Maalämpöpumpun tuottaman veden lämpötila

Kiitos!
Entä kovilla pakkasilla?
Esim. jos on viikko -20 astetta?
Mikä on veden lämpötila sillon?
Mitä haittaa jos pumppu ei käy koko ajan?

No ei meillä ainakaan olla pipot päässä vaikkei uuneja olis lämmittänykkää moneen päivään, säätää pumpulta tulon isommaks ni tarkenee iliman pippoo sisällä. Heleposti. Tottakai lämpö on pehmeempää, kun lämmittää puulla mutta tarkenee ilmankin.

Älä nyt jaksa!

Kyllä Einari nyt on hiukan hakoteillä siinä mielessä,että pumppu kierrättää vettä vauhdikkaammin mitä kylmempää on.Kyllä kiertovesipumppu pyörii ihan samalla nopeudella lämpötilasta riippumatta.Jokainen maalämmöllä lämmittävä sen tietää,että ei sitä maasta lämmintä vettä pumpata,vaan laitteen kompura sen lämpöisen veden kehittää paineistamalla maakiertonesteen ja siirtämällä sen luovuttaman lämmön käyttöveteen ja lämmityskiertoon.Meikäläisen lämpöpumppu tuottaa jopa 80 asteista vettä,jos tarvis on.Hyvin on pumppu lämmittänyt vaikka maakiertonesteen lämpötila laskee keväällä nollan alapuolelle.Tämä vaan tiedoksi Einarille.

lämpöässä kirjoitti:

Kyllä Einari nyt on hiukan hakoteillä siinä mielessä,että pumppu kierrättää vettä vauhdikkaammin mitä kylmempää on.Kyllä kiertovesipumppu pyörii ihan samalla nopeudella lämpötilasta riippumatta.Jokainen maalämmöllä lämmittävä sen tietää,että ei sitä maasta lämmintä vettä pumpata,vaan laitteen kompura sen lämpöisen veden kehittää paineistamalla maakiertonesteen ja siirtämällä sen luovuttaman lämmön käyttöveteen ja lämmityskiertoon.Meikäläisen lämpöpumppu tuottaa jopa 80 asteista vettä,jos tarvis on.Hyvin on pumppu lämmittänyt vaikka maakiertonesteen lämpötila laskee keväällä nollan alapuolelle.Tämä vaan tiedoksi Einarille.

Lue lisää

Ei se mitään maaliuosta paineista höpöhöpö juttuja.. Ja maalämmöllä savutetaan maxs.55 asteista vettä. Jotain ihan pientä vesivirtaa lämmitettynä saadaan hieman korkeampaa noin 58 asteista vettä jolla ei juuri ole mitään merkitystä...

R 407... kirjoitti:

Ei se mitään maaliuosta paineista höpöhöpö juttuja.. Ja maalämmöllä savutetaan maxs.55 asteista vettä. Jotain ihan pientä vesivirtaa lämmitettynä saadaan hieman korkeampaa noin 58 asteista vettä jolla ei juuri ole mitään merkitystä...

Lue lisää

Taasko joku mutu-älykkö.

Mlp tekee yli 70 asteista vettä ilman lisävastuksia tarvittaessa. Minulla tulistusosan minimilämpö on säädetty 55 asteeseen. Eipä vielä -35 asteen pakkasessakaan ole sisälämpö laskenut 22 asteen alle.

Tutustu asiaan ennenkuin tulet pas-kaa tänne levittämään....

kassu-iivari kirjoitti:

Taasko joku mutu-älykkö.

Mlp tekee yli 70 asteista vettä ilman lisävastuksia tarvittaessa. Minulla tulistusosan minimilämpö on säädetty 55 asteeseen. Eipä vielä -35 asteen pakkasessakaan ole sisälämpö laskenut 22 asteen alle.

Tutustu asiaan ennenkuin tulet pas-kaa tänne levittämään....

Lue lisää

Pieni vesivirta lämpenee sähköllä joka on siellä koneen sisällä.
Yli 55 asteista lämmintä vettä ei saada tulistus-maalämpöpumpuilla riittävästi siksi koneissa on vakiona mukana sähkövastus joka lämmittää pientä vesivirtausta.
Tulistus lämpöähän ei käytetä yleensä lämmitykseen vaan käyttöveden priimaamisen.

R407 kirjoitti:

Pieni vesivirta lämpenee sähköllä joka on siellä koneen sisällä.
Yli 55 asteista lämmintä vettä ei saada tulistus-maalämpöpumpuilla riittävästi siksi koneissa on vakiona mukana sähkövastus joka lämmittää pientä vesivirtausta.
Tulistus lämpöähän ei käytetä yleensä lämmitykseen vaan käyttöveden priimaamisen.

Lue lisää

Höpö höpö, älä naurata.

Täystehokytketyssä pumpussa varavastuksen käyttö ei ole edes mahdollista yht'aikaa kompuran kanssa. Älä tee itseäs naurettavaksi täällä jossa joillakin on tietoakin. :)))

Minä nyt olen moisia asetanut kymmenittäin eri merkkejä vaikka moisia en myykään, asennan vaan ostaneiden pyynnöstä, ryöstöfirmojen harmiksi. Minulla on muuten sähkö- ja kylmäasennusoikeudet.

kassu-iivari kirjoitti:

Höpö höpö, älä naurata.

Täystehokytketyssä pumpussa varavastuksen käyttö ei ole edes mahdollista yht'aikaa kompuran kanssa. Älä tee itseäs naurettavaksi täällä jossa joillakin on tietoakin. :)))

Minä nyt olen moisia asetanut kymmenittäin eri merkkejä vaikka moisia en myykään, asennan vaan ostaneiden pyynnöstä, ryöstöfirmojen harmiksi. Minulla on muuten sähkö- ja kylmäasennusoikeudet.

Lue lisää

Äläs nyt paskaa jauha, maahantuojalla on omat asentajalistat ja
sinä et kuulu niihin, takuu raukeaa Ranen asennuksen jälkeen.
Lisäksi asetat tuon käyttöveden astepyynnin asetusten vastaiseksi.

kassu-iivari kirjoitti:

Höpö höpö, älä naurata.

Täystehokytketyssä pumpussa varavastuksen käyttö ei ole edes mahdollista yht'aikaa kompuran kanssa. Älä tee itseäs naurettavaksi täällä jossa joillakin on tietoakin. :)))

Minä nyt olen moisia asetanut kymmenittäin eri merkkejä vaikka moisia en myykään, asennan vaan ostaneiden pyynnöstä, ryöstöfirmojen harmiksi. Minulla on muuten sähkö- ja kylmäasennusoikeudet.

