Psykologia kiinnostaa minua todella paljon, ja olen ajatellut lähteä opiskelemaan sitä lukion jälkeen. Olen äärimmäisen kiinnostunut ihmisistä, heidän käyttäytymisestään jne., mutta olen melko epäsosiaalinen enkä pidä kovinkaan monista ihmisistä. Mietin vain usein itsekseni psykologisia selityksiä siihen, miksi joku ihminen on ärsyttävä (:
Onko sosiaalisuus ja ihmisystävällisyys edellytys psykologina toimimiselle? Psykologillahan on käsittääkseni mahdollisuus suuntautua moneen erilaiseen työhön, mutta onko työssä välttämätöntä olla "ihmisrakas"?
Onko sosiaalisuus ja ihmisystävällisyys edellytys psykologina toimimiselle? Psykologillahan on käsittääkseni mahdollisuus suuntautua moneen erilaiseen työhön, mutta onko työssä välttämätöntä olla "ihmisrakas"?
Vastaukset 3
Vanhimmat
...Tämä kysymykseni taisikin tulla aivan väärään paikkaan, eihän se itse opiskeluun liity. Saatte silti kyllä (mielellään) vastata jos haluatte.
Tuskin mitään äärimmäistä sosiaalisuutta tarvitaan, tosin ei ihmisystävällisyys varmasti pahitteeksikaan ole! Kuten mainitsitkin, psykologi voi suuntautua hyvinkin monenlaisiin tehtäviin, eikä kaikissa niistä varmasti vaadita yhtä suurta sosiaalisuutta, kunhan et nyt ihmisvihaajakaan ole. Toisten kanssa olisi kuitenkin hyvä pystyä tulemaan toimeen.
Joku jo pidempään psykologiaa opiskellut osaa varmasti vastata paremmin ja totuudenmukaisemmin.
Kuulostat siltä, että suuntautumisesi voisi hyvinkin olla tutkijana vaikka neurotieteissä tai sellaisessa kliinisessä tutkimuksessa, jossa ei varsinaisesti toteuteta terapiaa. Tällöin sosiaalisuus ja ihmisystävällisyys eivät ole edellytyksiä mutta pitkä matematiikka ja tilastotieteen hyvä hallinta ovat.