Ranskalaista autotekniikkaa karmeimmillaan

missä järki?

http://www.youtube.com/watch?v=nXCZ2v-nIF4

Tässä sen näkee miten paljon järjevämpi saksalaisinsinööri on ranskalaiseen virkaveljeensä verrattuna. Mitä ranskisinsinöörin päässä on oikein liikkunut kun on tuollaisen auton suunnitellut jossa tavallisen ajovalopolttimon vaihtokin kestää 45 minuuttia ammattimieheltä kun saksalaisautossa sama onnistuu puolessa minuutissa?!

Näitä ranskalaisen insinööri"taidon" hölmöyksiä löytyy vuosien varrelta joka ranskismerkistä myös Citroenista jossa niitä on ollutkin erityisen paljon. Ei osata ottaa autonomistajaa millään tavalla huomioon kun suunnitellaan näin älyttömiä rakenteita.

59

3608

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jepulis jee

      kuyseessä sentään arvostettu ohjelma

    • .,.

      Sattuikohan ihan oikealle palstalle?

    • Ei kädetön.

      Tuon renun polttimon vaihto kestää noin kaksi minuuttia!
      Mulla oli tuollainen auto, ensimmäisen kerran menee aikaa enemmän kun pitää nähdä miten lampun kiinnitys on toteutettu, seuraavat vaihtuu helposti "käsikopelolla" jolloin pyörää ei tarvitse irrottaa.
      Joten tuostakin tehty kärpäsestä härkänen.

      • myös vaihtanut

        Tämä on totta. Mulla kyllä meni vartti ensimmäiseen Meganen lampun vaihtoon ja pari minuuttia sitten toiseen.

        Katsoin videota ja siinä "huoltomies" ei avaa edes konepeltiä saadakseen valoa hommaan, vaan taskulampulla koettaa tihrustaa.


    • palstantutkija

      Väärälle palstalle pistit. Jos oikeasti osaat listata vaikka kolme vaikeasti korjattavaa rakennetta Citroenista, niin et ole luuseri.

      Siis kolme rakennetta, jotka keskivertoa vaikeampi huoltaa/ korjata. (ja miksi vaikeita)

      Mutta eihän luuseri ole koskaan pystynyt huutoonsa vastaamaan...

      Eikä pysty nytkään. Miksi? Koska on luuseri.

      • lllll

        Sitikka on yksi kusisimpia automerkkejä korjata. Yksi hyvä esimerkki on mm. C5 II mallin kytkimen vaihto. Pitää olla erikoistyökalut ja vaihto maksaa enemmän juuri tämän takia korjaamossakin kuin järkevästi suunniteltu normiauton vastaava toimenpide. Samoin C4:n polttimon vaihto on taas ranskalaisen järjettömästi suunniteltu.

        Henkilöön kohdistuvan solvauksen kanssa olisin hyvin varovainen.


      • palstantutkija
        lllll kirjoitti:

        Sitikka on yksi kusisimpia automerkkejä korjata. Yksi hyvä esimerkki on mm. C5 II mallin kytkimen vaihto. Pitää olla erikoistyökalut ja vaihto maksaa enemmän juuri tämän takia korjaamossakin kuin järkevästi suunniteltu normiauton vastaava toimenpide. Samoin C4:n polttimon vaihto on taas ranskalaisen järjettömästi suunniteltu.

        Henkilöön kohdistuvan solvauksen kanssa olisin hyvin varovainen.

        Mikä kytkimen vaihdossa on erityisen vaikeata? Miten se tehdään eri tavalla, kuin useimmilla?

        Henkilöön kohdistyva solvaus kohtaa vain valehtelevia provoilijoita. Heitä sinun on turha sääliä.


      • 17
        palstantutkija kirjoitti:

        Mikä kytkimen vaihdossa on erityisen vaikeata? Miten se tehdään eri tavalla, kuin useimmilla?

        Henkilöön kohdistyva solvaus kohtaa vain valehtelevia provoilijoita. Heitä sinun on turha sääliä.

        Jos kytkimen korjausta aletaan selittämään sinulle, kun tiedetään mikä on vastaanottokykysi niin tästä maailmasta loppuu rautalanka ennen kuin se sinulle selviää tai paremminkin älyät edes osan siitä...vaikka kyseessä ei ole teknisesti monimutkainen asia.


      • palstantutkija
        17 kirjoitti:

        Jos kytkimen korjausta aletaan selittämään sinulle, kun tiedetään mikä on vastaanottokykysi niin tästä maailmasta loppuu rautalanka ennen kuin se sinulle selviää tai paremminkin älyät edes osan siitä...vaikka kyseessä ei ole teknisesti monimutkainen asia.

        Eli et itse osaa ja tiedä. Itse olen kyllä kytkimiä vaihtanut. Eri merkkeihin. En kylläkään C5:een. Siksi kysyin.
        Noluuseri, mikä luuseri...
        Olet onneton tyyppi.


      • 32
        palstantutkija kirjoitti:

        Eli et itse osaa ja tiedä. Itse olen kyllä kytkimiä vaihtanut. Eri merkkeihin. En kylläkään C5:een. Siksi kysyin.
        Noluuseri, mikä luuseri...
        Olet onneton tyyppi.

        Jos tarkoitat auton voimansiiron kytkintä niin sitähän ei koskaan vaihdeta sinäänsä vaan siihen tulee uusia osia kuluneitten tilalle, mutta kun puhuit kytkimen vaihdosta niin esim. valokatkaisija on kytkin ja niitähän pystyy??? vaihtamaan sinunlaisesikin paskanpotkija vai olisiko oikeammin jos sanoo marjanpoimija.


      • .,.
        32 kirjoitti:

        Jos tarkoitat auton voimansiiron kytkintä niin sitähän ei koskaan vaihdeta sinäänsä vaan siihen tulee uusia osia kuluneitten tilalle, mutta kun puhuit kytkimen vaihdosta niin esim. valokatkaisija on kytkin ja niitähän pystyy??? vaihtamaan sinunlaisesikin paskanpotkija vai olisiko oikeammin jos sanoo marjanpoimija.

        Kytkin = kytkinlevy, paineasetelma ja painelaakeri. Nämä tosiaankin vaihdetaan kyluneitten tilalle kun autoon vaihdetaan kytkin. Miten sinun mielestäsi autoon vaihdetaan kytkin jos se vaihdettaisiin "sinäänsä"?


      • automasi
        .,. kirjoitti:

        Kytkin = kytkinlevy, paineasetelma ja painelaakeri. Nämä tosiaankin vaihdetaan kyluneitten tilalle kun autoon vaihdetaan kytkin. Miten sinun mielestäsi autoon vaihdetaan kytkin jos se vaihdettaisiin "sinäänsä"?

        Pilkkupoika se ei näytä ymmärtävän autoin päälle mittää.


      • .,.
        automasi kirjoitti:

        Pilkkupoika se ei näytä ymmärtävän autoin päälle mittää.

        Siltä minustakin näyttää


      • Aito .,.
        automasi kirjoitti:

        Pilkkupoika se ei näytä ymmärtävän autoin päälle mittää.

        No. Kerroppas kun autoin päälle niin paljon ymmärrät, että minkälainen se varsinainen kytkin on jota ei sinäänsä vaihdeta koskaan?


      • 2,7 HDi aut

        On tutun näköinen pösö. Itselltäni löytyy juuri vastaavalla koneella oleva 2,7 HDi aut.
        204hv/440Nm.


    • 32

      se on se uritettu akseli joka tulee moottorista vaihdelaatikkoon ja kytkee vedon päälle.

      • .,.

        Tarkoittanet kytkinakselia. Se ei tule moottorista vaihdelaatikkoon. Ilmeisesti etsit jostakin kuvan kytkimestä ja yrität paikkailla tietämättömyyttäsi. Vaikka sen nimi onkin kytkinakseli niin se ei ole varsinaisesti kytkimen osa, se on vaihdelaatikon pääakseli joka ulottuu kytkinlevyyn asti ja siirtää voiman kytkimeltä vaihdelaatikkoon. Se ei kytke mitään vetoa päälle, kytkin tekee sen.

        Varsinaiseen asiaan. Ei sitikan kytkinremontti ole yhtään sen hankalampi kuin muidenkaan autojen keskimäärin. Muissa merkeissä löytyy sekä helpompia, että hankalampia tapauksia. Kaikilla merkeillä on omat erkoistyökalunsa.


      • palstantutkija
        .,. kirjoitti:

        Tarkoittanet kytkinakselia. Se ei tule moottorista vaihdelaatikkoon. Ilmeisesti etsit jostakin kuvan kytkimestä ja yrität paikkailla tietämättömyyttäsi. Vaikka sen nimi onkin kytkinakseli niin se ei ole varsinaisesti kytkimen osa, se on vaihdelaatikon pääakseli joka ulottuu kytkinlevyyn asti ja siirtää voiman kytkimeltä vaihdelaatikkoon. Se ei kytke mitään vetoa päälle, kytkin tekee sen.

        Varsinaiseen asiaan. Ei sitikan kytkinremontti ole yhtään sen hankalampi kuin muidenkaan autojen keskimäärin. Muissa merkeissä löytyy sekä helpompia, että hankalampia tapauksia. Kaikilla merkeillä on omat erkoistyökalunsa.

        Tässä nähdään asiantuntijoiden ja luuseriprovojen ero.
        Kiitos asiallisesta kirjoituksesta!

        Eli taasen meni jauhot provoilijoille suuhun. Citroenia mollaavia väitteitä ei taaskaan pystytty todistamaan.


      • 4
        .,. kirjoitti:

        Tarkoittanet kytkinakselia. Se ei tule moottorista vaihdelaatikkoon. Ilmeisesti etsit jostakin kuvan kytkimestä ja yrität paikkailla tietämättömyyttäsi. Vaikka sen nimi onkin kytkinakseli niin se ei ole varsinaisesti kytkimen osa, se on vaihdelaatikon pääakseli joka ulottuu kytkinlevyyn asti ja siirtää voiman kytkimeltä vaihdelaatikkoon. Se ei kytke mitään vetoa päälle, kytkin tekee sen.

        Varsinaiseen asiaan. Ei sitikan kytkinremontti ole yhtään sen hankalampi kuin muidenkaan autojen keskimäärin. Muissa merkeissä löytyy sekä helpompia, että hankalampia tapauksia. Kaikilla merkeillä on omat erkoistyökalunsa.

        Ei muuten ole pääakseli, vaan kytkinakseli sillä pääakseli ja kytkinakseli ovat kaksi erillistä osaa...jos sopii.


      • .,.
        4 kirjoitti:

        Ei muuten ole pääakseli, vaan kytkinakseli sillä pääakseli ja kytkinakseli ovat kaksi erillistä osaa...jos sopii.

        Riippuu vaihdelaatikosta. Joissakin on erillinen kytkinakseli, joissakin pääakseli toimii myös kytkinakselina. Hieman vanhemmissa ja varsinkin takavetoisten laatikoissa on yleisempää, että pääakseli jatkuu kytkinakseliksi... kyllä sopii.


      • 15
        .,. kirjoitti:

        Riippuu vaihdelaatikosta. Joissakin on erillinen kytkinakseli, joissakin pääakseli toimii myös kytkinakselina. Hieman vanhemmissa ja varsinkin takavetoisten laatikoissa on yleisempää, että pääakseli jatkuu kytkinakseliksi... kyllä sopii.

        Ja on eri akselia joka askissa.


      • .,.
        15 kirjoitti:

        Ja on eri akselia joka askissa.

        Onpa noita tullut purettua ja kasattua eräitäkin. En enempää jaksa väitellä asiasta.


      • -.. --- -..-
        .,. kirjoitti:

        Onpa noita tullut purettua ja kasattua eräitäkin. En enempää jaksa väitellä asiasta.

        Onko tullut kasattuakin...jopa jotakin.


      • .,.
        -.. --- -..- kirjoitti:

        Onko tullut kasattuakin...jopa jotakin.

        Mikä on sinun ongelma?


    • niuvan psa ka pösi..

      Pitäs jo kieltää patongeilta tuo kötöstely ku kaikki pitää tehdä toisin: ei käytetä kestäviä ratkaisuja...mutta löytyy nuillekin ostajia jotka ei ymmärrä tekniikasta mitään: äiti huutaa ukolle et mee ostaan auto kun sieltä vessanpöntölta ongelta joudat...sitikka tai pösö em tollolle myydään..., järkevät ei koske fra vehkeisiin: myyntitilastot näyttää että tolloja jonkin verran suomestakin löytyy...

      • palstantutkija

        Kyllä on luuseriprovolle tämä mielenterveysongelmista kirjoittelu tuttua ja mieluisaa.

        No tämähän on selvä asia. Omakohtaista kokemusta taitaa luuseriprovolla olla. Jatkuva Citikan menestyksestä lukeminen ja raivoisa pään lattiiaan takominen on pirstonnut jo valmiiksi heikon mielen..


      • 29

        Kyllä löytyy ja tekosten puolutajiakin toinen mokoma.


    • Päivystäjä

      Hei palstantutkija aikaisin aloitat valvonan riittääkö energia enään
      työpaikalla jonka palkan yhteiskunta maksaa ?

      • palstantutkija

        Älä murehdi. Kyllä minulla energia riittää.
        Miksi haluat olla provoluuseri?


    • Energia riittää

      ja palkan maksaa yhteiskunta näikö se oli palstantutkija ?

    • palstantutkija

      Näin on kyllä maksaa ja konetta voin käyttää työaikana täällä provo kirjotusten tarkailuun oletko kateellinen vai!!

      • 13

        palstantutkija pääsee liian usein toimiston koneelle, kyllähän sellaisessa laitoksessa missä ovien avaimet on vain hoitohenkilökunnalla ei saisi päästää potilaita kuljeksimaan ympäri laitosta.


      • .,.
        13 kirjoitti:

        palstantutkija pääsee liian usein toimiston koneelle, kyllähän sellaisessa laitoksessa missä ovien avaimet on vain hoitohenkilökunnalla ei saisi päästää potilaita kuljeksimaan ympäri laitosta.

        Ja sinun pitää keskittyä henkilöön menevään herjaamiseen kun autoista et näytä ymmärtävän paljoakaan.


    • Sitä saa mitä tilaa

      kun nimittelee luuseriksi kaikkia joten elä valita

      • .,.

        Ei hän kaikkia nimittele. Niitä vain jotka kirjoittaa pelkästään ärsyttääkseen toisia keksimällä älyttömiä juttuja jostain automerkistä ja haukkumalla sen omistajia merkin palstalla. Jos ei muuta huvia elämässä ole niin suosittelen etsimään jonkun uuden harrastuksen.