Lue lisää

Voi voi kun kaivo jäätyy pidä vastukset toiminta valmiina kun tarvetta ilmenee poksahtaa vastukset päälle sitä varten ne on. Muuten huolto-auto vie sinulta hiilijalanjäljen.
No en ihmettele yhtään kun et ymmärrä mitään maalämmöstä sähkömies...kylmä he he.
Sinun pitäis tietää jotain lämmitys teknologiasta jotta pystyisit jotain asiallisesti kommentoimaan. He hehh

lämpöässä kirjoitti:

Kyllä Einari nyt on hiukan hakoteillä siinä mielessä,että pumppu kierrättää vettä vauhdikkaammin mitä kylmempää on.Kyllä kiertovesipumppu pyörii ihan samalla nopeudella lämpötilasta riippumatta.Jokainen maalämmöllä lämmittävä sen tietää,että ei sitä maasta lämmintä vettä pumpata,vaan laitteen kompura sen lämpöisen veden kehittää paineistamalla maakiertonesteen ja siirtämällä sen luovuttaman lämmön käyttöveteen ja lämmityskiertoon.Meikäläisen lämpöpumppu tuottaa jopa 80 asteista vettä,jos tarvis on.Hyvin on pumppu lämmittänyt vaikka maakiertonesteen lämpötila laskee keväällä nollan alapuolelle.Tämä vaan tiedoksi Einarille.

Lue lisää

"Kyllä kiertovesipumppu pyörii ihan samalla nopeudella lämpötilasta riippumatta."

Ei välttämättä.

"laitteen kompura sen lämpöisen veden kehittää paineistamalla maakiertonesteen"

Sinulla on kyllä todella erikoinen maalämpöpumppu.

Myyjä MIkko vaan kirjoitti:

Äläs nyt paskaa jauha, maahantuojalla on omat asentajalistat ja
sinä et kuulu niihin, takuu raukeaa Ranen asennuksen jälkeen.
Lisäksi asetat tuon käyttöveden astepyynnin asetusten vastaiseksi.

Lue lisää

Älä itse peräpääs tuoksuja...

No ei pidä paikkaansa. Pumpun voi ostaa kuka vaan ja mistä vaan. Tuo ennakkoveronumero on joskus hyödyksi.

Viisaimmat ostavat Ruotsista. Olen käynyt muuten Lämpöässän koulutukset aikaisempien työnantajieni laskuun. Juuri eilen Rautian kautta tuli pumppu jonka asennan ensi viikolla. ))))

R410... kirjoitti:

Voi voi kun kaivo jäätyy pidä vastukset toiminta valmiina kun tarvetta ilmenee poksahtaa vastukset päälle sitä varten ne on. Muuten huolto-auto vie sinulta hiilijalanjäljen.
No en ihmettele yhtään kun et ymmärrä mitään maalämmöstä sähkömies...kylmä he he.
Sinun pitäis tietää jotain lämmitys teknologiasta jotta pystyisit jotain asiallisesti kommentoimaan. He hehh

Lue lisää

No, teitä tietämättömiä ääliöitä näköjään löytyy!!!

Käsittääkseni vanhemmissa pumpuissa painetta ei säädetty, vaan pumppu teki aina saman lämpöistä vettä. Lämpötilan säätö tapahtuu silloin shunttaamalla varaajasta sopivan lämpöistä vettä. Nykyiset pumput ovat tekevät tarpeen mukaan sopivan lämpöistä vettä.

Se hieno säätölaite on nimeltään termostaatti. Eli pumppu käy, kunnes riittävän korkea lämpötila varaajasäilössä on saavutettu.

Ei kompressorissa ole mitään hanikkaa, josta säädetään "nyt tulee ulos 47,3 °C vettä". Höyristynpuolella jonkinlainen säätö (paisuntaventtiili) on, mutta lauhdutinpuolen lämpötila liukuu tilanteen mukaan. Hyörystimestä saadaa x kW tehoa ja kompressoriin pukataan y kW sähkötehoa, joten lauhduttimen pitää "hukata" varaajaan x y kW edestä lämpöä ... ja sehän onnistuu vain, kun lauhduttimen lämpötila nostetaan hieman varaajan lämpötilaa korkeammaksi. Siis lauhtumislämpötila asettuu itsekseenvaraajan lämpötilan mukaiseksi.

Se, mikä varaajan lämpötilan ohella muuttuu, on kompressorin (sähkö)tehontarve. Mitä kuumempi varaaja = mitä korkeampi lauhtumislämpötila, sitä suurempaa lämpötila/paine-eroa vastaan kompressori joutuu tekemään työtä. Mikä puolestaan näkyy kompressoria pyörittävän sähkömoottorin ottotehon nousuna. Kompressorit siis pyörivät vakionopeudella, mutta tehontarve vaihtelee huomattavasti käyttötilanteesta riippuen.

Tämä näkyy myös ns. lämpökertoimen laskuna.

Kompressorin kierroslukusäätöä ei maalämpöpumpuissa taida olla. Vaikka olisikin, se säätää kylmäainevirtaamaa = pumpun tehoa eikä niinkään lämpötiloja. Tällainen on hyödyllinen toiminto etenkin ilmalämpöpumpuuissa, joissa ei ole varaajaa.

liukuu tilanteen muk kirjoitti:

Se hieno säätölaite on nimeltään termostaatti. Eli pumppu käy, kunnes riittävän korkea lämpötila varaajasäilössä on saavutettu.

Ei kompressorissa ole mitään hanikkaa, josta säädetään "nyt tulee ulos 47,3 °C vettä". Höyristynpuolella jonkinlainen säätö (paisuntaventtiili) on, mutta lauhdutinpuolen lämpötila liukuu tilanteen mukaan. Hyörystimestä saadaa x kW tehoa ja kompressoriin pukataan y kW sähkötehoa, joten lauhduttimen pitää "hukata" varaajaan x y kW edestä lämpöä ... ja sehän onnistuu vain, kun lauhduttimen lämpötila nostetaan hieman varaajan lämpötilaa korkeammaksi. Siis lauhtumislämpötila asettuu itsekseenvaraajan lämpötilan mukaiseksi.

Se, mikä varaajan lämpötilan ohella muuttuu, on kompressorin (sähkö)tehontarve. Mitä kuumempi varaaja = mitä korkeampi lauhtumislämpötila, sitä suurempaa lämpötila/paine-eroa vastaan kompressori joutuu tekemään työtä. Mikä puolestaan näkyy kompressoria pyörittävän sähkömoottorin ottotehon nousuna. Kompressorit siis pyörivät vakionopeudella, mutta tehontarve vaihtelee huomattavasti käyttötilanteesta riippuen.

Tämä näkyy myös ns. lämpökertoimen laskuna.

