Ajatuksissa olisi leivinuunin rakentaminen kellariin. Onko kellään kokemusta lämmönjaon tehostamisesta esim laittamalla yläkerran makuuhuoneiden lattiaan jotkut venttiilit/säleiköt, joihin lämpö johdettaisiin uunin yläpuolelta jollain putkilla? Vai onko niin että ei niistä ole hyötyä vaan kaikki lämpö kuitenkin menee helpoimman reitin eli portaikon kautta? Nimenomaan kokemuksia olisi kiva kuulla eikä pelkkää arvailua.
Leivinuunilla lämpöä yläkertaan?
jl
233754
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tai ameriikassa tunnettu järjestelmä, muistuttaa ilmalämmitystä, venttiilit ovat lattiassa.
Itselläni takka kellarissa nykytalossa, eikä tuolta lämpö nouse ylös okeasti yhtään. Tuolla voi ja pidetään kellari lämpimänä, mutta muuta taloa sillä ei lämmitä.
Jos haluat muuta taloa lämmitää, niin kytke leivinuuni/takka vesilämmitykseen jos mahdollista.
leivinuuniin tiiliskiviä niin paljon kun mahtuu.
kun tiilet kuumia kanna ne yläkertaan luovuttamaan lämpöä.
jäähtyneinä sitten tiilet takaisin leivinuuniin josta uusi tällävälin lämmennyt kivisatsi yläkertaan
jne...jne...jne...jne..
Portaikkoon kellarin oven katorajaan aukot josta lämpö nousee ylös
http://www.hometips.com/how-it-works/forced-air-heating-systems.html
Minulla on uuni alakerassa ja lämpö EI nouse ylös. En ole mitään sen varaan laskenutkaan, mutta luulin niin kuitenkin tapahtuvan Jos ylhäältä pistäisi lämmöt kokonaan poikki, niin kait se plussalla kestäisi. Ei kuitenkaan nosta lainkaan yläkerrasta edes aulan lämpöä.
Mitenkäs muuten teidän nimim. Näin itsellä sekä k ja s, onko teillä "uudet " talot ts. koneellinen ilmanvaihto? Nyt kun rupesin tarkemmin asiaa pohtimaan se vaikuttaa varmaan merkittävästi. Olin nimittäin kylässä paikassa jossa keittiössä oleva leivinuuni lämmitti koko talon märkätiloja ja eteistä lukuunottamatta, myös yläkerran kaksi makkaria (niissä ei edes ollut muuta lämmitystä!) Portaat olivat tietysti avoimet ja kohtuu leveät ilman mitään ovia. Kyseessä oli vanha rintsikka ilman iv-konetta.
Olin kyllä kovasti toivonut että se leivinuunin lämpö mukavasti lämmittäisi koko taloa!
Uusi kivitalo (4v asuttu), jossa kellari ja lisäksi 2 kerrosta (3x100m2). Tilat tyypillisesti makkarit ylhäällä, josta seuraa se, että korvausilmaa tulee enemmän ylhäälle ja vastaavasti kellarissa poistoja enemmän, jossa on saunat, KHH, tekninen tila ja varastoa.
Keskikerroksessa on myös takka, jota tulee poltettua, mutta harvemmin. Tuonkaan ilma ei nouse yläkertaan. Eikä kellarissa olevan siis keskikerrokseen.
Isoin negatiivisuus takassa on se, että lattiat pysyvät takkaa lämmittäen kylmänä, jolloin mukavuus kärsii. Jos nyt tekisin laittaisin kellarin takkaan vesikierron jolloin lämmön saisi aidosti koko taloon ja lattia lämpenisi.
Kellarin mukavuudella kun ei niin isoa merkitystä ole, niin tuolla voi lämpö heilahdella takan polton mukaan eikä tuolla ole niin väliä. Siinä mielessä takka kellarissa on hyvä. Kellarista on ollut lämmöt pois päältä pl. suihku/sauna, jossa pidän mukavuuden takia lattian lämpöisenä.
Jos takalla haluaisi enemmän lämmittää tulisi takan olla yläkerrassa. Siellä lämmöntarve on isoin ja tuolta lämpö kulkeutuisi alaspäin. Kuka tosin haluaa kärrätä puita koko talon läpi.
