Nukkavierusta ..joksikin muuksi?

Masennukseni vuoksi olen unohtanut itseni. Peilistä katsoo takaisin väsynyt hahmo ja vaatekaapin värienkirjokin on lähinnä harmaan eri sävyjä. Tuntuu jopa vaikealta hymyillä, aivan kuin kasvot olisivat jämähtäneet aloilleen.
Ihoni ja hiukseni ei ole enää niin sievät kuin joskus, johtuen pitkälti surkeasta ruokavaliostani ja hormonitoiminnasta. Olen tunnesyöppö ja ainaisen ahdistunut näppylänaama.

Olin joskus sievä, piirteeni ovat yhä kohtalaisen sievät, ainakin siedettävät. Iloinen mieli kaunisti kasvot, mutta kaikkivoipainen masennus nieli sisäänsä ja nyt olen havahtunut olemukseeni. Näytän kamalalta! En halua näyttää kamalalta enää.

Löytyykö täältä muita samanmoisissa ajatuksissa vellovia ihmisiä?
Mitä jos hieman rohkaistaisiin toinen toistamme ja purkaisimme vaikka tuntojamme ja sotasuunnitelmiamme tämän aloituksen alle?
Mitä tavoitteita teillä on, tai millaisia te haluaisitte olla?
Josko tämä olisi ensimmäinen askel Nukkavierusta joksikin muuksi?
185
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Juu itselläkin kyllä masennus ja ahdistuneisuus paistaa naamasta ja olemuksesta kilometrien päähän. Kateellisena katson kuviani jostain vuosien takaa, joissa vielä nauran ja olen nätti nuori nainen. Nykyiset kasvoni ovat harmaat ilottomat ja jäykistyneet. Olemukseni on homssuinen ja hieman epäsiistikin, kun ei ole energiaa ja halua mistään huolehtimiseen. Suorastaan luotaantyöntävä näky. Toivekuvani olisi tämän vastakohta. Nauravat kasvot, siisti ja tyylikäs olemus. Tärkeintä kuitenkin olisi se sisältäpäin pursuava ilo ja elämänhalu, joka nyt puuttuu täysin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nukkavieru. kirjoitti:

Masennukseni vuoksi olen unohtanut itseni. Peilistä katsoo takaisin väsynyt hahmo ja vaatekaapin värienkirjokin on lähinnä harmaan eri sävyjä. Tuntuu jopa vaikealta hymyillä, aivan kuin kasvot olisivat jämähtäneet aloilleen.
Ihoni ja hiukseni ei ole enää niin sievät kuin joskus, johtuen pitkälti surkeasta ruokavaliostani ja hormonitoiminnasta. Olen tunnesyöppö ja ainaisen ahdistunut näppylänaama.

Olin joskus sievä, piirteeni ovat yhä kohtalaisen sievät, ainakin siedettävät. Iloinen mieli kaunisti kasvot, mutta kaikkivoipainen masennus nieli sisäänsä ja nyt olen havahtunut olemukseeni. Näytän kamalalta! En halua näyttää kamalalta enää.

Löytyykö täältä muita samanmoisissa ajatuksissa vellovia ihmisiä?
Mitä jos hieman rohkaistaisiin toinen toistamme ja purkaisimme vaikka tuntojamme ja sotasuunnitelmiamme tämän aloituksen alle?
Mitä tavoitteita teillä on, tai millaisia te haluaisitte olla?
Josko tämä olisi ensimmäinen askel Nukkavierusta joksikin muuksi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu