itsensä kirjoittamaa ja tutkimaa historiaa? Nyt kouluissa luetaan melkein poikkeuksetta suomenruotsalaisen kynästä ja tutkimuksesta tullutta historianselitystä joka on melkoisesti jälkikäteen väritettyä ruotsalaisuuden ihannointia viikinkitaruineen.
Tunnettu ruotsalainen kirjailija Jan Guillou kirjoitti joku vuosi sitten ruotsalaisessa Aftonbladet-lehdessä, että koko viikinkitaru on vain tarua ja jälkikäteisselitystä Ruotsin menetettyä Suomen Venäjälle 1809-vuoden sodassa ja sillä yritetään paikata huonoa itsetuntoa. Ruotsin koko senaikainen älymystö pantiin asialle tälle jälkikäteisselitykselle jossa Ruotsin hävittyä historiaa yritettiin paikata näillä viikinkitaruilla.
http://wwwc.aftonbladet.se/nyheter/0007/10/guillou.html
Tunnettu ruotsalainen kirjailija Jan Guillou kirjoitti joku vuosi sitten ruotsalaisessa Aftonbladet-lehdessä, että koko viikinkitaru on vain tarua ja jälkikäteisselitystä Ruotsin menetettyä Suomen Venäjälle 1809-vuoden sodassa ja sillä yritetään paikata huonoa itsetuntoa. Ruotsin koko senaikainen älymystö pantiin asialle tälle jälkikäteisselitykselle jossa Ruotsin hävittyä historiaa yritettiin paikata näillä viikinkitaruilla.
http://wwwc.aftonbladet.se/nyheter/0007/10/guillou.html
Vastaukset 102
Vanhimmat
Ketäs ne suomenruotsalaiset on joiden kirjoittamaa historiaa Suomen kouluissa luetaan?
Muistaakseni eräs Meinander on saanut tehtäväkseen mm. toisen maailmansodan historian uusiksi kirjoittamisen.
Ajattelin vaan ku Suomen historiankirjoitus on ollut 1800-luvulta aika vahvasti suomalaiskansallisissa, -mielisissä ja ajoittain fennomaanisissa käsissä.
Osaatko edes nimetä suomenruotsalaisia historiantjutkijoita?
Ja sitä Meinanderin tehtäväkseen saamaa historiaako sitä on Suomen kouluissa tähän asti opetettu?
Kerropa meille, mikä nykyisessä kouluhistoriassamme on muka fennomaanisesti värittynyttä?
Kun minä aikanaan koulun kävin, niin en mitään sellaista huomannut. Jotkut tulkinnat olivat ehkä nykykäsityksen mukaan puolueellisen ISÄNMAALLISIA, mutta kieliulottuvuutta ei näkynyt missään.
PÄINVASTOIN. RKP:n ja yleensä surutahojen kyseenalainen käytös sotien aikaan sivuttiin täysin.
Historiassa opetetaan nulikoille ikäänkuin kaikki virheet tehtiin suomenkielisten toimesta. Ei mitään mainintaa Grontenfeldtin ja muiden ruotsalaisten teloitusjoukoista. Ei mitään mainintaa niin saksalaisia kuin venäläisiä mielestelevistä ruotsinkielisistä. Mannerheimista toki mölistään mutta siitäkään ei mainita että tämä oli autoratiivinen monarkisti toisin kuin demokraattinen Kallio. OK. Ukko-Pekka oli ehkä rauhanmies mutta siinä se.
En kirjoittanut nykyisestä kouluhistoriasta, vaan suomalaisen historiantutkimuksen historiasta. On oikein hyvä, jos koulun opetusmateriaali ei ole värittynyttä.
Ihmettelen vain. ketä oikein ovat ne suomenruotsalaiset historiankirjoittajat, joihin aloituksen kirjoittaja viittasi. Hän ei itse tunnu osaavan nimetä heitä, vaikka hänen mukaansa "Nyt kouluissa luetaan melkein poikkeuksetta suomenruotsalaisen kynästä ja tutkimuksesta tullutta historianselitystä."