Kompressorin kierroslukusäätöä ei maalämpöpumpuissa taida olla. Vaikka olisikin, se säätää kylmäainevirtaamaa = pumpun tehoa eikä niinkään lämpötiloja. Tällainen on hyödyllinen toiminto etenkin ilmalämpöpumpuuissa, joissa ei ole varaajaa.

Lue lisää

Kylmäineen lämpötila lauhduttimessa ei nouse jos paine ei nouse samalla. Millä korkeampi paine tehdään jos ei kompressorin kierrosnopeutta muuttamalla? Kylmäaineen virtauksen säätö vaikuttaisi vain höyrystyslämpötilaan.

kl-n kirjoitti:

Kylmäineen lämpötila lauhduttimessa ei nouse jos paine ei nouse samalla. Millä korkeampi paine tehdään jos ei kompressorin kierrosnopeutta muuttamalla? Kylmäaineen virtauksen säätö vaikuttaisi vain höyrystyslämpötilaan.

Lue lisää

Sulla on nyt joku ihme fiksaatio tuohon kierroslukusäätöön. Ja senkin olet käsittänyt ihan väärin. Kuvittelet ilmeisesti kierroslukusäädön vaikuttavan kompressorin puristussuhteeseen. Ehei. Kyllä se mekaaninen puristussuhde pysyy aina ihan vakiona ja kierroslukua pienennettäessä vain työtahteja tulee vähemmän per aikayksikkö -> kaasuvirta (l/s tai kg/s) pienenee.

Eikä kompressorin puristussuhde todellakaan ratkaise painetasoa lauhduttumessa. Kylmätekniikassa (jonka sovellus lämpöpumputkin ovat) lämpötila ja paine ovat hyvin tiukkaan sidoksissa toisiinsa. Niin kauan kuin järjestelmässä on samanaikaisesti läsnä nestemäistä ja kaasumaista kylmäainetta. Lauhduttimen paineen ratkaisee vain ja ainoastaan lauhtumislämpötila. Jos kuumakaasu onnistuu luovuttamaan lämpönsä ja tiivistymään nesteeksi 45 °C lämpötilassa, niin sitten lauhduttimen paine on ao. kylmäaineen höyrynpaine tässä lämpötilassa. Jos lauhtuminen onnistuu vasta 55 asteessa, niin sitten paine on vastaavasti korkeampi.

Kompressorin ainoa merkitys on siinä, että kompressorin täytyy kyetä tuottamaan korkeampi paine kuin lauhduttimessa on. Muutoin kylmäaineen kierto pysähtyy.

Pumppu tekee sen lämpöistä vettä kun pyydetään. Mitä kuumempaa pyydetään niin sitä suurempi paine tarvitaan ja sitä enemmän kompressori joutuu tekemään töitä => huonompi hyötysuhde. Parempi siis käyttää lattialämmitystä lämmönjakona koska lattiassa on suuri pinta-ala ja pärjätään viileämmällä kiertovedellä kuin mitä pattereihin tarvitaan.

Pumppu ei niinkään tykkää huonoa käymisestä vaan käynnistymiset sitä rassaavat ja lyhyitä käynti- ja pysäytysjaksoja sisältävä ns. pätkäkäynti on huono pumpun kestävyyden kannalta. Talven kovimmilla pakkasilla pumppu voi käydä lähes tauotta kun taas kesällä jolloin ei tarvita kuin käyttöveden lämmitystä niin pumppu voi käydä vain puoli tuntia vuorokaudessa.

Maalämmössä ei ole kattilaa.

pumppu on kirjoitti:

Pumppu tekee sen lämpöistä vettä kun pyydetään. Mitä kuumempaa pyydetään niin sitä suurempi paine tarvitaan ja sitä enemmän kompressori joutuu tekemään töitä => huonompi hyötysuhde. Parempi siis käyttää lattialämmitystä lämmönjakona koska lattiassa on suuri pinta-ala ja pärjätään viileämmällä kiertovedellä kuin mitä pattereihin tarvitaan.

Pumppu ei niinkään tykkää huonoa käymisestä vaan käynnistymiset sitä rassaavat ja lyhyitä käynti- ja pysäytysjaksoja sisältävä ns. pätkäkäynti on huono pumpun kestävyyden kannalta. Talven kovimmilla pakkasilla pumppu voi käydä lähes tauotta kun taas kesällä jolloin ei tarvita kuin käyttöveden lämmitystä niin pumppu voi käydä vain puoli tuntia vuorokaudessa.

Lue lisää

Mutta eikö käyttöveden lämmön tarve ole aina sama, eli jotain rapiat 50 astetta?

käyttövei määrää? kirjoitti:

Mutta eikö käyttöveden lämmön tarve ole aina sama, eli jotain rapiat 50 astetta?

Ei ole, meillä pumppu lämmittää käyttövesisäiliön 58-asteeseen ja pysähtyy. Kun säiliön lämpötila on käytön ja/tai lämpöhäviön vuoksi pudonnut 44-asteeseen niin lämmitys lähtee uudelleen päälle.

Sitä varten esim. suihkusekoittajassa on termostaatti että sekoitetaan kahta erilämpöistä vettä niin että sieltä suihkusta tulee sopivaa.

Ilman puskurivaraajaa toimivat lämpöpumput tekevätkin sopivan lämpöistä vettä suoraan lämmityspiiriin. Tarkkaa toimintaa en tiedä, mutta käsittääkseni lämpötilan säätö tapahtuu lauhdutinosan paineen säädöllä. Periaatteessa silloin riittää alhaisempi lämpötila, kuin varaajaan ladattuna.

kl-n kirjoitti:

Ilman puskurivaraajaa toimivat lämpöpumput tekevätkin sopivan lämpöistä vettä suoraan lämmityspiiriin. Tarkkaa toimintaa en tiedä, mutta käsittääkseni lämpötilan säätö tapahtuu lauhdutinosan paineen säädöllä. Periaatteessa silloin riittää alhaisempi lämpötila, kuin varaajaan ladattuna.

Lue lisää

Puskurivaraajan (pienen, esim. 100 litraa kuten meillä) on ainakin patterilämmitystaloissa lähinnä tasata lämpötilaeroja. Ilman puskurivaraajaa kun pumppu lähtee käyntiin niin patteriverkkoon lähtevän veden lämpötila nousee äkkia ja aiheuttaa putkien lämpölaajenemista ja siitä johtuvaa natinaa jne.

Sitten on erikseen isot varaajat, joiden tehtävänä on lähinnä pidentää pumpun käynti- ja lepojaksoja. Ja mikäli jollekin on vielä epäselvää niin maalämpöpumppu ei tee lämmitysverkkoon tasalämpöistä vettä sillä veden lämpötila vaihtelee. Jos pyynti lämmityspiiriin on esim. 28 astetta niin vaihteluväli on suunnilleen 23-34 astetta. Tämä selviää hyvin esim. linkin kuvaajasta (punainen käyrä). Korkeammat lämpötilat ovat käyttöveden lämmitystä.

http://aijaa.com/005409325531

Lauhdutinosan painetta säätää kompressorin kierrosluku. Paisuntaventtiili on lauhduttimen jälkeen.kl-

Kuis nuo pöpöt tapetaan?
Tuosta käyttövedesta?

Agwaariolintu kirjoitti:

Kuis nuo pöpöt tapetaan?
Tuosta käyttövedesta?

Riippuu varaajan tyypistä. Jos lämminvesikierukka kiertää varaajan kautta, tilalle tulee aina raikasta vettä. Jos lämmityskierukka kiertää käyttövesivaraajan kautta, nostaa laite itse säännöllisin välein lämpötilan korkeammaksi bakteerien tappamiseksi.

D1 tullut voimaan 1.1. 2008:
2.3.8 Määräys
Lämminvesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava
siten, että veden lämpötila siinä on vähintään 55 °C.

Tämä siis SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA.
Samallahan se mlp-urakoitsija olisi voinu tehdä pumpulle sähkökytkennän ennen sähkömittaria jolloin saisit ilmaisen sähkön pumpulle...tosin rikoohan sekin kytkentä lakia, mutta tuskin se mlp:ja koskee.

Käyttöveden kierto muuttaakin tilanteen, vaikka erillistä käyttövesivaraajaa ei olisikaan. Priimausosan lämpötilaa on silloin pakko pitää korkeammalla. Monet pumppuvalmistajat jopa kieltävät LVK:n sen heikentäessä järjestelmän hyötysuhdetta merkitsevästi. Periaatteessa sellaiseenkin laitokseen voidaan lisätä oma priimauskattila ja LVK:n paluuvesi pidetään sopivan kylmänä.

Eikös D2 lity sisäilmastoon ja ilmanvaihtoo?

Jos tuo yllempenä oleva lainaus on okein
"2.3.8 Määräys
Lämminvesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava
siten, että veden lämpötila siinä on vähintään 55 °C."

Niin laittesto on siis suunniteltava ja asennettava siten että lämpö on vähintään 55C, mutta kukkaan ei tietenkään käske pitää sen asetuksena 55C, eikä varsinkaan valvo että asetus olisi 55C. Legionellan kannalta riittää että lämpö käy säännöllisesti 55 asteessa.

Onkohan sitä leigionellaa milloinkaan edes tavattu suomessa lämpimässä käyttövedessä?

Tietysti voi ajatella että legionella pääsee livahtamaan liian kylmän kattilan (45C) läpi hengissä kattilan jälkeiseen putkistoon, jossa se saakin asua aika rauhassa, sillä aika harva laskee säännöllisesti 55 asteista vettä jokaiselle hanalle asti. Vähemmän käytetyllä hanalla voisi olla sillon muhimassa melkoinen bakteerimälli. Mutta sama ongelmahan koskee myös kylmää vettä ja kaikkia varaajia joissa vesi käy ajottain liian kylmänä.

pitäisin 55 kirjoitti:

Eikös D2 lity sisäilmastoon ja ilmanvaihtoo?

Jos tuo yllempenä oleva lainaus on okein
"2.3.8 Määräys
Lämminvesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava
siten, että veden lämpötila siinä on vähintään 55 °C."

Niin laittesto on siis suunniteltava ja asennettava siten että lämpö on vähintään 55C, mutta kukkaan ei tietenkään käske pitää sen asetuksena 55C, eikä varsinkaan valvo että asetus olisi 55C. Legionellan kannalta riittää että lämpö käy säännöllisesti 55 asteessa.

Onkohan sitä leigionellaa milloinkaan edes tavattu suomessa lämpimässä käyttövedessä?

Tietysti voi ajatella että legionella pääsee livahtamaan liian kylmän kattilan (45C) läpi hengissä kattilan jälkeiseen putkistoon, jossa se saakin asua aika rauhassa, sillä aika harva laskee säännöllisesti 55 asteista vettä jokaiselle hanalle asti. Vähemmän käytetyllä hanalla voisi olla sillon muhimassa melkoinen bakteerimälli. Mutta sama ongelmahan koskee myös kylmää vettä ja kaikkia varaajia joissa vesi käy ajottain liian kylmänä.

Lue lisää

55 c on määräys.
Määräys
Lämminvesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava
siten, että veden lämpötila siinä on vähintään 55 °C.
Tarkoittaa että menolämpötila on VÄHINTÄÄN 55 astetta. Tämä koskee siis 1.1 2008 tehtyjä asennuksia.
Eli tarkoittaa että asetusarvo on aina vähintää 55 C.
Esim. jos maantien nopeusrajoitus on 80 km/h niin, niin riittääkö että ajat ensin 80 km/h ja sit voit ajaa loppu matka mitä vaihtia tahansa? =)

Se että MLP-asennuksia ei valvo ketään pitää paikkansa, eli ihan ovat tilaajat urakoitsijan armoilla.
Mitä tahansa 1/8 mitoituksia tehdään ja sähköllä loput. Myöskään rakentamismääräyksistä ei mlp osalta kukaan valvo.

Se että vähnä käytetyllä hanalla lilluu bakteerrivesi on omasta tahdosta kiinni, olen kuullut että köyhimmät eivät edes halua käyttövedenkiertoa 2 kerroksiseen 180m2 taloonsa ;D

HulluNella88 kirjoitti:

55 c on määräys.
Määräys
Lämminvesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava
siten, että veden lämpötila siinä on vähintään 55 °C.
Tarkoittaa että menolämpötila on VÄHINTÄÄN 55 astetta. Tämä koskee siis 1.1 2008 tehtyjä asennuksia.
Eli tarkoittaa että asetusarvo on aina vähintää 55 C.
Esim. jos maantien nopeusrajoitus on 80 km/h niin, niin riittääkö että ajat ensin 80 km/h ja sit voit ajaa loppu matka mitä vaihtia tahansa? =)

Se että MLP-asennuksia ei valvo ketään pitää paikkansa, eli ihan ovat tilaajat urakoitsijan armoilla.
Mitä tahansa 1/8 mitoituksia tehdään ja sähköllä loput. Myöskään rakentamismääräyksistä ei mlp osalta kukaan valvo.

Se että vähnä käytetyllä hanalla lilluu bakteerrivesi on omasta tahdosta kiinni, olen kuullut että köyhimmät eivät edes halua käyttövedenkiertoa 2 kerroksiseen 180m2 taloonsa ;D

Lue lisää

Älä nyt puhu paskaa, missä muka lukee asetusarvon pitäisi olla 55 astetta ja koko ajan?

höpsistä kirjoitti:

Älä nyt puhu paskaa, missä muka lukee asetusarvon pitäisi olla 55 astetta ja koko ajan?

