Ehkä ensi elämässä meidät on tarkotettu tosiaan yhteen. Kehon stressitaso nousee aina kun tiedän etten sua saa, mutta en voi olla ajttelemattakaan sinua. Rakastan sinua nyt ja aina. Toivo on hiipunut kuitenkin sen suhteen että joskus saisin jonkun. Osaisinko tehdä suhteessa asioita oikein? Satuttaisinko vain kumppaniani sanoilla, teoillani? Osaanko rakastaa?
Ehkä ensi elämässä
Juhiboy
2221
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuosta on sanontakin "Ain't never gonna be ok".
vaikka tapat vanhempasikin, siltikään ei olla "plussalla".
Ei kannata jättää asioita seuraavaan elämään, ei sellaista oo. On vaan tämä ainut elämä, elä se nyt ja tässä. Ettei sitten tarvii katkerana kiikustuolissa murehtia elämättä jäänyttä elämää. Usko pois.