Arkeologia, dna-tutkimus ja kielitiede ovat vasta äskettäin saaneet piirretyksi jonkinlaisen kokonaiskuvan kielellisten esivanhempiemme matkasta Volgan mutkasta tänne kolmisen tuhatta vuotta sitten ja täkälaisten esivanhempiemme kymmentuhatvuotisesta elosta täällä.
Yleissivistykseen kuuluva historiantuntemus ei ole vielä päivittynyt näillä tiedoilla. Lisäksi meillä on haluttu välttää koko kieli- ja kansallisuuskysymyksen nostoa esiin koulujen opetuksessa. Kun ei olla varmoja siitä, että näitä kysymyksiä osataan käsitellä oikein - tai millään tavalla.
Suomenkielisten koulujen kannalta olisi tärkeää nostaa esiin varhaista suomalaisuutta ja sitä, mitä kokee vasta varhaisessa valtiollistumisvaiheessa oleva kansa joutuessaan hiukan pitemmällä vastaavassa kehityksessä olevan kansan hallitsijoiden vallan alle.
Ei ole kysymys siitä, olisiko ollut parempaa vaihtoehtoa kuin Ruotsin valta, ehkä todellakaan ei. Mutta silti vaihtoehto ei ollut suomalaisille hyvä, ei lähelläkään sitä, mitä olisi ollut mahdollisuus kehittää yhteyksiä, kieltä ja kulttuuria omassa jatkumossa, luontevien kumppanien kanssa. Nyt suomalaisuus on saanut paljon yleiseurooppalaisia vaikutteita Ruotsin kautta, mutta kyse on silti suomalaisuudesta, itämerensuomalaisesta jatkumosta.
Tuota... ei kai tuota volganmutka-teoriaa oo kukaan enää vuosiin ottanut tosissaan? Sehän hylättiin jo 1980-luvulla.
Kyllä se vaan näyttää olevan Volgan mutka, mistä on lähdetty.
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Suomensynty.html
Volganmutkateoria ei yritä selittää suomalaisten alkuperää, vaan vain suomen kielen alkuperää.
Toisaalta Volgan mutka on vanhentunutta tietoa, useiden tosiasioiden perusteella suomensukuiset ovat asuneet Alppien pohjoispuolisilla alueilla hyvin laajalla alueella. Mm. vielä kampakeramiikan aikana suomensukuisten – ja kielisten väestöjen asuma- alueet olivat Veiksel- joelta > Uralille ks. mm. Museoviraston tiedot. Tämä alue oli aikaisemmin huomattavasti laajempi, sillä suuriistanmetsästäjien alueet ulottuivat Atlantilta – Uralille.
Olet oikeassa siinä, että kyse on kielellisistä esivanhemmista.
Kokonaiskuva saadaan kielitieteen, arkeologian ja dna-tutkimuksia yhdistämällä.
Suomenkielisten suomalaisten saapuessa nykyisen Suomen reunamaille kolmisentuhatta vuotta sitten täällä oli jo aikaisempien asutusaaltojen jättämää kansaa, joka puhui meille tuntemattomia kieliä. Heillä oli geeneissään niin yli kymmenen tuhatta vuotta sitten ensimmäisinä jään yli tulleiden geenejä että esimerkiksi indo-eurooppalaiseksi todetun vasarakirveskulttuurin kantajien geenejä. Heidän kauttaan, noita geenejä on meilläkin.
Kielelliset esivanhempamme asettuivat Viroon ja sieltä noin 3000-2000 vuotta sitten alkoivat siirtyä tänne. Muutama sata vuotta ennen heitä ehtivät saamea puhuvat, jotka nopeasti levisivät aina keski-Ruotsiin asti. Etelästä oli saapunut myön kantagermaaneja. Näin vuodesta nolla maassa eli rinnan niin saamea, germaania kuin itämerensuomea puhuvia suomalaisia, jotka sitten sulautuivat toisiinsa, tosin osa saamelaisista siirtyi pohjoisemmaksi ja jäi omaksi ryhmäkseen. Uutta väkeä tuli Virosta ja itämerensuomi oli yhteinen kieli Suomenlahden molemmilla rannoilla. Romanttisesti voidaan itämerensuomalaisia kutsua "vesilinnun kansaksi".