Lämmin käyttövesi- ja kylmävesijärjestelmät

Terveydensuojelulain ( 763/1994) mukaan asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. Kunnan terveysviranomainen voi velvoittaa sen, jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

1.7.2007 voimaan tulleessa uudistetussa kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevassa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ( Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, D1, Ympäristöministeriö 2007) on annettu mm. seuraavia määräyksiä:

1. Kylmävesijohdot on suunniteltava ja asennettava siten, ettei veden lämpötila niissä kohoa liikaa. Kokoelmassa suositellaan että kylmän veden lämpötila ei yleensä saisi nousta yli 20 °C:een.
2. Lämminvesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava siten, että veden lämpötila siinä on vähintään 55 °C. Vesilaitteiston odotusajan johto-osuuksissa veden lämpötila voi laskea alle 55 °C:n.
3. Henkilökohtaiseen puhtaanapitoon tarkoitetuista lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla korkeampi kuin 65 °C.

Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) pidetään lämpimän käyttöveden 55 °C:n lämpötilaa vähimmäisvaatimuksena uudistuotannossa sekä korjattaessa ja uusittaessa vanhojen rakennusten laitteistoja. Nykyisissä rakennuksissa muuten lämpimän käyttöveden 50 °C on toimenpideraja, minkä alittuessa on ryhdyttävä korjaustoimiin alhaisen lämpötilan aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan poistamiseksi. Riittävän korkeiden lämpötilojen saavuttamiseksi siirtimeltä tai varaajalta lähtevän vesijohtoveden lämpötilan on oltava ohjeellisia arvoja korkeamman, ja riittävät lämpötilat on selvitettävä kiinteistökohtaisesti. Ko. lämpötilat mitataan käyttöpisteistä veden 1-2 minuutin valutuksen jälkeen. Em. lämpötiloja suositellaan käytettäväksi estämään veden mikrobiologisen ja kemiallisen laadun heikkenemisen ja lämpökestoisten pieneliöiden lisääntymisen. Asumisterveysohjetta sovelletaan asuntojen ja soveltuvin osin myös muiden oleskelutilojen, kuten hoito-, huolto- ja oppilaitosten rakennusten terveydellisten olojen valvontaan ja arviointiin kuntien terveydensuojeluviranomaisten toimesta.



p.s. itsellehän saa rakentaa mitä haluaa, mutta sitä ei saa luovuttaa toistenkäyttöön

täsä näin kirjoitti:

Lämmin käyttövesi- ja kylmävesijärjestelmät

Terveydensuojelulain ( 763/1994) mukaan asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. Kunnan terveysviranomainen voi velvoittaa sen, jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

1.7.2007 voimaan tulleessa uudistetussa kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevassa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ( Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, D1, Ympäristöministeriö 2007) on annettu mm. seuraavia määräyksiä:

1. Kylmävesijohdot on suunniteltava ja asennettava siten, ettei veden lämpötila niissä kohoa liikaa. Kokoelmassa suositellaan että kylmän veden lämpötila ei yleensä saisi nousta yli 20 °C:een.
2. Lämminvesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava siten, että veden lämpötila siinä on vähintään 55 °C. Vesilaitteiston odotusajan johto-osuuksissa veden lämpötila voi laskea alle 55 °C:n.
3. Henkilökohtaiseen puhtaanapitoon tarkoitetuista lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla korkeampi kuin 65 °C.

Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) pidetään lämpimän käyttöveden 55 °C:n lämpötilaa vähimmäisvaatimuksena uudistuotannossa sekä korjattaessa ja uusittaessa vanhojen rakennusten laitteistoja. Nykyisissä rakennuksissa muuten lämpimän käyttöveden 50 °C on toimenpideraja, minkä alittuessa on ryhdyttävä korjaustoimiin alhaisen lämpötilan aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan poistamiseksi. Riittävän korkeiden lämpötilojen saavuttamiseksi siirtimeltä tai varaajalta lähtevän vesijohtoveden lämpötilan on oltava ohjeellisia arvoja korkeamman, ja riittävät lämpötilat on selvitettävä kiinteistökohtaisesti. Ko. lämpötilat mitataan käyttöpisteistä veden 1-2 minuutin valutuksen jälkeen. Em. lämpötiloja suositellaan käytettäväksi estämään veden mikrobiologisen ja kemiallisen laadun heikkenemisen ja lämpökestoisten pieneliöiden lisääntymisen. Asumisterveysohjetta sovelletaan asuntojen ja soveltuvin osin myös muiden oleskelutilojen, kuten hoito-, huolto- ja oppilaitosten rakennusten terveydellisten olojen valvontaan ja arviointiin kuntien terveydensuojeluviranomaisten toimesta.



p.s. itsellehän saa rakentaa mitä haluaa, mutta sitä ei saa luovuttaa toistenkäyttöön

Lue lisää

http://www.finlex.fi/data/normit/28208-D1_2007.pdf

höpsistä kirjoitti:

Älä nyt puhu paskaa, missä muka lukee asetusarvon pitäisi olla 55 astetta ja koko ajan?

Mutta asentajahan se asetusarvot (ja alimitoitetun) pumppuun laittaa. Tilaan vaan maksaa laskun.
Jos tilaajalla on tisellään tietoa esim. D1:stä tai muista määräyksitä, se on ihan oma asia noudattaako niitä.
Voihan sen käyttövedenlämmön laittaa vaikka 37 asteeseen, oma tupa, oma lupa.
Samallahan sitä voi vaikka myydä omaa tytärtään ja perustaa huumelaboratorion ;D

yks kakkaa, mlp kirjoitti:

Mutta asentajahan se asetusarvot (ja alimitoitetun) pumppuun laittaa. Tilaan vaan maksaa laskun.
Jos tilaajalla on tisellään tietoa esim. D1:stä tai muista määräyksitä, se on ihan oma asia noudattaako niitä.
Voihan sen käyttövedenlämmön laittaa vaikka 37 asteeseen, oma tupa, oma lupa.
Samallahan sitä voi vaikka myydä omaa tytärtään ja perustaa huumelaboratorion ;D

Lue lisää

Kyllä tuo asentaja laittaa ihan asetustenmukaisiin arvoihin nuo lämpötilat.
Eri-asia kun poropeukalo isäntä mistään tietämättä säästösyistä alentaa
tuota käyttöveden lämpöä ja altistaa perheensä kaikenmaailman
pöpöille.
Pääseehän sitä ainakin naapurille kehuskelemaan tuota alhaista
sähkönkulutusta .
Ei muuten naurata keskussairaalan vuode-osastolla enää isukkiakaan.
Onneksi en kuulu tuttavapiiriisi/ saunaporukkaan.
Hyi helvata mitä vastuuntunnottomuutta lähemmäisistä.
Myös kiinteistön myyntitilanteessa tuollainen johtaa auttamattomasti
kaupanpurkuun, jos tuollaista kukaan edes ostaisi ainakaan tietoisesti.
Varmaan sulatat lumesta tuon kylmänkäyttövedenkin..