      • 5
        .,. kirjoitti:

        Ei hän kaikkia nimittele. Niitä vain jotka kirjoittaa pelkästään ärsyttääkseen toisia keksimällä älyttömiä juttuja jostain automerkistä ja haukkumalla sen omistajia merkin palstalla. Jos ei muuta huvia elämässä ole niin suosittelen etsimään jonkun uuden harrastuksen.

        Vedähän välillä henkeä.


    • tyhjää keskustelua

      Ja niitä kytkimiä ja autojen muita osia toimittavat eri automerkkeihin samat suuret toimittajat. Saksalaisissa ja ranskalaisissa jne autoissa on hyvin monessa samojen valmistajien komponentteja usein vain eri automerkki osaan leimattuna tai varaosana myytäessä paketin päälle painettuna. Monella automerkillä lähinnä ulkopellit ja moottori - jos sekään - sekä kokoonpano ovat enää omaa tuotantoa. Itse ei enää kannata rakennella pieniä sarjoja ns. omia osia. Suuri toimittaja osaa asian paremmin.

      • .,.

        Näin se on. Täällä paljon parjattu sitikka esimerkiksi ei ole perustekniikaltaan sen ihmeellisempi kuin muutkaan autot, ei parempi mutta ei huonompikaan. Ajettavuudeltaan ja varustelultaan pesee saman hintaluokan kilpailijat selvästi. Yksi asia erottaa sitikan edukseen muista, hydractive 3 .

        Tietynlainen itseään suurena autoasiantuntijana pitävä ryhmä pitää hengissä vanhoja legendoja eri automerkeistä. Citroenin sähköviat, Volvo on traktori, Skoda on "itäauto", Lada on lämpimin talviauto jne. jne... Näillä asioilla ei ole ollut mitään perää enää pitkään aikaan, mutta kun nämä "asiantuntijat" ovat fakkiuttaneet ajatuksiinsa näitä "totuuksia" eivätkä ole autojen kanssa niin paljon tekemisissä, että voisivat päivittää autotietämyksensä tälle vuosituhannelle elää nämä legendat vieläkin.


    • ???

      Mikäs F kirjaimella alkava ja D kirjaimeen päättyvä automerkki se olikaan missä pitää irroittaa koko puskuri ennenkuin saa ajovalopolttimon vaihdettua.

    • leo 307

      Juu juu.

      Jokainen voi pohdiskella saksalaisen autoinsinöörin ajatuksia vertaamalla sisarautojen Ford Focus farmari ja Volvo V50 takaluukun ja takapuskurin aluetta.

      Nähtävästi saksalainen autoinsinööri on suunnitellut auton käytettäväksi jossakin muualla kuin Euroopassa, todistettavasti myös Saksassa tuota lunta tulee autojen päälle taivaalta...

      Sittenhän voi verrata saksalaista tuotosta tuohon avauksessa mainittuun ranskattareen tämän takaluukun ja takapuskurin alueen osalta.

      Volkswagenia tähän ei kannata sekoittaa, onhan kyseessä kuitenkin autopalsta.

    • t pena

      en kyl tiiä mitä volkkari insinööreil on päässä liikkunut kun ovat transporteria suunnitelleet, ei varmasti mitään? koittakaapa vaihtaa vaik hehkutulpat,mitäs luulette et mitä maksaa kun koko keula puretaan?että päästään tulpat vaihtaa? ja sit se jakopää 160tkm pitää se purkaa kun pitää liut sinne uusia taas aika kova homma.onneks on sellasiakin autoja missä ei tarvii huolehtia koko jakopäästä kyllä m-b osaa autot tehä.

    • Syöty Ranskis

      Itselläni ollut Citroeneita, Renaultteja, Peugeotteja ja kun kerran niistä romuista eroon pääsi niin en enää koskaan osta yhtään Ranskalaista ns. autoa muuta, kuin jälleenmyynti tarkoituksessa, jos satun alle puoleenhintaan saamaan.

      On muuten todella hyvä laulu se Turos Hevi G:n Citroen. Se laulun sanoitus piti muuten täysin paikkansa minun Visani, Bx ja C5 kanssa, paitsi ettei BX ja C5 happane.
      Käykää ihmeessä YouTubesta kuuntelemassa tuo biisi olin itse kuolla nauruun, kun tuli vanhat muistot mieleen.

      Terveisiä kaikille, jotka kanssani jäivät kaipaamaan pehmeää penkkiä ja kyytiä, mutta Ranskalaista Romua inhoten.

    • Jösse Jänis

      Polttimon vaihdon osalta kyse ei tietenkään ole insinööritieteestä, vaan siitä, että polttimon vaihto ei nyt vain ole ollut suunnittelupöydällä tärkeiksi koettujen asioiden joukossa. Ranskalaisten tavasta toteuttaa mekaanisia ja elektronisia ratkaisuja voi olla montaa mieltä, mutta joka ei tunnusta ranskalaista insinööritiedettä maailman huippuluokkaan kuuluvaksi, osoittaa vain oman tietämättömyytensä.

      Harvassa maailman maassa insinöörit ja insinööritieteet ovat niin kovassa kurssissa kuin Ranskassa. Esim. taloustieteilijät eivät ole insinöörien rinnalla mitään, vaikka tokihan taloustiedekin on keksitty Ranskassa. Insinöörien arvostuksesta kertonee jotain se, että Ranskassa insinöörien palkkataso on keskimäärin Euroopan korkein.

      Ranskalaiset ovat ylpeitä insinööreistään, joita sikäläiset yliopistot valmistivat jo aikana, jolloin Suomen ainoasta yliopistosta - Turun akatemiasta ei valmistunut kuin pappeja ja virkamiehiä, joskin insinöörin käsite kautta aikain on Ranskassa ollut laajempi kuin meillä Suomessa. Nykyisin Ranskassa valmistuu insinöörejä yli 300 oppilaitoksesta.

      Ranskalainen insinööritaito on ja on ollut Euroopan kehittyneintä monella alalla. Esimerkkeinä tästä vaikkapa luotijunat, Ariane-raketit, Mirage- ja Rafale-hävittäjät, Exocet-ohjukset, Aérospatiale-helikopterit ja monet muut alueet, joilla Ranska on ollut ainoa Eurooppalainen maa, joka on kyennyt kilpailemaan Yhdysvaltoja (joillain osa-alueilla myös Venäjää ja Japania) vastaan.

      Cadarache on Ranskassa sijaitseva ydinenergian tutkimuskeskus. Sen perusti vuonna 1959 Ranskan atomienergiakomissio. Samana vuonna Ranskan presidentti Charles de Gaulle käynnisti Ranskan ydinenergiaohjelman. Ranskan osaamiseelle tällä alalla antaa tunnustuksen mm. se, että kansainvälisenä yhteistyönä rakennettava maailman ensimmäinen koefuusioreaktori ITER päätettiin rakentaa sinne.

      Satojen vuosien ajan ranskalaiset insinöörit ovat vieneet kehitystä eteenpäin ympäri maailmaa. Kuubalainen rommin valmistus lähti käyntiin ranskalaisten Haitista paenneiden insinöörien toimesta. Norja saa kiittää vesivoimasta ranskalaisia insinöörejä, jotka 1834 keksivät vesiturbiiniin. Suomen ilmavoimien ensimmäinen hävittäjälentolaivue 1920-luvulla muodostui ranskalaisista Gourdou–Leseurre B.3 -koneista. Puurakennusteknologiakin saa Suomessa kiittää ranskalaisten 1800-luvulla kehittämää lamellikaarirakennetta.

      SI-järjestelmä (Système international d’unités) on maailman yleisin mittayksikkö¬järjestelmä. Se perustuu Ranskassa jo vuonna 1799 vahvistettuun metrijärjestelmään. SI-järjestelmästä päättää pariisissa toimiva Bureau international des poids et mesures, BIPM järjestämissään konferensseissa. SI-järjestelmä on käytössä kaikissa maailman maissa lukuunottamatta Burmaa, Liberiaa ja Yhdysvaltoja. Myös USA:ssa päätettin siirtyä si-järjestelmään jo 1866, mutta lakia ei ole ratifioitu. Insinöörit sen sielläkin haluaisivat, mutta ekonomit vastustavat.

      • dlld

        Ranskalaisten insinöörien tasoa kuvastaa erinomaisen hyvin hyvin ydinvoimayhtiö Areva ja silikonitissit jotka vaarantaa kauniiden naisten terveyden.


    • Jösse J. Jänis

      Muutamia ranskalaisia vanhemman polven insinöörejä:

      Muutamia ranskalaisia insinöörejä:
      Pierre-Paul Rique suunnitteli vuosina 1666-1681 peräti 241 km pitkän kanavan. Canal du Midin, jossa on 103 sulkua ja 225 muuta rakennelmaa (siltoja, patoja, tunneleita). Suurin korkeusero on 190 metriä. Kanavasuunnitelma sisälsi kaikkien aikojen ensimmäisen tunnelissa kulkevan kanavaosuuden, 173 metriä kukkulan läpi tunnelissa Enserunessa. Kanavaan vettä syöttämään rakennettiin lukuisia arkkitehtonisia ja insinööritieteellisiä ratkaisuja, joiden kaltaisten suunnittelua ja toteuttamista pidetään haastellisena edelleen. Saksassa vastaavia kanavia kyettiin rakentamaan noin 200 vuotta myöhemmin. Suurin osa niistä ei ole säilynyt meidän päiviimme. Canal du Midi on sen sijaan edelleen käytössä.

      Charles Dufay ( 1698 - 1739 ) keksi sähkön kaksinapaisuuden ja että erilaiset sähköt vetivät puoleensa ja samanlaiset sähköt erilleen. Vuonna hän tutki ensimmäisenä sähkön siirtoa yhdessä maanmiehensä Jean Antoine Nollét'n kanssa. Heidän johtimensa oli noin 400 metriä pitkä. He havaitsivat myös, että sähköä pystyi siirtämään ilman johtoakin jopa 30 cm matkan, jolloin "sähkövoima kulkee vapaasti ilmassa ilman mitään ainetta".

