, joka ehkä tulee nostamaan päätään, jos demarit mielivät uudistua. Ei välttämättä Jungnerin teemoilla, mutta Jungnerin tyylillä. Mutta selvää on, että demarien tilanne on vielä kovasti avoin ja hakusessa.

Hyvä Jäbä.

Olet sairastunut lopullisesti. Kiviriippa saa lopullisen potkun persuksiinsa ja sinä suret. Sniif.

Euroopassa ja myös koko maailmassa on syntymässä jakolinja, tämä kehityssuunta vaikuttaa väistämättömältä. Jakolinja on kuitenkin erilainen kuin kaavailit, on syntymässä globaalin maailmantalouden kannattajat ns. markkinatalouskannattajat ja nationalistit. Suomi on kääntymässä yhä vahvemmin nationalismin suuntaan. Eduskuntavaalien tulos oli esimerkki tästä. Paavo Väyrysen kannatus on varsin hyvä osoitus siitä, mikä suuntaus on menossa.

Finanssikriisin vaikutus myös meidän kotimaan politiikkaan on merkittävä ja toki myös Euroopassa suunta tulee vaihtumaan. Kansalliset edut tulevat olemaan painopistealueena jatkossa niin meillä kuin muuallakin. Kansalaiset vaativat demokratiakehitystä ja kansallisen päätöksenteon lisääntymistä, arabikevään kokemuksista kannattaisi myös Euroopassa ottaa oppia. Nyt eurokriisin myötä kansallisen päätöksenteon siirtäminen Unionin tasolle, tulee mullisimamaan totutut poliittiset jakolinjat. Suomi on varsin hyvä esimerkki, täällä vaalit ovat osuneen tämän kuohunnan alkuun. Väyrysen ja Soinin kannatus kertoo siitä ettei, tiivis kansainvälinen yhteistyö, mikäli se vaatii valtavia kansallisia uhrauksia, onnistu, ei demokratiassa pidemmän päälle.

Suomi on murroksessa ja kuntauudistuksen takkuileminen ja varsin merkilliset käänteet myös sen hahmottelussa ovat hälytysmerkki, joihin tulisi reagoida. Kokoomuksen kannatus ei ole kiveen hakattu sekään, on vaarallista lähteä sanelupolitiikkaan mukaan, silloin kun yhteiskunnan aatteellinen murros on käynnissä.
Kuntavaalit voivat muodostaa varsinaisen yllätyksen, jos kansalaisten mielipiteitä ei oteta huomioon. Väyrysen politiikka on opportunistista ja hän selkeästi edustaa itseään, kuitenkin hän on antamassa kasvonsa uudistusmielisille ja tämän tulisi herättää päättäjät. Mikäli noinkin vanha kehäkettu saa vahvat tukijoukot taaksensa, silloin on hyvä pohtia, missä tämä yhteiskunta on menossa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jakosi on kiinnostava ja olisi varmaan ollut mahdollinenkin vielä vuosikymmen pari sitten. Se missä pohdiskelusi mättää, on ainakin nämä savupiippuperinteiset. Heidän määränsä on nimittäin supistunut ja supistumaan päin. Palkansaajista yhä useampi on muuta kuin savupiippuväkeä. Tämä tosiasia mahdollistaa puolestaan sen, että demarit eivät enää ole niin sidoksissa ay-liikkeeseen kuin aikaisemmin. Ja se taas mahdollistaa sen, että asioita voidaan ajatella laveammin.

Toki on niin, että ideolgisesti demareita edelleen johtavat ay-liikkeeseen ainakin henkisesti kytköksessä olevat kuten Urpilainen ja Heinäluoma taustalla. Jungner edustaa puolestaan uudemmanlaista ajattelua, joka ehkä tulee nostamaan päätään, jos demarit mielivät uudistua. Ei välttämättä Jungnerin teemoilla, mutta Jungnerin tyylillä. Mutta selvää on, että demarien tilanne on vielä kovasti avoin ja hakusessa.

Lue lisää

Olet varmasti huomannut kuika Demareilla on nyt kova haikailu vahvan järjestötaustan omaavan puoluesihteerin perään. Ei se savupiippuperinne puolueesta mihinkään ole kadonnut, SDP ei ole kyennyt uudistumaan muiden palkansaajien puolueeksi, se on tiukasti SAK:laisen perusduunarin saavutettujen etujen vartija. Ja työntekemättömyydestä saatavien erilaisten korvausten vonkaaja.

Jungner ei edusta uudempaa eikä vanhempaa ajettelua, hän ei edusta ylipäätään ajattelua. Pelkkää huuhaata koko mies

Urpilaisen ongelma on vastuullisuuden, johdonmukaisuuden ja selkeän linjan puute, Tavoitteet joihin pyritään ei ole selviä. Asioita käsitellään sen mukaan miten uskotaan niiden vaikuttavan omaan kannatukseen, ei sen mukaan miten katsotaan parhaaksi koko maan kehityksen kannalta. Kepun kannatus nousee kuntauudistuksen vastustuksen seurauksena, niinpä SDP:ssä on alettu vetää mattoa hallituksen alta ja ryhdytty käyttämään puheenvuoroja kuntarakenteen säilyttämisen puolesta. Kun julkisuudessa on esitelty mahdollisia lakkautettavia varuskuntia, SDP:ssä on alettu vaatia aluepolitiikan nimissä varuskuntien määrän pitämistä ennallaan. Surkeaa, todella surkeaa on demarien meno juuri nyt. Lipposessa henkilöityi ja hänen kannatuksessaan kokretisoitui SDP:n tila. Vanhoja jaksellaan muistella ja omia saavutuksia vuosikymmenten takaa tuodaan esiin. Ei mitään uutta ja tulevaan tähtäävää

Loistava kuva. Kuvaa Väykkyä todella hyvin.