Nooo Huhh kirjoitti:

Kyllä tuo asentaja laittaa ihan asetustenmukaisiin arvoihin nuo lämpötilat.
Eri-asia kun poropeukalo isäntä mistään tietämättä säästösyistä alentaa
tuota käyttöveden lämpöä ja altistaa perheensä kaikenmaailman
pöpöille.
Pääseehän sitä ainakin naapurille kehuskelemaan tuota alhaista
sähkönkulutusta .
Ei muuten naurata keskussairaalan vuode-osastolla enää isukkiakaan.
Onneksi en kuulu tuttavapiiriisi/ saunaporukkaan.
Hyi helvata mitä vastuuntunnottomuutta lähemmäisistä.
Myös kiinteistön myyntitilanteessa tuollainen johtaa auttamattomasti
kaupanpurkuun, jos tuollaista kukaan edes ostaisi ainakaan tietoisesti.
Varmaan sulatat lumesta tuon kylmänkäyttövedenkin..

Lue lisää

Puhutko nyt kaikkien mlp-asentajien puolesta? ja käyt katsomassa joakisen kohteen?
Kuka valvoon asennut yritysten työtä? Eihän asentajat ole edes kuulult D1:stä.
Olen monesti kuullut, että laitetaan toi käyttävesi 40-50 asentoon niin saatte paremman copin.

tgnbtfgnfg kirjoitti:

Puhutko nyt kaikkien mlp-asentajien puolesta? ja käyt katsomassa joakisen kohteen?
Kuka valvoon asennut yritysten työtä? Eihän asentajat ole edes kuulult D1:stä.
Olen monesti kuullut, että laitetaan toi käyttävesi 40-50 asentoon niin saatte paremman copin.

Lue lisää

Kyllä vastuuntuntoiset asentajat tietävät tuon asetuksen.
Empä laittaisi nimeäni paperiin jos asetukset eivät ole kohdallaan.
Kyllä cop arvohan on parempi, eli näin ostajaa kusetetaan laittamalla
määräyksenvastaisia laitteita. Tietty laitehan kestää ainakin toivottavasti
tuon takuu-ajan kun arvot ovat pienet.
Myös ostajalla on jonkinmoinen selonottovelvoite, sekä
käyttö-ohjeiden lukuvelvoite.
Kyllä ainakin osassa käyttö-ohjeissa puututaan tuohonkin asiaan.

Minun käsittääkseni rittää, että lämpötila nostetaan hetkellisesti määräajoin tarpeeksi korkealle. Tällä tavalla toimivia järjestelmiä on Suomessa paljon.

Ei ole kyse siitä, pystyykö lämmittämään vaan onko asukki
säästösyistä alentanut tuon käyttöveden astelukeman.
Kompurahan käy silloin harvemmin ja pienemmällä teholla.
Eli mielestäni vääränlaista riskisäästöä.

Ei kun tätä tarkoiti kirjoitti:

Ei ole kyse siitä, pystyykö lämmittämään vaan onko asukki
säästösyistä alentanut tuon käyttöveden astelukeman.
Kompurahan käy silloin harvemmin ja pienemmällä teholla.
Eli mielestäni vääränlaista riskisäästöä.

Lue lisää

kyse ei ole siitä saako joku taudin tai poistetaanko legionella riski kuumentamalla säiliö , vaan siittä että ko. viritelmä rikkoo lakia.

ninni72 kirjoitti:

kyse ei ole siitä saako joku taudin tai poistetaanko legionella riski kuumentamalla säiliö , vaan siittä että ko. viritelmä rikkoo lakia.

Luja usko näyttää porukalla olevan myös siihen, että hetkellinen lämpötilan nosto tai juoksutus tappaa bakteerit. Ei tapa. Legionellan lisääntyminen kyllä loppuu lämpötilan noustessa yli 45 °C, mutta hetkellisesti pöpöt kestävät kuumempaakin.

"Legionellat pystyvät lisääntymään kun lämpötila on 20-45 °C. Parhain kasvulämpötila-alue legionellalle on 30-37 °C bakteerikannan mukaan vaihdellen. Legionelloja on havaittu vesinäytteistä, joiden lämpötilat ovat olleet 6-66 °C, mutta legionellasolujen vaurioituminen alkaa jo kun lämpötila on tasaisesti pitkään yli 46 °C:n. Suurin osa elinkykyisistä legionelloista tuhoutuu muutamassa tunnissa 50 °C:ssa. Tasaisesti 60 °C lämpöinen vesiympäristö ei enää sisällä eläviä legionellabakteereja."

http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elinymparisto/vesi/kiinteistojen_vesijarjestelmat/ymparistotekijat

Eikö hissi nouse,,,,
Tuollahan todettiin, että jos asukki ON SÄÄTÄNYT laitteistoa asennuksen
jälkeen, että käyttöveden lämpötila on vaikka 45c.
Saahan tuon lämpötilan ainakin vastuksilla nousemaan, jos
kompuran/kaivon teho ei riitä.
Kyllä....laki edellyttää, mutta valvonta pettää...

Juurikin näin kirjoitti:

Eikö hissi nouse,,,,
Tuollahan todettiin, että jos asukki ON SÄÄTÄNYT laitteistoa asennuksen
jälkeen, että käyttöveden lämpötila on vaikka 45c.
Saahan tuon lämpötilan ainakin vastuksilla nousemaan, jos
kompuran/kaivon teho ei riitä.
Kyllä....laki edellyttää, mutta valvonta pettää...

Lue lisää

Mitä lisä suoraa sähköä vastuksilla on aikoihin eletty, Kyllä täytyy laittaa harkintaan kaupan purku...

Juurikin näin kirjoitti:

Eikö hissi nouse,,,,
Tuollahan todettiin, että jos asukki ON SÄÄTÄNYT laitteistoa asennuksen
jälkeen, että käyttöveden lämpötila on vaikka 45c.
Saahan tuon lämpötilan ainakin vastuksilla nousemaan, jos
kompuran/kaivon teho ei riitä.
Kyllä....laki edellyttää, mutta valvonta pettää...

Lue lisää

Käyttöveden lämpötila varaajassa minimi 55 astetta. Eli maalämmön alin sallittu käyttövesivaraajan lämpötila on 55 astetta. Eli kun käyttöveden lämpötila varaajassa laskee 54 asteeseen tulee maalämpöpumpun käynnistyä. Jos ei pysty niin kauppa purkuun...

