Hei!
Minulla on huhtikuussa 2vuotta täyttävä tyttö. Hän on viime aikoina valittanut kipeitä jalkoja, erityisesti illalla/yöllä. Olen ollut siinä uskossa, että se on kasvukipuja. Eilen hän kuitenkin valitti niitä normaalia aikaisemmin. Kunnolla tutkittuani jalkoja huomasin, että ne ovat hieman käyrät. Tutkiskelin asiaa netistä. Jonka tuloksena päädyin siihen, että kyseessä saattaa olla riisitauti.
Osaako kukaan neuvoa sen suhteen?!? Meillä on kyllä pian 2 vuotis-neuvola ja tietenkin otan asian siellä puheeksi. Mutta näin alkajaisiksi... Riittääkö jos lisäämme kalsiumia ja D-vitamiinia? Mikä avuksi?
Minulla on huhtikuussa 2vuotta täyttävä tyttö. Hän on viime aikoina valittanut kipeitä jalkoja, erityisesti illalla/yöllä. Olen ollut siinä uskossa, että se on kasvukipuja. Eilen hän kuitenkin valitti niitä normaalia aikaisemmin. Kunnolla tutkittuani jalkoja huomasin, että ne ovat hieman käyrät. Tutkiskelin asiaa netistä. Jonka tuloksena päädyin siihen, että kyseessä saattaa olla riisitauti.
Osaako kukaan neuvoa sen suhteen?!? Meillä on kyllä pian 2 vuotis-neuvola ja tietenkin otan asian siellä puheeksi. Mutta näin alkajaisiksi... Riittääkö jos lisäämme kalsiumia ja D-vitamiinia? Mikä avuksi?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kysyhän lääkäriltä. Tuskin on riisitautia, jos olet edes 10µg/vrk antanut. Se estää riistaudin ei muuta.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm
D-vitamiini ehkäisee sekä lasten että aikuisten diabetesta, kertovat uudet tutkimukset Yhdysvalloista ja Espanjasta. Suomen Diabetesliitto ja THL ovat aiheuttaneet valtavaa vahinkoa kansanterveydelle ja -taloudelle vastustaessaan D-vitamiinia ja muita ravintolisiä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2267
Ja on edullista:
http://www.iherb.com/Vitamin-D
http://www.onnistuneetkaupat.fi/iherb-tilausohjeet/
Lapset saavat uusista suosituksista huolimatta yhä liian vähän D-vitamiinia, arvioi HYKSin lasten ja nuorten sairaalan apulaislääkäri Outi Mäkitie. D-vitamiinin virallisia saantisuosituksia nostettiin vuosi sitten, mutta käytännössä uusia suosituksia ei ole omaksuttu. Mäkitie tutki helsinkiläisten koululaisten D-vitamiinin saantia. Mittaukset osoittivat, että yli 90% koululaisista oli D-vitamiinin puutos. Mäkitien mukaan tulos on yleistettävissä koko maahan. Apulaisylilääkäri Outi Mäkitie Helsingin Lastenklinikalta kertoo, että lasten kyynärvarren murtumat ovat lisääntyneet 31 prosenttia ja olkavarren murtumat 39 prosenttia 20 viime vuoden aikana. Lastenlääkäri Outi Mäkitien mukaan nykyisetkin D-vitamiinisuositukset ovat liian alhaisia. Tutkitut lapset saivat D-vitamiinia keskimäärin nykyisten suositusten mukaisesti ja joivat maitoa. Siitä huolimatta heidän verestä mitattiin liian vähäisiä pitoisuuksia.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2090
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf
70 % eurooppalaisista kärsii D-vitamiinin vajauksesta. Näin arvioidaan tuoreessa asiantuntijaraportissa. Riittävänä pidettiin 75 nmol/l (30 ng/ml) ylittävää D-vitamiinitasoa.
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2012-01/f-sf-7oe011012.php
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2250
Ja rahasta sen syöminen ei ole kiinni:
http://www.iherb.com/Vitamin-D
http://www.onnistuneetkaupat.fi/iherb-tilausohjeet/
Kiitoksia vastauksista. Tiesin kyllä että nykyään lapset eivät saa tarpeeksi d-vitamiinia. Olennainen pointti kysymyksessä olikin nyt se riisitauti. Olisiko siitä tietoa???
Olennainen pointti on se, että vain sinä tiedät, onko lapsesi saanut riittävästi D-vitamiinia.
Eiköhän olisi tärkeintä viedä lapsi pikaisesti pediatrille! Tuskin on riisitautia ja ilman muuta ei jäädä odottelemaan mitään neuvolalääkärin aikaa
""" Tosiasioiden vääristely ja pelottelu johtaa traagisiin seurauksiin. D-vitamiinia on demonisoitu (erittäin paha kilpailija Big Pharmalle) mistä sitten moni on joutunut kärsimään. Valtaosa lapsista kärsii D-vitamiinin puutteesta, asia mistä neuvolalaitos on täysin pihalla. """
http://www.iltasanomat.fi/terveys/suomalaisvanhemmat-eivat-uskoneet---taman-takia-lapsille-pitaa-syottaa-d-vitamiinia/art-1288442366973.html
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf
Olen 68 vuotias nainen minulla on syntymä lahjana saatu riisitauti rintakehäni
on epämuodostunut . kysyisin kuinka monta minun kaltaisia on suomessa
Olen kärsinyt koko elämäni ajan
Vertaistukea löytynee aikuiselle toisaalta.
Hyvää syksyn jatkoa!
Ei riisitauti ole mihinkään kadonnut.
Mäkitien mielestä Valtion ravitsemusneuvottelukunta voisi vaikuttaa merkittävästi suomalaislasten terveyteen kasvattamalla D-vitamiinin saantisuosituksia välittömästi.
D-vitamiini vaikuttaa merkittävästi paitsi luuston hyvinvointiin, myös moniin muihin elimistön toimintoihin. Epidemiologisten havaintojen perusteella D-vitamiinin puute saattaa altistaa muun muassa syöpäsairauksille, sydän- ja verisuonitaudeille, autoimmuunitaudeille kuten diabetekselle, MS-taudille ja infektiotaudeille. Näiden torjumiseksi tarvitaan selvästi suurempia kalsidiolipitoisuuksia kuin mitä nykyisten suositusten mukaisilla D-vitamiinimäärillä voidaan saavuttaa. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti paluuta vuoden 1964 suositusten tasolle sekä imeväisten että vanhempien lasten ja nuorten osalta.
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf
Siis eihän nuo suositukset ole edes nousemassa.
Riisitautia on edelleen.
Nykysuosituksia suurempi D-vitamiinilisä turvallinen ja tehokas tapa saavuttaa hyvä D-vitamiinipitoisuus
Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.
Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.
Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.
Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.
D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.
Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.
Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.
Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.
http://press.endocrine.org/doi/abs/10.1210/jc.2012-1575
Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä.
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)