Heti alkuun totean, että sanomistahan tästä tulee, mutta kirjoitan kuitenkin mitä ajattelen:
Oma vaimoke 8 viikolla raskaana. Se on jo päälle kolmenkymmenen, vaikka esikoinen meilläkin, eli kerinnyt varmaan asiaa ajatella hyvin ennen lapsenhankinnan aloittamista. Se kai menee joka aamu töihin, hakee uusia työpaikkoja jne, vaikka on raskaana. Ei se höyryämään jouda asiasta. Enempikin itse asiaa pyörittelen, kun aikaa on.
Siis totta kait meillä asiasta puhutaan ja ollaan niin perhanan onnellisia ja tämä homma on jotenkin parantanut parisuhdettakin entisestään, mutta samalla pelottaa, kun eka ultrakin käymättä ja kun näitä kauhutarinoita lukee vielä ihmisiltä joilla kuulostaa elämässä kaikki olevan niin vaikeaa, kun on sairauksia, ylipainoa, mielenterveysongelmia, parisuhde suoraan perseestä, ylivelkaa, useita keskenmenoja jne, mutta silti lapsia saatava siihen ihanaan elämään. Itsekin tässä alkaa miettimään jos vaikka mitä negaa, vaikka luontohan hoitaa asiat miten hoitaa.
Kysynkin Teiltä nyt, että onko teillä ylimääräistä aikaa vai miten hemmetissä joudatte höyryämään raskausasiasta jatkuvasti näillä nettipalstoilla? Eikö miestänne kiinnosta raskaus vai miksi täällä?
Olisiko syytä mennä vaikka lenkille tai jonnekin ja unohtaa se raskaus hetkeksi, kun joskushan teillä on pakko sen ison vatsan kanssa elää ja pärjätä sitten kun se oikeasti on ajankohtaista, eli säästäisitte voimia sinne. Tuntuu, että mielenterveys menee näin miehenäkin kun asiaa alkaa pyörittelemään ja itsekin jo keksii itselleen oireita ja vaivoja ilmeisesti jonakin oheisraskautena, mutta kaikki johtuu siitä, että on aikaa liikaa ja antaa aikaa sille turhalle pähkäilylle, eli asioiden hankaloittamiselle.
Vai onko minun naiseni epänormaali kun käy töissä kuten ennenkin ja ei höyryä asiasta tyyliin 24/7, eikä olla kenellekään edes asiasta puhuttu? On sillä raskausoireita joo: On pahoinvointia, mutta se vähentynyt nyt, kun alkoi syömään ja juomaan säännöllisesti - tai siis pieniä määriä vähän väliä. Joka ilta alkaa 22.30 viimeistään nukkumaan, kun ennen valvoi vähintään puolilleöin vaikka töihin meni aikaisin jne. - Raskausoireita siis on, mutta ei niistä tehdä numeroa eikä ne elämää rajoita vielä.
Oikeastaan hyvä kun oma emäntäni ottaa rennosti ja elää normaalia elämää vielä kun voi. Meillä kyllä asiasta iloitaan ja viikonloppuna katsotaan vauvanvaatteitakin, mutta ei me nyt hitsi vieköön eletä tälle asialle pelkästään, vaikka kyllä siitä on todella iloinen ja alitajunnassa varmaan elääkin/ suunnittelee, mutta miksi siitä stressata ja joka hemmetin oiretta tai oireen poisjääntiä heti kääntää itseään vastaan? Oletteko huomionkipeitä vai oikeastiko elätte vain lapsillenne tai tulevalle lapselle?
Niin eli mietin tässä, että ollaanko me epänormaaleita vai oletteko te epänormaaleita, vai onko kaikki normaaleita?:)
Seksiasiaan haluaisin vastausta teiltä: Onko seksi haitaksi näin kun puoliso raskaana, kun jotenkin ei oikein enää uskalla samallalailla naiskennellessa väännellä kroppaaja työnnellä menemään rajustikin kuin ennen, vaan jotenkin tässä on tullut varovaiseksi?
Oma vaimoke 8 viikolla raskaana. Se on jo päälle kolmenkymmenen, vaikka esikoinen meilläkin, eli kerinnyt varmaan asiaa ajatella hyvin ennen lapsenhankinnan aloittamista. Se kai menee joka aamu töihin, hakee uusia työpaikkoja jne, vaikka on raskaana. Ei se höyryämään jouda asiasta. Enempikin itse asiaa pyörittelen, kun aikaa on.
Siis totta kait meillä asiasta puhutaan ja ollaan niin perhanan onnellisia ja tämä homma on jotenkin parantanut parisuhdettakin entisestään, mutta samalla pelottaa, kun eka ultrakin käymättä ja kun näitä kauhutarinoita lukee vielä ihmisiltä joilla kuulostaa elämässä kaikki olevan niin vaikeaa, kun on sairauksia, ylipainoa, mielenterveysongelmia, parisuhde suoraan perseestä, ylivelkaa, useita keskenmenoja jne, mutta silti lapsia saatava siihen ihanaan elämään. Itsekin tässä alkaa miettimään jos vaikka mitä negaa, vaikka luontohan hoitaa asiat miten hoitaa.
Kysynkin Teiltä nyt, että onko teillä ylimääräistä aikaa vai miten hemmetissä joudatte höyryämään raskausasiasta jatkuvasti näillä nettipalstoilla? Eikö miestänne kiinnosta raskaus vai miksi täällä?
Olisiko syytä mennä vaikka lenkille tai jonnekin ja unohtaa se raskaus hetkeksi, kun joskushan teillä on pakko sen ison vatsan kanssa elää ja pärjätä sitten kun se oikeasti on ajankohtaista, eli säästäisitte voimia sinne. Tuntuu, että mielenterveys menee näin miehenäkin kun asiaa alkaa pyörittelemään ja itsekin jo keksii itselleen oireita ja vaivoja ilmeisesti jonakin oheisraskautena, mutta kaikki johtuu siitä, että on aikaa liikaa ja antaa aikaa sille turhalle pähkäilylle, eli asioiden hankaloittamiselle.
Vai onko minun naiseni epänormaali kun käy töissä kuten ennenkin ja ei höyryä asiasta tyyliin 24/7, eikä olla kenellekään edes asiasta puhuttu? On sillä raskausoireita joo: On pahoinvointia, mutta se vähentynyt nyt, kun alkoi syömään ja juomaan säännöllisesti - tai siis pieniä määriä vähän väliä. Joka ilta alkaa 22.30 viimeistään nukkumaan, kun ennen valvoi vähintään puolilleöin vaikka töihin meni aikaisin jne. - Raskausoireita siis on, mutta ei niistä tehdä numeroa eikä ne elämää rajoita vielä.
Oikeastaan hyvä kun oma emäntäni ottaa rennosti ja elää normaalia elämää vielä kun voi. Meillä kyllä asiasta iloitaan ja viikonloppuna katsotaan vauvanvaatteitakin, mutta ei me nyt hitsi vieköön eletä tälle asialle pelkästään, vaikka kyllä siitä on todella iloinen ja alitajunnassa varmaan elääkin/ suunnittelee, mutta miksi siitä stressata ja joka hemmetin oiretta tai oireen poisjääntiä heti kääntää itseään vastaan? Oletteko huomionkipeitä vai oikeastiko elätte vain lapsillenne tai tulevalle lapselle?
Niin eli mietin tässä, että ollaanko me epänormaaleita vai oletteko te epänormaaleita, vai onko kaikki normaaleita?:)
Seksiasiaan haluaisin vastausta teiltä: Onko seksi haitaksi näin kun puoliso raskaana, kun jotenkin ei oikein enää uskalla samallalailla naiskennellessa väännellä kroppaaja työnnellä menemään rajustikin kuin ennen, vaan jotenkin tässä on tullut varovaiseksi?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Hyvä, että osaatte ottaa asian rennosti ja nimen omaan olette hyväksyneet sen, että luonto hoitaa asian! Itse höyrysin kaikesta mahdollisesta alkurauskaudessa sekä enemmän tai vähemmän koko raskausajan. Olin siis lähinnä huolissani vauvan hyvinvoinnista vaikka mitään syytä huoleen ei ollut. Kai se raskaus on niin iso ja elämää mullistava asia, että siitä haluaa höyrytä :). Täällä keskustelupalstalla asioista voi puhua anonyyminä sekä saada ainakin jonkinlaista vertaistukea.
Toiset vain suhtautuu asioihin eri tavalla. Yksi ottaa rennosti ja toinen ei tiedä miten päin olisi! Itse en ymmärrä niitä vanhempia jotka ostelevat jo vaunuja ja pinnasänkyjä kun raskaus on vasta alussa. Me hankimme kaikki suurimmat hankinnat vasta sitten kun raskaus oli jo loppumetreillä!
Niin ja seksiähän voi harrastaa ihan samalla tavalla kuin ennenkin jos raskauden kulussa ei ole mitään poikkeavaa ( ei vuotoja/supistuksia).
Jokainen tavallaan :) Toiset höyrää enemmän toiset vähemmän. Kaikki mielestäni normaalia. Kyse vain siitä, että ihmiset käsittelee asioita eri tavoin. Tämä siis minun mielipide.
Itse taisin olla odottaessani esikoista (olen 30v ja halunnut lasta koko pitkän parisuhteen ajan) sellainen höyryäjä. Olin niin älyttömän onnellinen tulevasta lapsesta, ja raskausaika meni hyvin, että taisin välillä olla ihan ärsyttävän "iloinen". En tiedä, ketä saattoi häiritä, kukaan ei tullut sanomaan, että nyt liikaa puhut raskaudesta ja tulevasta lapsesta. Tottahan sitä muitakin asioita oli elämässä ja on edelleen, että ehkä sitten kuitenkin oli kaikki tasapainossa. Mieheni on sitten sellainen tosi rauhallinen ja viilipyttymäinen tapaus, joka ei
kovin helposti hermostu, ja osaa olla järkevä. (toisinaan kun hermoilin jotain ikävää oloa ja oiretta, niin hän osasi mukavasti rauhoitella)
Tuosta hermoilusta ja negatiivisten asioiden mieleen tulemisesta: Vaikka lapsen tulo on iloittu asia, niin sitä suuremmin sitä pohtii myös ikäviä tai mahdollisia ikäviä asioita mitä voi seurata/kohdata, sehän on ihan luonnollista. Se kertoo mielestäni, että tulevan lapsen syntymä ei ole vähäpätöinen asia, hänellä on merkitystä. Eikös se ole myös valmistautumista tulevaan. Ja vaikutat ihan järkevälle kaverille, että tuskin ne negatiiviset ajatukset on sinua hermoraunioksi ajamassa ;) Asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella.
Minäkin kävin töissä ihan normaalista äitiysloman alkuun saakka. Toki, jos olisi ollut tarve, ja olisi ollut jotain riskiä töissäkäymisestä lapselle ja itselle, olisin ottanut sairaslomaa. Kun tarvetta ei ollut, en ottanut.
Seksi ei pitäisi olla haitaksi, joskus se voi naisesta vain tuntua hieman epämukavalle, kun limakalvot eivät ole ihan samanlaisella mallilla ( itsellä oli kuivuutta...) ja tottahan se maha-asukki jossain vaiheessa alkaa kokonsa puolesta "näkyä", ja voi siten vaikuttaa puuhasteluhaluun. Meillä mukelo oli niin kova liikkumaan, että kesken touhun alkoi vain naurattamaan kun maha hetkuu. Loppuajasta ei tehnyt mieli, kun alkoi olla valmistavia kipuja minulla.
Mukavaa odotusta teille :)
Onhan se vähän eri asia odottaa ekaa kuin toista lasta.
Pitääkö sinun sitten täällä viettää aikaa?
Mene itse sinne lenkille tai parempi, että hankit töitä itelles.
Lisäyksenä vielä, en minäkään raskauden alussa miettinyt asioita näin paljon, koska Tuossa vaiheessa rv 8 keskenmenoriski on vielä aika suuri.
Vasta kun oli tullut viikkoja 12-13 täyteen, sitten vasta pikku hiljaa aloin/aloimme miettiä enemmän vauvaan liittyviä asioita.
En höyryä raskaudestani ympäriinsä IRL! Siksi käyn täällä nettipalstalla, voin elää normaalia elämää vaikka välillä tänne purkaudunkin :D
Oletko varma ettei vaimosi salaa höyryä vaikkapa juuri TÄLLÄ palstalla? ;P
Juurikin näin. :D
Tosin tällä hetkellä höyryän lähinnä siitä, että joku kutsuu puolisoaan VAIMOKKEEKSI. Inhottava sana.
No nimenomaan juuri näin, kuten nämä edelliset vastaajat ovat sanoneet. En höyryä raskaudestani muuta kuin netissä. Raskausvaivani tuskin ovat kovin kiinnostavia ystävieni mielestä, joten mieluiten keskustelen heidän kanssaan jostain muusta. On luontevampaa "höyrytä" asiasta jossain odotuspalstalla, jossa on muita samassa tilanteessa olevia. Ei sitten tarvitse jauhaa asiasta muuten ja voi hyvin keskittyä töihin, harrastuksiin yms. raskauden "häiritsemättä". Miehenkin kanssa höyrytään välillä kahdestaan, koska mieskin on innoissaan raskaudesta. Mutta toki elämään kuuluu paljon muutakin, miksi se netissä kirjoittelu nyt sitä tarkoittaisi, että koko elämä pyörii vauvan ympärillä?
Olette itsenne kääntyneitä ja huomionkipeitä. Kaverit karttaa teitä. Pitäkää varanne.
Hihi, Hyvä isä, olet hauska. :)
Minäkin höyryän raskaanaoloajastani ehkä 3%. Ja arvaa, missä sen höyryämiseni suoritan. ;) Täällä. Enkä sitten todellakaan missään muualla. Tai no okei, muutaman kerran olen höyrynnyt miehekkeelleni, jollen täällä ole saanut mielenrauhaa.
Ja seksiasiasta, kyllä vaimokkeesi sitten sanoo, jos joku ei tunnu hyvältä. Jos tuntuu, niin antaa mennä vaan. ;D
Jokainen tyylillään, eli eiköhän suht normaaleita olla kaikki.. Minusta kyllä on jo melko höyryämistä, jos jo noilla viikoilla katellaan viikonloppuisin vauvanvaatteita.. ;) Saas nähdä kuin pahaksi ehtii äityä.. Heh.. Mukavaa odotusta, teillä sitä on vielä n.32 vkoa jäljellä. :)
t. 35v. kahden pienen äiti, nyt menossa rv 36
Ootko koukussa? Mene töihin välillä lusmu!!
Tyhmä vissiin oon, kun en ymmärrä mitä tämä tarkoittaa? :O
Anteeks vaan mutta tulipas sulta tosi tyhmä viesti!! Jos sulla ei ole muuta tekemistä kun pohtia sitä että onko raskauspalstalla kirjoittelevat naiset normaaleja, niin voi hyvää päivää, lämmintä kättä ja potku persiille!
Kiitos kun jatkat "fiksuja" geenejäsi eteen päin.... :( Ihme taukki
Me ollaan kaikki ihan normaaleja :D
Jokainen raskaus on erilainen, myös yhden äidin kohdalla ensimmäinen voi olla helppo ja toinen tosi vaikea. Hienoa, että vaimollasi on 8. viikolla hyvä olla, katsotaan sitten kun hän on viikolla 39 onko tilanne vielä sama. Toivottavasti, sillä hänen puolisonsa saattanee hermostua turhista valitteluista kun turvottaa, väsyttää, närästää, särkee ja kolottaa ja synnytyskin mietityttää ja koko elämä alkaa pyöriä sen tulevan ympärillä.
Minä en ainakaan vielä 8. viikolla tuntenut olossani yhtään mitään kummallista.
Siis tää jätkähän on ihan tuulikaapista?!?
Ei tommoselle voi kuin revetä! ;-D Voi reppana, aatelkaa miten pitkästi sillä vielä riittää ihmeteltävää tässä maailmassa! Jopa vähän söpöä tommonen.
"Siis tää jätkähän on ihan tuulikaapista?!?" jne...
Tää on aivan paras kommentti. :D
Ja täyttä asiaa puhuu. :DDDDDD
morot.juu tehkää seksiä niin paljon kun kerkiitte,ei se vauvaa vahinkoita(paitsi loppuraskaudessa kantsii olla varovainen,mielestäni.)no eihän se raskaus työntekoo estä,tosin riippuu vähän työstä.ite ainakin tein muuttohommia yhdeksännellä kuulla raskautta ja samalla hoidin kolmee alle kymmenvuotiasta lastani.oli se varmaan näky,kun maha pystys,nuorin istuimessa pyöräilin ja etsin isompaa asuntoa.tästä varmaan käy ilmi,että erosin miehestäni,kun ehdotti mulle aborttia,enkä suostunut,tiesi kyllä,ettei ehkäisyä ole....pitkä juttu.mut nauttikaa nyt toisistanne ja rakastelkaa,kokemuksesta tiedän,että vanhemmat on poikki,kun vauva syntyy,ainakin synnyttäjä....tsempit/onnewa!