Eteläranta... kirjoitti:

Käyttöveden lämpötila varaajassa minimi 55 astetta. Eli maalämmön alin sallittu käyttövesivaraajan lämpötila on 55 astetta. Eli kun käyttöveden lämpötila varaajassa laskee 54 asteeseen tulee maalämpöpumpun käynnistyä. Jos ei pysty niin kauppa purkuun...

Lue lisää

Ei se noin mene, cop-arvo laskee, jos kompuraa täytyy käyttää äärirajoilla,
lisäksi sähkönkulutus lisääntyy ja hyöty nollaantuu verrokkina
suora sähkölämpö.
Eli maalämmön edullisuus perustuu terveyden kustannuksella
leikkimiseen.

jaahas vaan kirjoitti:

Ei se noin mene, cop-arvo laskee, jos kompuraa täytyy käyttää äärirajoilla,
lisäksi sähkönkulutus lisääntyy ja hyöty nollaantuu verrokkina
suora sähkölämpö.
Eli maalämmön edullisuus perustuu terveyden kustannuksella
leikkimiseen.

Lue lisää

Siinä se huhaata koko maalämpö

Pohjoisranta... kirjoitti:

Siinä se huhaata koko maalämpö

Jos maalämpöpumpulle on luvattu käyttöveden lämpötilaksi 55 astetta ja se ei pysty siihen on syytä purkaa kauppa...

On muuten öljyn litrahinta tällä hetkellä aika lähelle 1,15 € ja tuon pumpun takaisinmaksuajan puitteissa menee varmaan päälle 1,5 €:n vaikka vain 5-6 vuotta sitten oltiin jopa alle 0,6 €:n litrahinnoissa.

Ja mitä isompi on talon öljynkulutus, sitä kannattavammaksi maalämpö tulee. Pieninkin 6 kW pumppu ja 120 m kaivo maksaa yli kymppitonnin mutta siitä kun aletaan pumpputehoa kasvattamaan ja reikää syventämään niin hinta kasvaa maltillisemmin.

pumppu on kirjoitti:

On muuten öljyn litrahinta tällä hetkellä aika lähelle 1,15 € ja tuon pumpun takaisinmaksuajan puitteissa menee varmaan päälle 1,5 €:n vaikka vain 5-6 vuotta sitten oltiin jopa alle 0,6 €:n litrahinnoissa.

Ja mitä isompi on talon öljynkulutus, sitä kannattavammaksi maalämpö tulee. Pieninkin 6 kW pumppu ja 120 m kaivo maksaa yli kymppitonnin mutta siitä kun aletaan pumpputehoa kasvattamaan ja reikää syventämään niin hinta kasvaa maltillisemmin.

Lue lisää

Porauskaluston käyttämä diesel kohta 185 c/l.
Satavarmasti tulee vaikuttamaan a.o hintoihin nousevasti.
Ajettavat välimatkat pitkiä kulutus kuorma-autolla aivan mahtava.
Kyllä nuo lämpöpumput/maalämpökoneistotkin kallistuu siinä
missä muukin tekniikka.
Valitettavasti nuo ansaitut eurot eivät pysy oikein perässä
samassa suhteessa.

kaikk maksaa kirjoitti:

Porauskaluston käyttämä diesel kohta 185 c/l.
Satavarmasti tulee vaikuttamaan a.o hintoihin nousevasti.
Ajettavat välimatkat pitkiä kulutus kuorma-autolla aivan mahtava.
Kyllä nuo lämpöpumput/maalämpökoneistotkin kallistuu siinä
missä muukin tekniikka.
Valitettavasti nuo ansaitut eurot eivät pysy oikein perässä
samassa suhteessa.

Lue lisää

Viisaat ovat jo homman hoitaneet, tyhmät itkee!!!!!

Itselläni tiedossa 80 luvulla asennettuja maalämpöpumppuja pohjois-suomessa...(ruotsista hankittuja pääosin) Yksikin merkiltään lämpöässä ja 25 vuoden aikana koneeseen huollon yhteydessä vaihdettu vain yksi 65 € hintainen kompura...varmaan on isot summat kyseinen herra säästänyt maalämmöllä , kun lämmitettävänä on 155 m2 huonepinta-alaa ja 200 m2 liiketilaa samankaton alla. =). Jos vertaa lämmityksen tapahtuneen öljyllä tai sähköllä.

Ja mitä tulee tuohon vedenlämpöön, jokaisesta pumpusta sen voi säätää, mutta lämmitysprosessin aikana veden lämpötila nousee tulistimen johdosta sinne 60-80 asteiseksi, joka tuohoaa bakteeri kantaa, l.isäksi tulisi käyttöveden lämpötilaa pitää45- 50 C tuntumassa jotta bakteerien kasvualustat tuhoutuisi. Lähde Lämpöässä Suomi.

Japi8121 kirjoitti:

Itselläni tiedossa 80 luvulla asennettuja maalämpöpumppuja pohjois-suomessa...(ruotsista hankittuja pääosin) Yksikin merkiltään lämpöässä ja 25 vuoden aikana koneeseen huollon yhteydessä vaihdettu vain yksi 65 € hintainen kompura...varmaan on isot summat kyseinen herra säästänyt maalämmöllä , kun lämmitettävänä on 155 m2 huonepinta-alaa ja 200 m2 liiketilaa samankaton alla. =). Jos vertaa lämmityksen tapahtuneen öljyllä tai sähköllä.

Ja mitä tulee tuohon vedenlämpöön, jokaisesta pumpusta sen voi säätää, mutta lämmitysprosessin aikana veden lämpötila nousee tulistimen johdosta sinne 60-80 asteiseksi, joka tuohoaa bakteeri kantaa, l.isäksi tulisi käyttöveden lämpötilaa pitää45- 50 C tuntumassa jotta bakteerien kasvualustat tuhoutuisi. Lähde Lämpöässä Suomi.

Lue lisää

Tuo 65€ on aivan normi kompuran hinta.

Tässäpä juuri selvä suunnitteluvirhe. 11 kw pumppu ja alimitoitettu kaivo. Keruupiiri saa olla avoin mikäli jäähdytystä ei käytetä. Keruunesteen tilavuus muuttuu lämpötilan muutoksen myötä hiukan.

No vika ei ole systeemissä vaan suunnittelijassa = myyjässä ja ehkä asentajassa, joten se siitä.

tunareitakin on... kirjoitti:

Tässäpä juuri selvä suunnitteluvirhe. 11 kw pumppu ja alimitoitettu kaivo. Keruupiiri saa olla avoin mikäli jäähdytystä ei käytetä. Keruunesteen tilavuus muuttuu lämpötilan muutoksen myötä hiukan.

No vika ei ole systeemissä vaan suunnittelijassa = myyjässä ja ehkä asentajassa, joten se siitä.