      Antoine Laurent de Lavoisier oli yksi metrijärjestelmän luojista. Hän julkaisi aineen häviämättömyyden lain ensimmäisen version, tunnisti ja nimesi hapen 1778 ja todisti flogiston-teorian vääräksi. Hän osoitti kokeellisesti, että palaminen on prosessi, missä palava aine ja happi yhdistyvät. Hän osoitti kokeellisesti myös hapen merkityksen eläinten ja kasvien hengityksessä, samoin kuin hapen roolin metallin ruostumisessa. Lavoisierin palamisilmion selitys korvasi flogiston-teorian, mikä väitti että palava aine luovuttaa flogiston-nimistä ainetta palaessaan. Flogiston-teoria oli 1600–1700-lukujen kemiallinen teoria, jolla pyrittiin selittämään palaminen. Sen kehittäjä oli saksalainen fyysikko Johann Joachim Becher. Flogiston-teoria oli vallalla, kunnes ranskalainen Antoine Lavoisier osoitti, että palaminen vaatii happea.

      Nicolas Joseph Cugnot, rakensi vuonna 1769 tykinvetoon tarkoitetun kolmipyöräisen höyryvaunun, joka monissa lähteissä mainitaan maailman ensimmäisenä autona.

      Claude Chappe kehitti 1790 optisen lennättimen mikä oli ensimmäinen optisen tiedonsiirron sovellus

      André-Marie Ampère (1775-1836) on nimetty sähkömagnetismin isänä. Hän esitti nykyaikaisen sähkömagnetismin matemaattisen perusteorian: kaksi yhdensuuntaista virtajohdinta vaikuttavat aina toisiinsa magneettisella voimalla, joka on verrannollinen virranvoimakkuuksien tuloon ja kääntäen verrannollinen niiden väliseen etäisyyteen. Hän määritteli myös ensimmäisenä jännitteen ja virran käsitteet. Hänen nimensä elää mittayksikössä Ampeeri.

    • Jösse Jänis

      Jokunen 1800-luvun ranskalaisingeniööri:

      Gustave-Caspard Coriolis löysi 1835 ilmiön, joka tunnetaan nykyisin nimellä Coriolisvoima. Sen suuruus riippuu kappaleen liikenopeudesta ja leveyspiiristä. Suomessa coriolisvoima on 0.0001s^-1. Meillä siis 100km/h kulkeva kappale kaartuu oikealle coriolisvoiman vaikutuksesta kiihtyvyydellä 2.8mm/s^2, mikä on hyvin pieni luku. Coriolis-voimaa tarvitaan mm. tykin ammuksen lentoratoja laskettaessa.

      M. V. Regnault keksi vuonna 1838 PVC-muovin.

      Jean Joseph Etienne Lenoir suunnitteli vuonna 1859 maailman ensimmäisen sisäisen polttomoottorin. Se oli yksisylinterinen, kaksitahtinen ja hiilikaasulla toimiva. Moottori sytytti puristamattoman ilman ja hiilikaasun seoksen Lenoirin itse suunnitteleman sytytysjärjestelmän avulla. Lenoir patentoi ensimmäisen moottorinsa vuonna 1860. Viisi vuotta myöhemmin tällä moottorilla varustettuja ajoneuvoja kulki Ranskan teillä jo useita. Yleensä Lenoirin moottoreita käytettiin kuitenkin tehtaissa voimanlähteinä. Niitä valmistettiin tuhansia. Tuohon aikaan Japanissa ei ollut valmistunut vielä yhtään polttomoottoria.

      Alphonse Beau de Rochas julkaisi ja patentoi 1862 polttomoottorin nelitahtisen työtavan periaatteen, jossa puristus ja palaminen tapahtuvat samassa sylinterissä.

      Fernand de Lesseps rakensi Suezin kanavan 1859-1869. Tämän jälkeen hän suunnitteli Panaman kanavan. Sortuva maa ja 10 metrin vedenkorkeusero olivat haaste, jota kukaan aiemmin ei ollut kyennyt ratkaisemaan, vaikka suunnitelmia oli ollut 1500-luvun lopulta lähtien ja toden teolla 1820-luvulta asti.

      Alexandre Gustave Eiffel (1832-1923) oli kuuluisa sillanrakennusinsinööri, jonka 1800-luvulla rakentamat sillat ovat edelleen kovassa käytössä Ranskan rautateillä. Eiffelin näyttävimpiä luomuksia ovat kuitenkin Eiffelintorni Pariisissa, Vapaudenpatsas New Yorkissa ja Valassaaren majakan torni Vaasan edustalla.

      46 metriä korkea Vapaudenpatsas (La liberté éclairant le monde) on tehty 31 tonnista kuparia ja 125 tonnista terästä. Patsaan sisällä on teräsristikkorakenne, joka muistuttaa radiomastojen tai terässiltojen rakennetta. Tuolloin rakennustekniikka oli uusi ja valtaisan patsaan pystytys hämmästyttävä suoritus. Patsas rakennettiin Ranskassa ja tuotiin 350 osassa ranskalaisella Isere-laivalla vuonna1885 Yhdysvaltoihin.