Meillä ei keskikerrosta juurikaan taritse lämmittää, koska tuolla on keittiö laitteineen, olohuoneessa TV ja lisäksi kotiteatterihuone, jossa teini taistelee projektorin ja pleikan avulla. Keskikerroksessa kun pääsääntöisesti oleillaan, niin kaikki elämisestä syntyvä lämpö lämmittää keskikerrosta. Lisäksi keskikerroksen lattia ja katto ovat "lämpimiä", eli vain seinät ovat lämmitettäviä.
Yläkerrassa ei juurikaan ole lämmönlähteitä. Yksi tietokone teinin huoneessa, josta onkin lämmöt poissa. Muissa makkareissa ei muu tuota lämpöä kuin energiansäästölamppu muutaman tunni päivässä, eli yläkerran lämmitystarve on huomattavasti isompi kuin muun talon.
Ilmanvaihtohan viilentää "puhtaita" tiloja. Tulo on kuitenkin pari astetta viileämpää kuin sisäilma, vaikkakin huomattavasti lämpimämpää kuin raaka sisään tuleva ilma.
Olet erittäin oikeassa tuon ilmanvaihdon suhteen. Talo käyttäytyy aivan eri tavalla onko ilmanvaihto painovoimainen, vai koneellinen LTO:n kera.
Uudehko talo on ja porraskuilu 3,5X3,5m. 120 120 m2. Joka paikassa lattialämmitys maalämmöllä. Koko huushollin kaikki sähkö 13000kwh vuodessa.
Meillä ei siis ollut tarkoituskaan lämmittää takalla. Pienet tulet kyllä pidän useastikin, varmaan 1500 kwhn edestä talvessa. Se on vaan oleskelutiloihin semmoinen pikku lisälämpö.
Takka antaa pienen lisälämmön, mutta se ei nouse ylös (ei tarvitsekaan). Sen huomaa ihollakin kun nousee portaat ylös. Alhaalla takkailtana n 23-24 ja ylhäällä aina 21 astetta.
Tuo asteen tai kahden nosto tarkoittaa aika pientä puumäärää. En ole punninnut mutta 20 litran (ulkomaali) pöntöllinen riittää. Ensimmäisenä talvena lisäsin kerran puita ja lähelle 30 astetta meni lämpötila.
Alle 700 euroa maksaa lämmitys ja vesi. Jos lämmitys on vaikka 400 euroa vuodessa, niin eiköhän se uunilämmitys kannata unohtaa.
Rintamamiestaloissa ja muissakin vanhoissa taloissa on usein ns. sydänmuuri ja muurattu piippu. Toki tulisijojakin on usein alakerrassa 2-3 ja yläkerrassa 1-2.
Mutta vaikka jäljellä ei olisi kuin se yksi tulisija siellä alhaalla, niin sitä kun ahkerasti lämmittää on kyllä usein yläkerrassakin muuraus lämmin. Käy vaikka siellä naapurissasi koettamassa kädellä sitä yläkerran muurausta.
Meillä tuo porraskuilu on hieman pienempi 2,5x2m. Lattialämmitys samaten kaikkialla. Taitanee olla aika normi nykyään. En tiedä onko lämmitystavalla merkitystä, mutta meilläkään ei puu ole se ensisijainen lämmönlähde. Lähinnä tuota tulee poltettua, koska meissä jokaisessa asuu pieni pyromaani.
Takkoja itse poltellut ensimmäiset 3 vuotta ehkä 5 mottia ja tämän viimeisen aikana yhden motin. Raksapuuta kun oli, niin tuota tuli polteltua, että pääsi siitä eroon. Nyt pitäisi ihmetellä mistä noita ilmaisia puita saa :) Lämmityskuluihin tuolla ei oikein tunnu olevan vaikutusta. Ainakin niin olematonta, että ei ole huomannut.
Kellarissa tuli poltettua joskus kahtakin pesää kerralla, mutta lämpö ei ehkä kiviseinistä johtuen noin lämpimäksi noussut. Pesällinen kerralla on kuitenkin ensimmäisen talven jälkeen tullut opittua.