Lue lisää

Hiilijalanjälki kärsii kun maalämpökaivoja porataan. Porausautot kuluttaa runsaasti polttoainetta, poraaminen kuluttaa paljon polttoainetta. kerupiirin asennus autot kuluttaa myös polttoainetta sitten viellä huoltomies-autolla käy pumppua korjaamassa säätämässä ja nekin kuluttavat polttoainetta ja lisäksi tuottavat pienhiukkasia luontoon.
Joten maalämpö ei kovin luontoystävälliseltä vaikuta lisäksi maalämpöpumppu käyttää ydinsähköä.

Sunnittelun kukkanen kirjoitti:

Hiilijalanjälki kärsii kun maalämpökaivoja porataan. Porausautot kuluttaa runsaasti polttoainetta, poraaminen kuluttaa paljon polttoainetta. kerupiirin asennus autot kuluttaa myös polttoainetta sitten viellä huoltomies-autolla käy pumppua korjaamassa säätämässä ja nekin kuluttavat polttoainetta ja lisäksi tuottavat pienhiukkasia luontoon.
Joten maalämpö ei kovin luontoystävälliseltä vaikuta lisäksi maalämpöpumppu käyttää ydinsähköä.

Lue lisää

Kadehti rauhassa sillä mlp on luontoystävällisin kuitenkin. Mitähän saasteita tuleekaan ja energiaa kulutetaan sähköpatterien ja puukattiloiden jne teossa. Mieti sitäkin.

Maalämpöä ei tarvi huoltaa eikä nuohooja autoineen tule. Minä käytän tuulisähköä. Miten itse kerrostalossasi??????

luontoystävällinen kirjoitti:

Kadehti rauhassa sillä mlp on luontoystävällisin kuitenkin. Mitähän saasteita tuleekaan ja energiaa kulutetaan sähköpatterien ja puukattiloiden jne teossa. Mieti sitäkin.

Maalämpöä ei tarvi huoltaa eikä nuohooja autoineen tule. Minä käytän tuulisähköä. Miten itse kerrostalossasi??????

Lue lisää

Maalämpöä ei tarvi huoltaa hi hi 2-4 asteista vettä saadaan maasta ja sitä pitäisi huoltaa hi hi..tuuli sähkö hi hi . Porakaivo on riski pohjavesille ja tulevat sukupolvet tulevat siitä kärsimään. Joten maalämpö verolle ja heti käyttömaksu esim 1255€ vuoteen.

luontoystävällinen kirjoitti:

Kadehti rauhassa sillä mlp on luontoystävällisin kuitenkin. Mitähän saasteita tuleekaan ja energiaa kulutetaan sähköpatterien ja puukattiloiden jne teossa. Mieti sitäkin.

Maalämpöä ei tarvi huoltaa eikä nuohooja autoineen tule. Minä käytän tuulisähköä. Miten itse kerrostalossasi??????

Lue lisää

Mikä tuosta maahisesta tekee luontoystävällisen?
Maakuoresta tehdään reikäjuusto.
Huollon/korjausten/uusimisentarve varmasti enemmän kuin
puu/öljy/aurinko/sähkölämmittäjillä.
Tuulisähköä varmastikkin unissasi, sitäpaitsi nuo tuulimyllytkään
harmittomia ole.
Ottaisitko tonttisilaitaan humisemaan?
Käyppä ihan kuuntelemassa.

Ei hjyvä kirjoitti:

Mikä tuosta maahisesta tekee luontoystävällisen?
Maakuoresta tehdään reikäjuusto.
Huollon/korjausten/uusimisentarve varmasti enemmän kuin
puu/öljy/aurinko/sähkölämmittäjillä.
Tuulisähköä varmastikkin unissasi, sitäpaitsi nuo tuulimyllytkään
harmittomia ole.
Ottaisitko tonttisilaitaan humisemaan?
Käyppä ihan kuuntelemassa.

Lue lisää

Noissa maalämpö piireissä taitaa olla liivi porukoita tuolla yläportaissa. Ainakin siltä vaikuttaa niiden yleinen käyttäytyminen ja tapa hajoita ja hallitse systeemi...

Tapsa... kirjoitti:

Maalämpöä ei tarvi huoltaa hi hi 2-4 asteista vettä saadaan maasta ja sitä pitäisi huoltaa hi hi..tuuli sähkö hi hi . Porakaivo on riski pohjavesille ja tulevat sukupolvet tulevat siitä kärsimään. Joten maalämpö verolle ja heti käyttömaksu esim 1255€ vuoteen.

Lue lisää

Hehe itselles kateellinen kipeä.

Maksan muuten tuulisähköstä. Onneksi laises tyhmä kateellinen matalaotsa ei pääse päättäjäksi!

ei saastuta ??

Kannattaisi ottaa asioista selvää, ettei tee itsestään pelleä.

Niin milloin?

3+4 kirjoitti:

Niin milloin?

Öljyä kannattaa kuluttaa, muutenhan se ei lopu maapallolta)))?

Maalämpöpumppu on hyvä, koska se nostaa talon myyntiarvoa, jos joskus haluat myydä talon. Sen alkuinvestointikustannukset ovat kyllä suuret, mutta ostaja varmasti antaa arvoa sille, että talossa on edullinen lämmitys. Brändiarvo on huomattava.

Mutta toki uusiakin lämmitysmuotoja on tulossa. Toivottavasti ne ovat pian myös saatavilla.)))

Maalämpöpumpun asentaminen antaa työtä monlle. Sekin on hyvä asia.

No varmaan joksikin 55-asteiseksi. Mutta ideana maalämmön kanssa on että käytetään sellaista lämmönjakotapaa ettei tarvita tuon kuumempaa. Siis joko lattialämmitys tai riittävän tehokkaasti lämpöä luovuttavat (=nykyaikaiset) vesipatterit.

Kilowattitunteja kuluu noin kolmannes siitä mitä suoralla sähköllä ja aika riippuu toki pumpun tehosta.

Varaaja lie rakennettu niin, että kompressorilta tulevan kuuman (lämpötila voi olla reilusti yli 50 C) kaasun lämpö hyödynnetään varaajan yläosassa käyttöveden "priimaukseen". Kaasu siis "esijäähdytetään" yläosasssa (ns. tulistuslämpö), mutta se lauhtuu nesteeksi (ja luovuttaa suurimman osa lämmöstään) vasta alemmassa lämpötilassa & alempana varaajassa. Tämä lauhtumislämpötilahan yleensä selvästi alle 50 C, mikä ei käyttäveden lämmitykseen riitä. Lauhtimislämpötila halutaa mitoittaa mahd. alas, koska tällä saadaan parempi COP.

Vaan jos varaaja on liian viileä, niin sittenpä kaasu tiivistyy nesteeksi jo ylhäällä -> kaikki teho menee sinne.