Haluan tietää, miten menee, mitä kuuluu. Mutta en halua tietää seurustelusta, tapailusta. Ristiriitaista eiks vaan. Yhtä ristiriitaista kun mun tunteet. Ikävöin vaikka irti päästin "lopullisesti" jo yli vuosi sitten. Luovutin ja kiertelin totuutta. Kai se toinen osa puoli luulee, ettei mulla ole enää mitään tuntemuksia. No on on. Kyllä niitä on. Jokainen kerta kun mun käsi heilahtaa vastaantullessa se tuntuu ihan samalta kuin aiempinakin vuosina ja sillon kun ei tunnettu käytännössä lainkaan. Mihin sitä ihminen tunteitaan pakoon pääsee? Ei ilmeisesti mihinkään. Täytyy varmaan vaihtaa paikkakuntaa, ettei se mun pelko nähdä toinen toisen naisen kanssa toteudu.
Ja kyse ei ole mistään exäpelleilystä, hyvä jos edes ehdittiin kunnolla tutustua eli kesken jäi ja kesken jäi myös tunteiden käsittely mulla. Mutta toisaalta jos jostain syystä kertoisinkin tunteistani vielä, olisi aika kiusallista törmäillä jatkossakin jos toinen on jo mennyt "kunnolla" elämässään eteenpäin tai ei tunne mitään mua kohtaan.
Ja kyse ei ole mistään exäpelleilystä, hyvä jos edes ehdittiin kunnolla tutustua eli kesken jäi ja kesken jäi myös tunteiden käsittely mulla. Mutta toisaalta jos jostain syystä kertoisinkin tunteistani vielä, olisi aika kiusallista törmäillä jatkossakin jos toinen on jo mennyt "kunnolla" elämässään eteenpäin tai ei tunne mitään mua kohtaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siis osapuoli. Oon tarkka näissä kieliasioissa.. :)
pirun viestin sille ja sitten ilotulitteet raikaa kun itsenäisyyspäivänä ja voit lopettaa tollaisen nettiarpomisen, tai sitten saat vaan selvyyttä asiaan ja voit olla jok tap hyvillä mielin ja tehdä ed mainitun !
No täältä netistähän en ratkaisua itselleni etsi/häntä hae ja myönnän, että hetken aikaa mietin kirjoitanko koko viestiä tänne hullujen sekaan. Olen melko herkkä ihminen, kuten ehkä monet meistä ja hirvittää se ajatus siitä hänen vastauksestaan. Kun osa musta ei halua tietää hänen seurusteluistaan tai muustakaan, mutta silti ikävöin. Eli pelkään sitä että tämä tunne on nyt tällä kertaa vain minun puoleltani. Ehkä silti kadun, jos en asiasta koskaan mitään hänelle itselleen kerro.
Onneksi tunnut itse olevan niin normaali, että on varaa muita hulluksi haukkua.
Ootkos koklannut ottaa yhteyttää siihen toiseen,saattais toimii
Mahdollisesti asja jää kaivelemaa vuosikausiksi jos et siitä ota selvää
siltä nyt tuntuu...
Taisin löytää kohtalotoverin...
Tsemppiä. Aina se ei kannata -voi tulla seinä vastaan...mut helpottaa, kun tietää