Ei se niin kamalaa ollutkaan.

jdfionhf kirjoitti:

Tiistaina minulla oli aika sairaalaan tarkastukseen, miten vauva voi mahassa ja miten minä itse voin. En ollut käynyt koko raskaus aikana missään neuvolassa tai sairaalassa. Sitten menin yhden neuvola tädin kanssa käymään sairaalassa. Sain tietää että olin viikolla 38 jotain. Ja että minulla oli raskausmyrkytys. (se johtunee luultavasti siitä että join koko raskausajan alkoholia ja poltin tupakkia.) Lääkäri sanoi että osastolle minun on jäätävä ja synnytys käynnistettävä mahdollisimman pian. Ei kai se auttanu kun jäädä vaikken halunnut. Samana päivänä minulta otettiin verikokeita, ja sain myös tietää että maksa-arvot on huonot. Illan siinä odottelin ja mietin että apua miltähän se synnytys nyt tuntuu. Jossain vaiheessahan se on pakko synnyttää ja nyt alkaa olla se aika. Keskiviikko aamuna poikakaverini tuli vierailulle. Oltiin justiinsa menossa tupakille kun hoitaja sanoo että nyt lähdetään valmistautumaan.. Enkä saanut polttaa sitä tupakkiakaan ensin. Sitten alkoikin pelottaa. Ensiksi minut vietiin ottamaan peräruiske. Se nyt ei ollut mikään paha juttu, mutta tosi epämukava. Ja sen jälkeen minut vietiinkin jo synnytys saliin, jossa sain tipan kautta jotain ainetta joka aiheutti supistuksia. Siitä kun supistukset kovenivat alkoi minuunkin jo sattua. Sain ensiki ilokaasua avuksi, se auttoi vain hetkellisesti. Sitten sain epiduraali piikin selkään ja se auttoi paljon. Makasin siinä sitten monta tuntia kylkeä vaihtaen, ja tunsin supistukset vain alapäässä. Avautumisvaihe kesti noin 15h. Ja sitten alkoikin ponnistus. Se teki kipeää, mutta kestin sen kyllä. Ponnistin alle 30minuuttia. Oksensin muutaman kerran samalla itseni päälle. Syntyi tyttö vauva. En aio pitää lasta joten en halunnut nähdä sitä. Kysyin vain että onko se tyttö vai poika. Vauvalla oli kuulemma kaikki ihan hyvin. Sitten vauva vietiin pois ja minulle laitettiin tikkejä alapäähän. Lopuksi ajattelin vain että onneksi tämä on nyt ohi. Enää ei tarvi odottaa ja miettiä että mitä nyt tapahtuu, eikä tarvi pelätä. Ei se ollutkaan niin kamalaa synnyttää, nyt kun ajattelee. Mutta enää toista kertaa en raskaaksi halua.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä