Voiko Virkkusen kuntauudistuksen perusteluja

En tosiaan ymmärrä mihin ne kulut katoavat, jos kuntia liitetään yhteen? Vanhukset ja lapset tarvitsevat palvelunsa ja samoin terveydenhoito pitää olla järjestyksessä. Ainoa keino on ihmisten palvelujen siirtäminen kymmenien kilometrien päähän. Suurkuntien johtajillehan pitää maksaa todella lisää palkkaa, koska työthän lisääntyvät? Ilmankos he puoltavatkin kuntauudistusta eurojen kuvat silmissä. Miten käy kunnanvaltuustojen ja -hallitusten? Taitavat tulla päätoimiseksi ja palkallisiksi nämäkin toimet. Harva pystyy työajan ulkopuolella enää pitämään asioita hallussaan, jos kuntia liitetään yhteen jopa 17 lisää. Siinä sitä on palkkoja kunnanjohtajien palkkojen jatkeeksi.
28106
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 28

Vanhimmat

Katainen lupasi hallituksen tekevän hyvän kunnan kriteerit kevään aikana. Kartta on piirretty ja nyt mietitään sille sopivia perusteluja. Näin toimii Virkkunen.

Äänestä

Taivainen tosihan on, että Suomessa on pakko tehdä kuntasektorilla jotain, että juuri hyvinvointipalvelut olisivat kaikkien saatavilla tasapuolisesti. Nythän ei ole ja juuri tämän takia tähän kuntauudistusprojetiin on uhrattu useita vuosia Matti Vanhasen I-hallituksesta lähtien. Mitään konkreettista ei ole saatu aikaan, vaan asiaa on vaikuttanut kepulaiset valtapoliittiset näkökohdat. Siksipä kuntaministerit Hannes Manninen, Mari Kiviniemi ja Tapani Tölli eivät saaneet ahneudessaan valmista aikaiseksi, yrittivät lohkaista liian suurta palaa kertahaukkaisulla.

Nyt kun kepulasten asettama virkamiestyöryhmä on saanut jotain valmista, niin Mari Kiviniemi on uhonnut jopa upottaa Atlanttiin työryhmän tulokset ja muutenkin ilmoittanut, että hän ja kepulaiset eivät tule mukaan kuntauudistusta saattaan voimaan. Olisihan se tietysti alennustila kepulaisille, koska tämä asiahan oli kepulaisille heidän hallitusvastuun aikana tärkein käsiteltävä asia, mutta tulos oli laiha - ei mitään.

On ollut kamalaa seurata näiden kepulaisten toimia Eduskunnassamme, heidän mielipiteensä vaihtuvat aina oppositioon jouduttaessa, takki kääntyy ja muisti heikkenee. Eero Heinäluoma sanoi YLE:n lauantain aamuohjelmassa, että tämä kuntauudistushan pistettiin aluelle jo Matti Vanhasen I-hallituksen aikana. Kuntaministerinä oli silloin kepulainen Hannes Manninen. Matti Vanhasen II-hallitus antoi sitten tälle projektille nimen PARAS-hanke ja tämän hankkeen työryhmän jäsenet kasattiin keskustalaisista kuntapäättäjistä ja entisistä kaupunginjohtajista. Meille myös silloin väitettiin oikein kepulaisten suulla heidän nauttivan silloin suurta yhteiskunnallista luottamusta. Niin kuin myös muistamme tätä PARAS-hanketta Matti Vanhasen II-hallituksessa hämmensivät kuntaministerit Mari Kiviniemi ja Tapani Tölli.

Nyt tämä työryhmä on antanut esityksensä uusista kunnista ja niiden yhdistämisestä ja kepulaiset ovat nostaneet suuren mellakan ja repineet näyttävästi Mari Kiviniemen joholla Eduskunnassamme YLE:n kameroiden kuvatessa työryhmän esityksen kuntakartasta. Vanhana viisaana valtiomiehenä Seppo Kääriäinen ei lähtenyt tähän kuntakarttarepimisoperaation mukaan, mutta monta muuta kepulaista lähti. Aika alentavaa kansanedustajilta ja Mari Kiviniemeltä!

Nyt askarruttaa kysymys, asettaako yleensä kepulaiset sittenkin näihin virkamiestyöryhmiin epäpäteviä henkilöitä? Kuntaministerin vaihduttua ei kepulaiseen, työryhmien monen vuoden työntuloksia voi sitten median edessä ja vieläpä Eduskunnassamme repiä YLE:n kameroiden edessä näyttävästi. Melkoista performanssia kepulta ja YLE:ltä myös!

Kyllähän tämä Liisa Hyssäläkin oli erittäin ahkera asettamaan virkamiestyöryhmiä, mutta näiden työn tulokset eivät johtaneet koskaan mihinkään konkreettiseen. Ainoa konkretia hänen kohdallaan on KELA-johtajuus. Liisa Hyssälä asetti mm. vanhusten asioiden korjaamiseksi virkamiestyöryhmän ja siihen vaikutusvaltaisia jäseniä mm. Sirkka Kivelän, joka on valittanut, että työryhmän tuloksia ei edes Liisa Hyssälä ottanut hallituksessa työn alle.

Äänestä
  • >>>Taivainen tosihan on, että Suomessa on pakko tehdä kuntasektorilla jotain, että juuri hyvinvointipalvelut olisivat kaikkien saatavilla tasapuolisesti. >Eero Heinäluoma sanoi YLE:n lauantain aamuohjelmassa, että tämä kuntauudistushan pistettiin aluelle jo Matti Vanhasen I-hallituksen aikana. Kuntaministerinä oli silloin kepulainen Hannes Manninen. Matti Vanhasen II-hallitus antoi sitten tälle projektille nimen PARAS-hanke ja tämän hankkeen työryhmän jäsenet kasattiin keskustalaisista kuntapäättäjistä ja entisistä kaupunginjohtajista.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    >>>Taivainen tosihan on, että Suomessa on pakko tehdä kuntasektorilla jotain, että juuri hyvinvointipalvelut olisivat kaikkien saatavilla tasapuolisesti. >Eero Heinäluoma sanoi YLE:n lauantain aamuohjelmassa, että tämä kuntauudistushan pistettiin aluelle jo Matti Vanhasen I-hallituksen aikana. Kuntaministerinä oli silloin kepulainen Hannes Manninen. Matti Vanhasen II-hallitus antoi sitten tälle projektille nimen PARAS-hanke ja tämän hankkeen työryhmän jäsenet kasattiin keskustalaisista kuntapäättäjistä ja entisistä kaupunginjohtajista.

    Kuntarakenneuudistus tähtää tietysti tulevaisuuteen. Ongelmia on toki jo ollut nähtävissä ja pahimpia niistä on yritetty hoitaa mm. vapaaehtoisilla kuntaliitoksilla.

    Tilannetta kärjistää kaksi asiaa, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Ensinnäkin kuntien väestörakenne on hyvin erilainen ja muuttuu koko ajan enemmän toisistaan poikkeavaksi. Ongelmallisia ovat ne kunnat, joissa väestö ikääntyy ja samalla myös työssä käyvän väestön osuus kasvaa. Vanhusväestöä tulee lisää ja samalla tulee siis pulaa niistä, jotka voisivat edes antaa erilaisia vanhuspalveluja. Kierre on selvästi nähtävissä monissa periferiakunnissa.

    Toinen kärjistys tulee kunnan heikosta taloustilanteesta. Osalla kunnista ei ole varaa kunnallisiin palveluihin ilman valtionosuuksien lisäämistä. Kun väestö vanhenee, erilaisia palveluja tarvitaan enemmän kuin nyt. Kun kunnan talous on valmiiksi kuralla ja veropohja vain entisestään supistuu, niin yhtälä on aika mahdoton.

    Tällaisia asioita kuntatyöryhmä on tuonut raportissaan esille. Olen hiukan tutustunut tuohon raporttiin ja se vaikuttaa kyllä aivan erinomaiselta työltä. Asiaan on paneudettu niin syvällsiesti kuin tällaisen työryhmän on mahdollista kohtuudella tehdä. On kaivettu paljon numeerisia tietoja, joiden kertoma on vastaansanomatonta.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    >>>Taivainen tosihan on, että Suomessa on pakko tehdä kuntasektorilla jotain, että juuri hyvinvointipalvelut olisivat kaikkien saatavilla tasapuolisesti. >Eero Heinäluoma sanoi YLE:n lauantain aamuohjelmassa, että tämä kuntauudistushan pistettiin aluelle jo Matti Vanhasen I-hallituksen aikana. Kuntaministerinä oli silloin kepulainen Hannes Manninen. Matti Vanhasen II-hallitus antoi sitten tälle projektille nimen PARAS-hanke ja tämän hankkeen työryhmän jäsenet kasattiin keskustalaisista kuntapäättäjistä ja entisistä kaupunginjohtajista.

    Kaikissa kunnissa ei saa terveyspalveluja tasapuolisesti, toisissa hoito sujuu ja toisissa ei. Aika kumma juttu, espoolaisilla on rahaa, Espoo on iso kunta, mutta terveyspalvelut eivät toimi. Espoo ei saa edes lääkäreitä terveyskeskuksiinsa, Espoota on vaivannut ikuinen lääkäripula. Vähän on tullut sellainen käsitys, että tätä lääkäripulaa Espoossa pidetään yllä tietoisesti, että Espoon köyhiä ja vähäosaisia ei tarpeeksi hyvin hoideta.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Kuntarakenneuudistus tähtää tietysti tulevaisuuteen. Ongelmia on toki jo ollut nähtävissä ja pahimpia niistä on yritetty hoitaa mm. vapaaehtoisilla kuntaliitoksilla.

    Tilannetta kärjistää kaksi asiaa, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Ensinnäkin kuntien väestörakenne on hyvin erilainen ja muuttuu koko ajan enemmän toisistaan poikkeavaksi. Ongelmallisia ovat ne kunnat, joissa väestö ikääntyy ja samalla myös työssä käyvän väestön osuus kasvaa. Vanhusväestöä tulee lisää ja samalla tulee siis pulaa niistä, jotka voisivat edes antaa erilaisia vanhuspalveluja. Kierre on selvästi nähtävissä monissa periferiakunnissa.

    Toinen kärjistys tulee kunnan heikosta taloustilanteesta. Osalla kunnista ei ole varaa kunnallisiin palveluihin ilman valtionosuuksien lisäämistä. Kun väestö vanhenee, erilaisia palveluja tarvitaan enemmän kuin nyt. Kun kunnan talous on valmiiksi kuralla ja veropohja vain entisestään supistuu, niin yhtälä on aika mahdoton.

    Tällaisia asioita kuntatyöryhmä on tuonut raportissaan esille. Olen hiukan tutustunut tuohon raporttiin ja se vaikuttaa kyllä aivan erinomaiselta työltä. Asiaan on paneudettu niin syvällsiesti kuin tällaisen työryhmän on mahdollista kohtuudella tehdä. On kaivettu paljon numeerisia tietoja, joiden kertoma on vastaansanomatonta.

    Vanhusten määrä ei vähene vaihtamalla kunnan nimeä, joten valtionosuudetkaan eivät pienene pudottamatta hoidon määrää tai tasoa, mihin en toivoisi mentävän.

    Tässä maassa ei ole myöskään sellaista kuntaa, jolla olisi kasa ylimääräistä rahaa ja suostuisi tähän nojaten ottamaan vapaaehtoisesti hoidettavakseen lakkautettavan kunnan vanhukset ilman että saa valtiolta ne valtionosuudet, jotka lakkautettu kunta olisi itsenäisenä saanut.

    Äänestä

  • Espoolaista unelmaa kirjoitti:

    Kaikissa kunnissa ei saa terveyspalveluja tasapuolisesti, toisissa hoito sujuu ja toisissa ei. Aika kumma juttu, espoolaisilla on rahaa, Espoo on iso kunta, mutta terveyspalvelut eivät toimi. Espoo ei saa edes lääkäreitä terveyskeskuksiinsa, Espoota on vaivannut ikuinen lääkäripula. Vähän on tullut sellainen käsitys, että tätä lääkäripulaa Espoossa pidetään yllä tietoisesti, että Espoon köyhiä ja vähäosaisia ei tarpeeksi hyvin hoideta.

    Jos Espoo laitaa lääkärinpaikat julkiseen hakuun, mutta ei niihin ei ole hakijoita, syy ei ole Espoon, vaan ongelma johtuu samasta syystä kuin muuallakin eli maassamme on koulutettu liian vähän lääkäreitä.

    Jos lääkäreitä olisi koulutettu samaan tapaan kuin työntekijöitä muille aloille eli yli tarpeen, hakijoista ei olisi pulaa. Tällöin he eivät myöskään voisi kilpailuttaa kuntia ja yksityisiä lääkäriasemia ylisuurilla palkkavaatimuksillaan, vaan joutuisivat tyytymään siihen palkkaan, minkä työnantaja tarjoaa, saadakseen ylipäätään itselleen työtä.

    Suomessa on aina ollut lääkäripula, mutta tilanne paheni entisestään, kun Lääkäriliitto onnistui 1990-luvun alussa lobbaamaan Ahon hallituksen vähentämään koulutettavien määrää. Liiton taktiikkana oli nimenomaan saada aikaan paha pula ja sitä kautta lääkäreille roima palkankorotus. Vuosituhannen vaihteessa lääkärit sitten saivatkin 20-30 prosentin palkankorotuksen. Tämän seurauksena Lipposen hallitus nosti koulutettavien määrät entiselle tasolleen, mutta kärsimme edelleen tuosta 90-luvun koulutusvajeesta.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Vanhusten määrä ei vähene vaihtamalla kunnan nimeä, joten valtionosuudetkaan eivät pienene pudottamatta hoidon määrää tai tasoa, mihin en toivoisi mentävän.

    Tässä maassa ei ole myöskään sellaista kuntaa, jolla olisi kasa ylimääräistä rahaa ja suostuisi tähän nojaten ottamaan vapaaehtoisesti hoidettavakseen lakkautettavan kunnan vanhukset ilman että saa valtiolta ne valtionosuudet, jotka lakkautettu kunta olisi itsenäisenä saanut.

    Vanhusten osuus kunnan väestöstä pienenee, kun se liitetään elinvoimaiseen taajamakuntaan. Kahden auringonlaskun kunnan yhdistämisessä ei tietenkään ole mitään mieltä.

    Suuremmalla kuntapohjalla taataan paremmin ainakin se, että kunnalla on ns. työvoimareserviä eli ettei koko kunta ole täynnä vain eläkeikäisiä vanhuksia.

    Koska menestyvämpi kunta ei mahdollisesti vapaaehtoisesti otakaan auringonlaskun kuntaa hoteisiinsa, pitää olla viimekätinen mahdollisuus pakkoliitoksiin. Vastineeksi pääkunta saa kuitenkin koko alueelle kaavoitusmonopolin ja mahdollisuuden järjestää hoitopalvelut taloudellisesti. Esimerkiksi vanhusasumisen palvelut voidaan ihan surutta siirtää periferiasta pääkunnan taajaamaan, koska ei liene suurta väliä sillä, asuuko sisätiloissa joka tapauksessa loppuelämänsä viettämä vanhus oman talonsa lähellä vai 100 km päässä siitä.

    Vanhuksia täynnä oleva kunta ei taloudellisesti ole suurimerkityksinen, mutta näille vanhuksille pitää taata vanhuspalvelut. Jos ja kun niiden takaaminen ei ole mahdollista omassa kunnassa, ne pitää järjestää isommissa puitteissa. Kunnan asukkaatha odottavat vain pääsyä hautuumaalle muuten pystyyn lahoavassa kunnassa kuten Osmo Soininvaara osuvasti toteaa, Näissä rupukunnissa suurin ongelma on siis se, ettei niihin saadaan nuorempaa väkeä eli sen vanhustyön tekijöitä kirveelläkään.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Jos Espoo laitaa lääkärinpaikat julkiseen hakuun, mutta ei niihin ei ole hakijoita, syy ei ole Espoon, vaan ongelma johtuu samasta syystä kuin muuallakin eli maassamme on koulutettu liian vähän lääkäreitä.

    Jos lääkäreitä olisi koulutettu samaan tapaan kuin työntekijöitä muille aloille eli yli tarpeen, hakijoista ei olisi pulaa. Tällöin he eivät myöskään voisi kilpailuttaa kuntia ja yksityisiä lääkäriasemia ylisuurilla palkkavaatimuksillaan, vaan joutuisivat tyytymään siihen palkkaan, minkä työnantaja tarjoaa, saadakseen ylipäätään itselleen työtä.

    Suomessa on aina ollut lääkäripula, mutta tilanne paheni entisestään, kun Lääkäriliitto onnistui 1990-luvun alussa lobbaamaan Ahon hallituksen vähentämään koulutettavien määrää. Liiton taktiikkana oli nimenomaan saada aikaan paha pula ja sitä kautta lääkäreille roima palkankorotus. Vuosituhannen vaihteessa lääkärit sitten saivatkin 20-30 prosentin palkankorotuksen. Tämän seurauksena Lipposen hallitus nosti koulutettavien määrät entiselle tasolleen, mutta kärsimme edelleen tuosta 90-luvun koulutusvajeesta.

    Tämä pitää paikkansa ja on kyllä törkeydessään ainutlaatuista. Terveyskeskuksiin onkin sen vuoksi jouduttu palkkaamaan paljon ulkomaista työvoimaa. Tällainen työvoimapula on mahdollistanut kaikenlaiset valelääkärit ja johtaa ainaiseen kiireeseen, mikä on jo potilasturvallisuuden kannalta ongelma.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Tämä pitää paikkansa ja on kyllä törkeydessään ainutlaatuista. Terveyskeskuksiin onkin sen vuoksi jouduttu palkkaamaan paljon ulkomaista työvoimaa. Tällainen työvoimapula on mahdollistanut kaikenlaiset valelääkärit ja johtaa ainaiseen kiireeseen, mikä on jo potilasturvallisuuden kannalta ongelma.

    Espoon terveyskeskukset ovat toimineet kohta kymmenen vuotta venäläisten ja muiden huonoa Suomen kieltä taitavien hoteissa. On ollut köyhän ja vähäosaisen priorisoijina Irinaa, on Elenaa, on Olgaa ja näitä tarjotaan puhelimessa, kun köyhät ja vähäosaiset ovat yrittäneet vaivoihinsa saada parannusta. Ei tämä varmaan johdu lääkäripulasta vaan siitä, että Espoon katukaupunkikuvaan ei yksinkertaisesti haluta kuuluvan julkisen puolen terveyspalveluja. Edellinen kaupunginohtaja Marketta Kokkonen risti Espoon keskuksessa sijaitsevan julkisen puolen terveyskeskusksen Samariaksi, jossa Raamatun mukaan hoidettiin vain spitaalisia. Kyllähän Espoon rikkaille köyhät ja vähäosaiset ovat spitaalisia.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Jos Espoo laitaa lääkärinpaikat julkiseen hakuun, mutta ei niihin ei ole hakijoita, syy ei ole Espoon, vaan ongelma johtuu samasta syystä kuin muuallakin eli maassamme on koulutettu liian vähän lääkäreitä.

    Jos lääkäreitä olisi koulutettu samaan tapaan kuin työntekijöitä muille aloille eli yli tarpeen, hakijoista ei olisi pulaa. Tällöin he eivät myöskään voisi kilpailuttaa kuntia ja yksityisiä lääkäriasemia ylisuurilla palkkavaatimuksillaan, vaan joutuisivat tyytymään siihen palkkaan, minkä työnantaja tarjoaa, saadakseen ylipäätään itselleen työtä.

    Suomessa on aina ollut lääkäripula, mutta tilanne paheni entisestään, kun Lääkäriliitto onnistui 1990-luvun alussa lobbaamaan Ahon hallituksen vähentämään koulutettavien määrää. Liiton taktiikkana oli nimenomaan saada aikaan paha pula ja sitä kautta lääkäreille roima palkankorotus. Vuosituhannen vaihteessa lääkärit sitten saivatkin 20-30 prosentin palkankorotuksen. Tämän seurauksena Lipposen hallitus nosti koulutettavien määrät entiselle tasolleen, mutta kärsimme edelleen tuosta 90-luvun koulutusvajeesta.

    Eiköhän tämä sosiaali- ja terveyspuolen ongelmat alkaneet silloin, kun kokoomuksen Paula Kokkonen sosiaali- ja terveysministerinä ollessaan siirti nämä asiat valtiolta kuntien hoidettavaksi, vai oliko se sittenkin Maija-Liisa Perho? Jompi kumpi, kovanaamaisia akkoja! Silloinhan kirjoiteltiin paljon siitä, että onko kuntien poliitiikoista ihmisten terveydenhoidon päättäjiksi ja onhan se nyt nähty - ei ole. Nyt ollaan siirtämässä valtiolle takaisin näitä toimintoja ja onollut kummallista edestakaista veivaamista.

    Tämä kokoomuksen kova-akka Paula Kokkonen Helsingin kaupungin isossa virassa oikein julkisuudessa piti esillä sellaista asiaa, että vanhukset pitäisi hintalaputtaa, niin kalliiksi tulevat yhteiskunnalle.

    Eli kokoomus aikamoinen syntipukki näissä terveysasioissa.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Vanhusten osuus kunnan väestöstä pienenee, kun se liitetään elinvoimaiseen taajamakuntaan. Kahden auringonlaskun kunnan yhdistämisessä ei tietenkään ole mitään mieltä.

    Suuremmalla kuntapohjalla taataan paremmin ainakin se, että kunnalla on ns. työvoimareserviä eli ettei koko kunta ole täynnä vain eläkeikäisiä vanhuksia.

    Koska menestyvämpi kunta ei mahdollisesti vapaaehtoisesti otakaan auringonlaskun kuntaa hoteisiinsa, pitää olla viimekätinen mahdollisuus pakkoliitoksiin. Vastineeksi pääkunta saa kuitenkin koko alueelle kaavoitusmonopolin ja mahdollisuuden järjestää hoitopalvelut taloudellisesti. Esimerkiksi vanhusasumisen palvelut voidaan ihan surutta siirtää periferiasta pääkunnan taajaamaan, koska ei liene suurta väliä sillä, asuuko sisätiloissa joka tapauksessa loppuelämänsä viettämä vanhus oman talonsa lähellä vai 100 km päässä siitä.