Naisilta on ihan normaalia sekä höyrytä tai olla höyryämättä raskaudesta, riippuen tilanteesta. Tänne kirjoittaminen ei vielä tarkoita, että koko ajan höyrytään, jos ei tänne koko aikaa kirjoita.
Sen sijaan en ole yhtään vakuuttunut, että sinä olet normaali, kun höyryät täällä raskaudesta. Miehille se ei ole läheskään niin tyypillistä kuin naisille, jotka tuntevat muutokset kehossaan ja vaikka sinun vaimokkeesi ei olekaan yltiöväsynyt ja saa pahoinvoinnin aisoihin syömällä, niin se ei tarkoita, että kaikki pääsisivät yhtä helpolla.
On suorastaan epänormaalia, että raskaudesta on puhuttu kenellekään ennen sitä ensimmäistä ultraa, eli noin viikolla 12. Siinä asiassa siis "kaikki" vauhkoavat yhtä vähän kuin te. Epänormaalia on myös se, että vauvanvaatteita katsellaan jo viikolla 8, joten siinä mielessä suurin osa vauhkoaa vähemmän kuin sinä ja vaimosi.
viikoilla 8 on ihan tavallinen olo eikä raskautta tunne, näe koe mies siten kuten nainen kokee esim. pahoinvoinnin myötä. Ihan viimeisillään mies joutuu auttamaan vaimoaan esim. kenkien laitoissa ja muissa tavallisissa asioissa kun vaimo ei enää pysty. Silloin raskaus konkretisoituu miehelle. Minä olen lueskelevaa-tyyppiä. Lueskelen aktiivisesti Ilta-sanomista-maailmankirjallisuuteen. Tämä on yksi elämän osa-alue, joka liikutta itseäni tällä hetkellä. En lue moottoripyörien moottorien sylintereistä tai purjehduksesta tai raviurheilua, sillä nämä aihepiirit eivät tällä hetkellä ole sydäntä lähellä. En myöskään mene minnekään moottoripyörä-foorumille kirjoittelemaan asiasta kiinnostuneille, että eikö teillä ole parempaakaan tekemistä kuin kirjoitella näistä aiheista..
No moottoripyöräharrastaja nyt on pikkasen eri asia kuin lapsilla huomiota hakeva masennustaan lapsilla peittelevä ja neljän seinän sisällä murjottava isopereinen ja naamastaan ruma mamma, jonka ainoa meriitti on se, kun paskoja geenejään hysteerisenä jatkaa. Moottoripyörän voi aina myydä jos elämä menee liikaa niile urille. - No lapsen voi laittaa lastenkotiin. -periaatteessa.
Hankkikaa elämä te joilla elämä pyörii liikaa lapsissa kun ette muuhun kykene. Yksi tai kaksi lasta hyvään elämäntilanteeseen joskus ok, mutta joku järki hei! Ihmisarvo ei ole todellakaan se kuinka monta lasta perseestään repii maailmaan, mutta se on ihmisarvoa, että millainen ihminen on. Hyvien ihmisten tulisikin jatkaa geenejä sen kahden lapsen verran tai ainakin yhden, mutta 90% voisi jättää geeninsä jakamatta ihan ihmiskunnan edun mukaisesti.
Ja tässä tuli nyt Totuus ja Valo itse tohtori Mengelen suusta!
Paljon sulle pitäis maksaa, että alkaisit siitoshommiin Suomen valtiolle? Älys vaikuttaa niin ylivertaiselta, että sehän pitäisi saada ilman muuta hyödynnettyä johonkin muuhun, ettei sinun raukan tarttis täällä keskustelupalstalla huudella nimettömänä toisille niiden oikeudesta lisääntyä.
Vaan jospa oletkin itse tuhkamuna - ja siksi juuri suutasi soitatkin lisääntyvälle kansanosalle...
hipududt: mee sinne moottoripyöräpalstalle!
Mitä helvettiä sä täällä teet idiootti!??
Sä kuulut niihin, joiden EI PIDÄ hankkia lapsia.
Toi on kyl joku sairaan katkera tyyppi, voi voi, joka palstalla urputtamassa, että sen ja sen ei pitäisi tehdä lapsia.
Huoh, muista se kortsu, ettei toi idioottimaisuus jatku!
Enpä jaksa lukea tätä ketjua enää...
Sinä hipududt kuulut jurikin tuohon mainitsemaasi 90% joukkoon.
..."kuin lapsilla huomiota hakeva masennustaan lapsilla peittelevä ja neljän seinän sisällä murjottava isopereinen ja naamastaan ruma mamma", kenestäköhän mahdat nyt puhua?
Luuletko, että juuri sinun ajattelemasi ihminen kirjoittelee täällä?
Kyllä on harhaluulot taas jälleen kerran nousseet päähän.
Hakeuduhan pikaisesti hoitoon.
Mikä on isopereinen???Opettelehan ensin kirjoittamaan. :DD
Kirjoituksestasi nousee selvä katkeruus esiin, onko kenties joku jättänyt sinut ja nyt täällä raivoat??? :DD
No,no, no, ärsyttävää, kun joku alottaa lauseen noin...arghhhh!!!
Keskity sinä siihen typerään moottoripyöräharrastukseesi lopuksi elämääsi.
Tämä kirjoittaja on raskaana oleva nainen joka on jostain syystä täynnä toisten hehkuttamista odotuksistaan!!! :D
Huvittavaa. Ja mitäs se mies muka tällä palstalla käy lukemassa odottavien äitien juttuja mikä on tähän myös tarkoitettu, jos kert noin paljon ärsyttää... xD
Ps. Ei ole meidän odottavien vika jos et ole onnellinen odotuksestasi, etkä saa mieheltäsi seksiä kuten ennen :P
Kuule kun tämä palsta on nimentään: ODOTUS!
Ei tämä ole odottavien äitejen palsta, vaan odottajien palsta jossa voi vaihtaa mielipiteitä hyvässä ja pahassa, eikö?
Sinunkin olisi kannattanut käydä koulut ensin ja sitten lapsia vasta, stnan vatipää! - Huomaa kyllä että tyhmät sikiää eniten! :)
Eniten?
Jos odottaa esikoista niin sekös eniten täällä sikiää..? Jep, kouluja käynyt ei tulisi nimenomaan ODOTUS-palstalle ihmettelemään miksi odottajat kirjoittelevat odotuspalstalle :)
Kirjoittelu, skitsous ja tyhmien kysely on kaksi eri asiaa. Hyvä kun joku sanoo teillekin selvät faktat, ettei totuus unohdu:)
Yks kaveri alko höyryään heti kun oli kusassu tikkuun,musta tuntuu että se kantaa yhtäkauan kun norsu,on se odotus ollu sellasta.... Mistään muusta ei puhu kun siitä asiasta. Itselläni on kans yksi pieni lapsi,en kertonut kellekkään,paitsi tietty miehelle,ennenkuin oltiin käyty ekassa ultrassa,silloinkin vain lähiporukalle. Kaikkea voi sattua ja tapahtua vaikka vielä ihan loppumetreillä.
Eipä ole jaksanut hössöttää. Vajaa kk laskettuun aikaan ja nyt olen ruvennut hommaamaan tavaroita yms. vauvalle. Työkavereille kerroin vähän ennen kuin jäin äippälomalle.
Vauvajuttuja olen jutellut jos joku on kysellyt tai halunnut jutella. Itse juttelen mielummin muista aiheista.
Hormoonit ei ole hyrräilly tavallista enempää.. ihan samanlainen, rauhallinen ja tasainen, olen ollu kuin ilman raskauttakin. Ovatkin ihmetelleet kun eivät ole huomanneet mitään että olen raskaana. Eli on ollut helppo raskaus. :)
Ja kyllä, vauva on toivottu ja odotettu. Nyt olen miettinyt että kohtahan tässä pääsee synnyttämään. En sitäkään ole jaksanut ennakkoon jännitellä, luotan että luonto ja sairaalan henkilökunta ohjaa minua parhaansa mukaan..
Me saadaan kuudes ja tasan tarkkaan hössötän täällä ja puhelen odotuksesta kunnes ollaan vauva saatu! Aina niiiiin upea asia