Sinänsä samaa mieltä "k ja s"- kanssa, että jos alkuperäisellä on kyse ns. nykytalosta, niin tuon rahallisen puolen voi takalla unohtaa. Lämmityksen osuus on niin pieni, että ennemmin kannattaa laittaa paukkuja mukavuuteen.
Takka ja leivinuuni lämmittävät sitä huonetilaa johon ne on rakennettu, säteilemällä mutta myös lämpimän ilman välityksellä. Siitä on lähdettävä. Vähäinen osa lämmöstä saattaa siirtyä lämpimän ilman mukana muuhun tilaan mutta se on aina vaan vähäinen osa. Parhaiten ilma kiertää ison avonaisen portaikon kautta, mutta säteilevää lämmönsiirtoa ei saa toiseen huoneeseen.
Ei se lämpö osaa mennä edes portaikosta, vaan lämmin ilman kulkee kuten se kulkee ja jos on koneellinen ilmanvaihto, niin ei todellakaan välttämättä alakerrasta yläkertaan päin, kun yleensä pesutilat on alhaalla ja suurin osa poistoilmasta myös. Ja takkahuone on luontevasti pukuhuoneena pesutilojen yhteydessä.
Meilläkin on avonainen alakerta, mutta silti ei pahemmin takan lämpö siirry yläkertaan vaikka takka on ihan porrasaukon vieressä.
Kirtoilma imee takan päältä, mutta sen lämmönsiirtokyky on hyvin vaatimaton. Ilma menee takkahuoneesta siirtoilmana pesutiloihin ja sieltä poistoon.
Juuri näin kuin kirjoitit.
Itse ajattelin tuota kiertoilmaa aikoinani, mutta sen teho on todellakin erittäin vaatimaton vaikka takka oli jatkuvasti tulilla mitä se ei ole. Kiertoilma voi osittain lisätä mukavuutta jos sillä estetään "ylikuumeneminen", mutta taloudelllista merkitystä sillä ei ole.
Meille pistettiin takan läheisyyteen olkkarin tulo ja suuntaus takalle. Levittää takan lämmön alas. Ihan hyvä kun juuri kovimmilla pakkasillahan siinä tulee tulta pidettyä ja silloin on tietysti tuloilma kylmimmillään.
Voisitko vähän tarkentaa tätä kiertoilma systeemiä? Liittyykö tämä jotenkin nykyaikaisiin iv-koneisiin? Itsellä kokemusta vain vanhasta koneesta jossa vain tulo- ja poistoilma.
IV-koneessa on poistopuhallin, joka puhaltaa ilmaa jätekanavaan ja kosteista tiloista tulee kavat tämän puhaltimen imupuolelle (poistoilmakanavat).
Toinen puhallin on tuloilmapuhallin, joka puhaltaa ilmaa tuloilmakanaviin ja raitisilma tulee tämän puhaltimen imupuolelle.
Jos koneessaon kiertoilma, niin tuo kanava tulee tulee samaan kammioon raitisilman kanssa, eli takkan päältä imetään lämmintä ilmaa, joka sekoitetaan lämmön vaihtimen lämpimällä puolella tuloilmaan ja puhalletaan huoneisiin.
Kiertoilma siis sekoitetaan tuloilman joukoon ja näin saadaan vähän levitettyä lämpöä ympäri taloa. Joskus olen nähnyt laskelmia tuosta siirrettävästä lämpöhosta ja ne ovat tosiaan melko vaatimattomia, korkeintaan satoja watteja.
http://i55.tinypic.com/hvqfqa.png
Kiertoilmatoiminto on oikeasti hieman huijausta. Tuon kautta menevä ilmamäärä on olematon.
Täällä tästä on n. 2000 provoa kirjoitettu viime aikoina y-haaroineen. En oikein innostu tuosta väittelystä, mutta katso alla olevasta hieman mallia ja muuta lukuja itselle sopivaksi, niin ymmärrät.
Ilman ominaislämpökapasiteetti on 1 kWs/kg/C. Kuutio ilmaa painaa 1,2kg. 150m2 talo vaihtaa ilmaa n. 50ltr/S, josta kiertoilman osuus on 15%, eli kiertoilman osuus 7,5ltr/s. Takkahuoneen katossa ilman lämpötila hulppea 35 astetta, jolloin saada shortseissa mukava hiki pintaa. Muualla talossa keskimäärin 20 astetta.
Kiertoilman tehoksi saadaan
0,0075 m3/s x 1,2kg/m3 x 1kWs/kg/C x 15 C = 0,135kW
Kun sitten pakkasilla käännetään IV- konetta pienemmälle, niin päästään alle 100W lukemiin. Tämä silloin kun takkahuoneen katossa on tuo 35 astetta.
Voit yllä olevasta sitten itse arvioida kuinka paljon takkaa polttelet ja kuin monta prosenttia ajasta sinulla on tuo melkein 100W käytössä. Puhutaan parhaimmillaankin kokonaisuudessa joistakin kymmenistä wateista. Kellarin katon läpi kuumempi ilma lämmittää yläkerran lattiaa kuitenkin, eli ei se mitään hukkaenergiaa ole.
No ei meillä ole lämpötilaeroa takan päällä kuin ehkä 4 astetta... Mutta johonkin ne kilowatit takasta menee, kun lämpö ei tosiaan tuon enempää nouse takan päälläkään.
Jos tuloilma alakerrassa ja toimiva poisto yläkerrassa,niin lämpöhän siirtyy.
Myös vapaallakierrolla,itsellä uunit vain alakerrassa läpivirtausventtili katossa(eli yläkerran lattiassa) yläkerrassa koneellinenpoisto.Aalakerrassa tuloilmaventtiilit,5kpl.
Ilma/lämpö siirtyy poistonmukana yläkertaan.
Yläkerran patterit lähtevät päälle kun noin-16 ulkona,siihen asti riittää pelkkä alakerran uunien lämpö.
Yläkerran lämpenemisen saa säädettyä poistoilman määrällä.
Talo on rintamamiesmalli,alhaalla leivinuuni ja pönttöuuni.
Kulutus vuodessa 7200kw,sisältää kaiken sähkön(myöskin autotalli n 45m2)
talli on lämmin.
Asuu 4henk.Kulutus on viimetalven,oli pikkasen kovempi kuin tämä.
Minkä ikäiset lapset? Meillä on kolme lasta, nyt kaikki teini-iässä. 10 vuotta sitten kun muutimme tähän, niin päiväsähköä kuluui alle 6.000kWh vuodessa ja nyt menee melkein 12.000kWh. Vastaavasti yösähkön kulutus on hieman laskenut, ei kuitenkaan ihan yhtä paljon kuin mitä päiväsähkön kulutus on kasvanut.
Lasten kasvaessa sähkön kulutus tuntuu kasvavan. Tulee useamman tuhannen kilowattitunnin heitto siitä että onko perheessä leikki-ikäisiä vai lähes aikuisia lapsia.
Tuossa kirjoittelin uuden talon ilmankierrosta (josta käsittääkseni on kyse). Vanhoissa on aivan toinen tarina. Mitä isompi lämpötilaero ulko- ja sisälämmön välillä on, sitä enemmän ilma vaihtuu. Eli virtaus on kovempi kovilla pakkasilla, jolloin lämmöntarvekkin on isoin. Näinhän ne vanhat talot ovat perinteisesti lämmenneet ennen keskuslämmitystä.
Meillä pelkkään käyttösähköön menee 9 000kWh vuodessa, joten näin erilaisia ne ihmiset ovat. :) Toinen vekarosita vasta tulossa teini- ikään, joten saapa nähdä kuinka tuo pomppaa tuossa parin vuoden kuluttua.
Tyttö nyt 18v opiskelee.Poika 19v asustelee tyttökaverinsa luona.Kirjoilla kyllä tässä.
Kulutus oli n:10000kw kun olivat murkkuiässä.
Lämminvesi suurin syy kulutukseen.
Nyt pudonnut ihan kivasti,vesi tulee omastakaivosta ja oma jätevesijärjestelmä imeytyskenttineen.
Suht edullista asumista.Polttopuun saa omalta tontilta,5,4h tontti.
Tässä ei kakstariffi järjestelmää,eikä kyllä oikein merkitystä tällä lämmitys muodolla.
Ai juu,sauna on puulämmitteinen ns.ulkosauna eri rakennuksessa.