    Vanhuksia täynnä oleva kunta ei taloudellisesti ole suurimerkityksinen, mutta näille vanhuksille pitää taata vanhuspalvelut. Jos ja kun niiden takaaminen ei ole mahdollista omassa kunnassa, ne pitää järjestää isommissa puitteissa. Kunnan asukkaatha odottavat vain pääsyä hautuumaalle muuten pystyyn lahoavassa kunnassa kuten Osmo Soininvaara osuvasti toteaa, Näissä rupukunnissa suurin ongelma on siis se, ettei niihin saadaan nuorempaa väkeä eli sen vanhustyön tekijöitä kirveelläkään.

    >>>simerkiksi vanhusasumisen palvelut voidaan ihan surutta siirtää periferiasta pääkunnan taajaamaan, koska ei liene suurta väliä sillä, asuuko sisätiloissa joka tapauksessa loppuelämänsä viettämä vanhus oman talonsa lähellä vai 100 km päässä siitä.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    >>>simerkiksi vanhusasumisen palvelut voidaan ihan surutta siirtää periferiasta pääkunnan taajaamaan, koska ei liene suurta väliä sillä, asuuko sisätiloissa joka tapauksessa loppuelämänsä viettämä vanhus oman talonsa lähellä vai 100 km päässä siitä.

    Ruotsalaiset ovat osanneet järjestään vanhusten asiatkin paremmin, kuin me kölin alta vedettävät. Ruotsissa vanhuksia elää laitoksissa paljon vähemmän, kuin Suomessa. Ruotsi hoitaa vanhuksiaan kunnioittavasti ja pitää vanhukset sellaisessa kunnossa, että he pärjäävät kotona. Suomessa vanhukset pistetään pillereillä "petikuntoon" eli laitospotilaaksi, koska Suomessa vaivaa vanhusten hoidossa ikuinen hoitajapula, koska sinne ei satsata resursseja. Vanhukset pitäisi siivota heti pois päiviltä konstilla, kuin konstilla, kun he jäävät eläkkeelle. Hoitamattomuus on konsteista parhain!

    Äänestä

  • löydy tuostakaan selvityksestä, hyviä tavoitteita vain mutta ei keinoja niiden saavuttamiseksi.

    Äänestä

  • Mari Kiviniemi kepun puheenjohtajana saisi hävetä, koska hän on häväissyt oman puolueensa ja kuntaministerin TapaniTöllin asettaman virkamiestyöryhmän häkemykset kuntiemme uudistamisesta. Mari Kiviniemen käytös on ollut kuin "pikkulikalla", kun karkkia ei ole saanut. Onneksi Paavo Väyrynen on iskuetäisyydellä ja tälle huonosti käyttäytyvälle yhteistyökyvyttömälle "pikkulikalle" voi käydä huonosti kepun puheenjohtajuudesta tapellessa.

    Äänestä

Eihän ne kulut huomattavasti mihinkään katoakaan. Veröäyrin hinta vain tulee samasuuruiseksi ja perusvalvelujen taso yhtäläiseksi ja vähintään valtiovallan määräämälle tasolle. Jos kaksi köyhää kuntaa liitetään, ei siitä apua tule. Pitää liittää rikkaita ja köyhiä kuntia yhteen. Silloin tulee sitä tasausta yhteiseen hallintoon.

Äänestä

Puna-armeijan kuoro laulaa ja kannatus laskee. Kartta on Hennan ja Jutan työntulos. Kansa tietää tämän ja äänestää demreissakin jaloillaan.

Äänestä
  • Kuntarakenneuudistusta koskevan ehdotus on tehnyt kepulaisen Tapani Töllin asettama työryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut kepulainen ylijohtaja Päivi Laajala, jonka on virkaan nimittänyt kepulainen Mari Kiviniemi.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Kuntarakenneuudistusta koskevan ehdotus on tehnyt kepulaisen Tapani Töllin asettama työryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut kepulainen ylijohtaja Päivi Laajala, jonka on virkaan nimittänyt kepulainen Mari Kiviniemi.

    järki ei nyt juokse, kuntarakenneuudistusta ei kukaan kiistä ja se koko ajan käynnissä, pakko vain ei sovellu kuvioihin millään tavalla..

    Äänestä

  • Mielitollolla.. kirjoitti:

    järki ei nyt juokse, kuntarakenneuudistusta ei kukaan kiistä ja se koko ajan käynnissä, pakko vain ei sovellu kuvioihin millään tavalla..

    Miksi sitten kepulaiset poliitiikot "tollot" elämöivät sellaisella asialla, jonka he itse ovat alulle pistäneet? Miksi nämä kepulaiset "tollot töllit" ovat pistäneet "tolloja" virkamiehiä asialle, kun repivät sitten näiden akaansaannoksia?

    Äänestä

  • keputollakolle kirjoitti:

    Miksi sitten kepulaiset poliitiikot "tollot" elämöivät sellaisella asialla, jonka he itse ovat alulle pistäneet? Miksi nämä kepulaiset "tollot töllit" ovat pistäneet "tolloja" virkamiehiä asialle, kun repivät sitten näiden akaansaannoksia?

    mitä "esileikillä" tarkoitetataan, tolvana..

    Äänestä

Ryhmä on asettu ja se on työtä tehnyt. Lopputulos on tehty Hennan ja Jutan ohjaavan ja valvovan silmän alla. Puna-armeijan kuoro ei sitä saa mitenkään huudettua edellisen hallituksen työksi.

Demarit ja Kokoomus haluavat lopettaa kunnallisen demokratian. Kansa tietää sen ja SDP:n kannatus jatkaa laskua.

Äänestä
  • Mitä näiden kepulaisten päässä oikein liikki, kun Jutta Urpilainekin vedetään tähän asiaan? Jutta Urpilaisella on valtiovarainministerinä aivan tarpeeksi töitä pistää Euroopan rahalla ahnehtijat kuriin, kun edelliset kepulaiset tollot eivät hallitusvastuussa ollessaan osanneet hoitaa EU:n talouskriisiä niin kuin Jutta Urpilainen napakkuudellaan. Nyt joku keputollo meinaa, että Jutta Urpilainen on ollut tässä kuntarevohkassakin mukana, mistä hän tähän ajan repii?

    Tämä kuntapaketti on kokoomuksen Henna Virkkusen "heiniä" ja toivottavasti hän ajaa tämän asian nopeasti läpi Eduskunnassa. Mieluummin kerta rytinä, kuin jatkuva kitinä!

    Äänestä

Sailas on demari. Onko kaikki Sailaksen esityksen SDP:n esityksiä?

Äänestä

Nyt demarit kieltävät kansan titemän asian: Jutta on korviaan myöten mukana kuntauudistussopassa. Tämä sanomaa on ilo levittää.

Äänestä

Onko Urpilainen niin pihalla, että häntä ei huolita vaalikauden tärkeimmän asian valmisteluihin mukaan? Jos näin on niin kiireesti uusi mies tilalle.

Äänestä

tämän kuntauudistuksen takana onkin??

Voi keleen tana sitä lotkua!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


lukea mistään ? kirjoitti:

En tosiaan ymmärrä mihin ne kulut katoavat, jos kuntia liitetään yhteen? Vanhukset ja lapset tarvitsevat palvelunsa ja samoin terveydenhoito pitää olla järjestyksessä. Ainoa keino on ihmisten palvelujen siirtäminen kymmenien kilometrien päähän. Suurkuntien johtajillehan pitää maksaa todella lisää palkkaa, koska työthän lisääntyvät? Ilmankos he puoltavatkin kuntauudistusta eurojen kuvat silmissä. Miten käy kunnanvaltuustojen ja -hallitusten? Taitavat tulla päätoimiseksi ja palkallisiksi nämäkin toimet. Harva pystyy työajan ulkopuolella enää pitämään asioita hallussaan, jos kuntia liitetään yhteen jopa 17 lisää. Siinä sitä on palkkoja kunnanjohtajien palkkojen jatkeeksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu