minun on paha olla.. välillä tuntuu että olisi parempi vain lähteä, saada rauha.. sisälläni on niin paljon , etten jaksa enää kantaa niitä.. ranteeni ovat aivan auki, täynnä viiltoja viiltojen päällä.. toki , omistan ystäviä , mutta heidän kanssaan en voi puhua asioistani pelkäämättä että se leviää, eli jätän sen väliin. kävin psygologillakin , mutten tahdo puhua vaikeista asioista vieraan ihmisen kanssa vaikka tämä kuinka yrittäisi vain auttaa. sain lääkityksen masennukseen ja paniikkihäiriöön , käytinkin sitä mutta lopetin kun se alkoi muuttaa minua ihmisenä.. näiden ystävien ja perheeni kesken koetan aina olla pirteä ja onnellisen oloinen vaikka sisältä olenkin palasina... en keksi enää mitään mikä auttaisi...
mikä avuksi ?
elämäänkyllästynyt..
357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Paha sanoa mitään, kun olen melko samankaltaisessa kuopassa, enkä vieläkään löytänyt tietä pois sieltä. Jos kertoisit täällä anonyymina mitkä asiat vaivaavat sinua?
pahiten vaivaa menetykset , raiskauksen kokeminen yksin , tieto siitä , että tuttuni on murhaaja , ystävieni murheet, huoli veljestäni ja pelko tulevasta....
Jos joutuu raiskatuksi, siinä on jo ainesta useimmille terapiaa. sinulla on vielä lisälastina noit amuita murheita.
Sinun kyllä kannattaa hakeutua juttlemaan asioista terapeutin kanssa. He ovat ammatilaisia ja eivät kerro asioista ulkopuolisille tahoille. Jonkun luotettavan ystävänkin tuki auttaa.
Se on paljon tehokkaampi keino kuin viiltely ja tuo parantavaa sielullesi.