      Marie Curie (1867-1934) tutki metalliseosten magneettisia ominaisuuksia, ja aloitti väitöskirjassaan tutkimaan uraanin lähettämää spontaania säteilyä. Hän löysi kolme uutta säteilyä lähettävää alkuainetta: polonium, radium ja aktinium. Marie tutki myös röntgensäteiden lääketieteellisiä käyttömahdollisuuksia ja luennoi paljon ympäri maailmaa.

      Pierre Curie (1859–1906) keksi radioaktiivisuuden. Lisäksi häntä pidetään pietsosähköilmiön, magnetismin ja kristallografian tutkimuksen pioneerina. Yhdessä vaimonsa Marien sekä Henri Becquerelin kanssa Pierre Curielle myönnettiin Nobelin fysiikan palkinto vuonna 1903.

      Henri Becuerellin mukaan on nimetty mittayksikkö Bq.

      Clement Adler esitteli kaksisuuntaisen puhelinkuulokkeen 1881. Viisi vuotta myöhemmin hän alkoi rakentaa höyryllä käyvää lentokonetta, jolla hän lensi 9.10. 1890. noin 50 metrin matkan noin 6 tuuman korkeudella maasta (siis ennen wrightin veljeksiä, mutta heidän koneensa vasta luetaan lentokoneeksi, koska se oli ohjattavissa oleva kone ja sikäli periaatteiltaan valmis itsenäiseksi kulkuneuvoksi).

    • J. Jänis

      Vähän tuoreempia ranskalaiskeksijöitä:

      Louis Renault rakensi kaikkien aikojen ensimmäisen vaihdelaatikon Pariisissa vuonna 1898.

      Alberto Santos-Dumont rakensi ensimmäisen ohjattavan eurooppalaisen lentokoneen, joka lensi syyskuussa 1906 Pariisissa 221 metriä.

      Louis Blériot lensi ensimmäisenä ihmisenä yli Englannin kanaalin kehittämällään yksitasolla. Roland Garros lensi koneellaan Välimeren yli Etelä-Ranskasta Tunisiaan 1913.

      André Citroen 1878-1935 patentoi kaksoiskartiohammaspyörän ja kaasu-neste-jousituksen ja toi markkinoille ensimmäisen, nykyaikaisen sovelluksen etuvetoisesta autosta.

      Georges Imbert kehitti puukaasuttimen eli ns. häkäpöntön 1920. Vuonna 1026 hän voitti 5000 kilometrin pituisen autokilpailun puukaasuttimella varustetulla linja-autolla. Vuonna 1931 Imbert myi kaasuttimiensa valmistuslisenssin ja yrityksensä saksalaiselle Johannes Linnebornille. Sotavuonna 1942 häkäkaasulla kävi Saksassa 155 000 autoa,

      Henri Mignet suunnitteli 1934 maailman ensimmäisen jokamiehen lentokoneen "Taivaankirpun" (Mignet HM-14 "Pou Du Ciel"). Konetta myytiin rakennussarjana ja siitä tuli aikanaan hyvin suosittu.

      Jacques Cousteau (1910-1997) kehitteli toimiviksi muun muassa sukeltajan paineilmalaitteet 1943. Lisäksi hän ideoi propulsio-periaatteella toimivan yhden miehen sukellusveneen ja vedenalaisen miehitetyn tutkimusaseman. Jo 11-vuotiaana Jacques rakensi pienoisnosturin ja pari vuotta myöhemmin akkukäyttöisen auton

      Guy Negre patentoi ilmalla toimivan auton vuonna 1997. Moottori tuottaa pakokaasuja vain käynnistyksessä. Bensiinin palaminen korvataan lyhytkestoisella paineiskulla. Auton käynti on tasainen ja hiljainen. Ilma-auton huippunopeus on noin 100km/h. Tankillisella voidaan ajaa noin 200km. Yhden tankkauksen sähkölasku on noin 2 €.

      Yhdessä asiassa ranskalaiset toki häviävät saksalaisille. Saksalaiset ovat parempia soveltamaan, kunhan joku vain ensin keksii. Yhdessä asiassa ransakalaiset häviävät myös japanilaisille: japanilaiset ovat paljon parempia kopioimaan. Marssijärjestys menee niin, että ranskalainen tekee keksinnön, saksalainen tekee siitä sovelluksen ja japanilainen tekee kopion.

      • maginotti lines

        "Louis Renault rakensi kaikkien aikojen ensimmäisen vaihdelaatikon Pariisissa vuonna 1898" ja käytetään edelleen kaikissa fra autoissa..., löytyipä selitys sille kun fra autojen vaihdelaatikot poksahtelee niin helposti

        että ranskalainen tekee keksinnön, saksalainen tekee siitä toimivan, japsi parsii vielä paremmaksi, keskenhän jää psa autotkin, niistä ei edes saksalainen saa toimivaa!!!


      • .,.
        maginotti lines kirjoitti:

        "Louis Renault rakensi kaikkien aikojen ensimmäisen vaihdelaatikon Pariisissa vuonna 1898" ja käytetään edelleen kaikissa fra autoissa..., löytyipä selitys sille kun fra autojen vaihdelaatikot poksahtelee niin helposti

        että ranskalainen tekee keksinnön, saksalainen tekee siitä toimivan, japsi parsii vielä paremmaksi, keskenhän jää psa autotkin, niistä ei edes saksalainen saa toimivaa!!!

        On se aina mahtavaa kun keskusteluun tuodaan tuollaisia älykkäita ja tasokasta keskustelua ylläpitäviä näkökantoja.


      • 28
        maginotti lines kirjoitti:

        "Louis Renault rakensi kaikkien aikojen ensimmäisen vaihdelaatikon Pariisissa vuonna 1898" ja käytetään edelleen kaikissa fra autoissa..., löytyipä selitys sille kun fra autojen vaihdelaatikot poksahtelee niin helposti

        että ranskalainen tekee keksinnön, saksalainen tekee siitä toimivan, japsi parsii vielä paremmaksi, keskenhän jää psa autotkin, niistä ei edes saksalainen saa toimivaa!!!

        Niitä PSA "keksintöjä" sitten parsitaan koko sen elinkaaren, olisihan tietysti vaivattomampaa ostaa kerralla toimiva peli.


      • .,.
        28 kirjoitti:

        Niitä PSA "keksintöjä" sitten parsitaan koko sen elinkaaren, olisihan tietysti vaivattomampaa ostaa kerralla toimiva peli.

        Kerro sellainen automerkki mitä ei parsita koko sen elinkaarta. Ainakin tähän asti kaikkia merkkejä on huollettu ja korjattu.


      • asentaja herve
        .,. kirjoitti:

        Kerro sellainen automerkki mitä ei parsita koko sen elinkaarta. Ainakin tähän asti kaikkia merkkejä on huollettu ja korjattu.

        MOSSE niitä löytyy vielä ja -66 mallin elite varmasti parempi kuin mikään uusi psa öljyruisku, eikä tarvi joka viikko huoltaa kuten psa: "ralliautoja" 50km ja tekniikka uusiksi...eikä varmuudella toimi sittekään...


      • .,.
        asentaja herve kirjoitti:

        MOSSE niitä löytyy vielä ja -66 mallin elite varmasti parempi kuin mikään uusi psa öljyruisku, eikä tarvi joka viikko huoltaa kuten psa: "ralliautoja" 50km ja tekniikka uusiksi...eikä varmuudella toimi sittekään...

        Kylläpä oli taas älynväläys. Miksi nähdä vaiva kirjoittaa tuollainen möläys keskustelupalstalle?


    • 22

      Ranskalainen Napoleon keksi, että hattua voi pitää poikittain päässä no ehkä tästä innostuneena ranskalainen on ikäänkuin poikittain autotekniikankin kanssa.

      • .,.

        Kyllä on ilo seurata sinun älykkäitä kommentteja. Huomaa heti, että kovan luokan autoasiantuntija on liikkeellä, sen verran vastaansanomattomia autoteknisiä faktoja latelet tiskiin.


      • 32
        .,. kirjoitti:

        Kyllä on ilo seurata sinun älykkäitä kommentteja. Huomaa heti, että kovan luokan autoasiantuntija on liikkeellä, sen verran vastaansanomattomia autoteknisiä faktoja latelet tiskiin.

        Hyvä kun edes jotain hiffaat .


    • Jeps jeps

      Tero on vatipää vaikka mitä tekisi.

    • ?????

      Simo jaTero Vatipää veljeksiäkö ?

    • CitRuuna

      Älä ihmeessä kerro noita juttuja meidän autoille, Citikka ja Skoda. Skoda kuitenkin kertoo Citikalle miten huono se on ja Citikka suuttuu eikä enää vie minua töihin. On se jo 5 vuotta sitä tehnyt ihan moitteetta eli aikas kelvoton kulkine on kyseessä. No, ehkä se sitten puolen miljoonan jälkeen rupeaa temppuilemaan......sallittakoon

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tunniste

      Jonka vain sinä ja kaivattusi tietää. ⬇️
      Ikävä
      113
      5253
    2. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      67
      5054
    3. Miten, milloin

      Se onnistuisi sun luona
      Ikävä
      91
      4124
    4. Miten mä olisin

      Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.
      Ikävä
      75
      3610
    5. Anteeksi kun käyttäydyn

      niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv
      Ikävä
      60
      3208
    6. Haluan huomiota sulta

      nainen…tiedoksi. 😥❤️ -M-
      Ikävä
      43
      2791
    7. Kerro kolme huonoa ja

      kolme hyvää asiaa kaivatustasi? Än yy tee nyt
      Ikävä
      15
      2297
    8. Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen

      Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️
      Ikävä
      52
      1914
    9. Rakastatko mua

      Vielä?
      Ikävä
      40
      1790
    10. Onko kaivattusi

      kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.
      Ikävä
      37
      1628
    Aihe