1200-luvulla täällä oli jo menossa varhainen valtiollistumiskehitys vaikka heimoissa asuttiinkin, täältä oli yhteyksiä naapurkansoihin niin liittoutumisen kuin sodan merkeissä. Virossa valtiollistumiskehitys oli pitemmällä ja siellä vastarinta germaaneja kohtaan oli järjestäytyneempää. Yhtä kaikki virolaiset joutuivat kovan ikeen alle ja suomalaiset liitettiin Ruotsin niin ikään vasta muotoutumassa olevaan valtioon.
Tätä varhaista kuvaa suomalaisuuden synnystä ja itämerensuomalaisuuden oleellisesta osasta siinä, eivät koulujen oppilaat saa. Tämä varhainen osa uupuu tarinoistamme. Silloin on helppoa aloittaa Suomen historia Ruotsin vallan ajasta ja painottaa, kuten ruotsinkieliset toivovat, sitä, että olimme kaikki "ruotsalaisia" ja skandinavian historia, josta itämerensuomalaisuus ja saamelaisuus on pyyhitty pois, onkin "meidän" historiaamme.
Suomalaisuus on toki monikulttuurista ja kielen ja kansan synty ei ole samanaikaista - mutta kokonaiskuva näistä asioista voitaisiin todellakin piirtää. Ja itämerensuomalaisuuden nostaminen skandinaavisen painotuksen rinnalle olisi perusteltua.
Oleellista on että suomen kieli on jonkin kielellisen erinomaisuuden takia syrjäyttänyt muut varhaiset kielet ja muodostunut yhteiseksi kieleksi tällä alueella.
"Oleellista on että suomen kieli on jonkin kielellisen erinomaisuuden takia syrjäyttänyt muut varhaiset kielet ja muodostunut yhteiseksi kieleksi tällä alueella. "
Ja samaan aikaan huusianna huutaa suomen kielen aseman heikkoudesta vaikka se erinomaisuutensa takia ilman muuta syrjäyttää muut kielet.
se oli varmasti kirjoitusvireh huusianna tarkoitti vihamielisyytensä takia
Voi olla, että suomi syrjäytti muut kielet siksi, että sen puhujat olivat paremmassa asemassa, esimerkiksi turkis- ja pronssikauppiaita.
Buahahaaa.....Olet siis samaa mieltä? Sitähän te suomenruotsalaiset itse toitotatte että suomen kieli hävittää ruotsin kielen Suomessa.
Siksi te haluatte eristäytyä ja teille pitää olla omat koulut, varuskunnat ym ym.
No mitä se huusianna sitten täällä ruikuttaa kun erinomainen kielensä voittaa kaikki?
Suomalaiset on ollut samassa asemassa kuin baltitkin lukuunottamatta tietysti maaorjuutta. Miksi joku saksalainen "isäntä" jostakin Skånesta olisi halunnut jonnekin Kostamukseen kömpiä. Se siis selittää miksi ei ollut maaorjuutta. Liian vaikeat olot maaorjuudelle toisin kuin Baltiassa.
ei se sitä selitä, suomalaiset eivät olleet maaorjia. koska Suomi kuului Ruotsin valtakunnan alueeseen, jossa ei ollut maaorjuutta. Ns. voittomailla, kuten Baltiassa. noudatettiin paikallisia käytäntöjä.
"Ja samaan aikaan huusianna huutaa suomen kielen aseman heikkoudesta vaikka se erinomaisuutensa takia ilman muuta syrjäyttää muut kielet. "
Buahahaaa... et sitten ole ymmärtänyt lukemaasi.
- kielellisen erinomaisuuden on eri asia kuin Suomen kielipolitiikka.
Silloin ei ollut kielipolitiikkaa eikä RKPtä estämässä vapaaehtoista kielivalintaa!
Täällä puhutaan Suomen kielipolitiikasta joka ei ole sama kuin kielellinen erinomaisuus.
"Silloin ei ollut kielipolitiikkaa eikä RKPtä estämässä vapaaehtoista kielivalintaa!"
Rkp perustettiin 1906 joten siihen asti ei mikään pidätellyt Suomen kielen voittokulkua!
Harmillista että raivattuaan tieltään muut kielet Suomen kielen erinomaisuus ei pärjää 5% kannattamalle Rkp:lle.
Nooh -- voidan palata asiaan jonkun vuoden päästä ja miettiä miten ruotsilla menee Suomessa. Sinäkin se pamlaat suomea sujuvasti, tuskin edes osaat ruotsia kunnolla.
Ensiksi ruotsinkieliset kaksikielistyvät ja lopulta suomenkielistyvät.
Vähenemisen lisäksi ruotsalaisuus ohenee kaksikielisyyden takia. Kaksikielisyys valtaa ruotsinkielisyyden. Oli suuri virhe aikoinaan vaatia pakkoruotsia suomalaisille. Koska ruotsinkielisille määrätty pakkosuomi on ohentanut ruotsalaisuutta paljon enemmän, kuin suomenkielisille määrätty pakkoruotsi on tukenut ruotsalaisuuutta.
--> eli mitä se huusianna täällä huutaa ja hätäilee?
Miksi joku haluaisi isännäksi maaorjille neljänkymmenen asteen pakkaseen. Ei ne ruotsalaiset toki keskiajalla edes tieneet mitä pakkanen tarkoittaa. Ruotsiksi sana on frost mikä tulee ilmeisesti munaisgermaanisesta sanasta frustan ja frusta. Oliko niitä maaorjia Itä-Virossakaan edes hirveästi. Narvassa saattoi olla mutta tuskinpa paljon muualla.
Ei niitä maaorjia ollut siellä Ruotsissakaan vaikka pakkasta oli vähemmän. Selitys on se, ettei Ruotsissa ollut orjuutta eikä maaorjuutta.
Viron talonpojat sen sijaan olivat maaorjia koska siellä voimaan jäivät entiset käytännöt kuten voittomaiden kohdalla meneteltiin.
Ruotsissa ei ollut maaorjia koska siellä kapinoitiin yhteisvoimin tanskalaisia vastaan Kustaa Vaasan johdolla. Vaasa kohteli silti alamaisiaan pelinappulana ihan kuten muutkin ajan "herrat". Jos pysyisit edes totuudessa. Ruotsi lähti Vaasa suvun johdolla myös kolmikymmentä vuotiseen sotaan joten eipä siinä jäännyt paljoa aikaa maaorjuudelle. Maaorjuuden puuttuminen ei siis johtunut siitä että ruotsalaiset olisivat olleet jotenkin edistyksellisempiä kuin venäläiset ja saksalaiset vaikka näin näytät vihjaavan.
Ossootko sannoo miten niillä venäläisillä ja vaikka balteilla riitti aikaa maaorjuuvelle vaikka sotia piisas?
Ei sillä että ossoitit vuan tulipahan muute vuan mieleen!
Haluan että kielen valinta on vapaaehtoista eikä kielen kehitystä Suomessa anneta kahlita kuten on tehty 700 vuotta, tähän päivään asti. Ruotsin kielen kehitys on ollut mahdollista ainostaan pakolla jo 700 vuotta. Siihen on tultava loppu.
"Rkp perustettiin 1906 joten siihen asti ei mikään pidätellyt Suomen kielen voittokulkua! "
- Ei Rkp ole ollutkaan suomen kielen alistaja. Alistaja on ollut Ruotsi ja ruotsin kieliset ihmiset ja ruotsinkielinen hallinto jo paljon ennen RKPtä.
Tietenkin Guillou, jolla on suomalaiset sukujuuret (adoptoitu Ruotsiin) on näitä totuuden puhujia.
Nostan hattua hänelle.
Arkeologia, meriarkeologia, historia yms. on todella kaikki svekkuleiden kirjoittamaa.
Volgan tai Tonavan mutkasta, ihan sama; mutta nää jälkijättöiset Suomen luontoon ja kulttuuriin sopimmattomat loiset voisi kotouttaa vaikka Ruotsiin kun nyt jo sitä kieltä puhuvat.
Tietenkin Guillou, jolla on suomalaiset sukujuuret (adoptoitu Ruotsiin) on näitä totuuden puhujia.
Näinhän se ei tietenkään ole sillä Guilloulla on ranskalainen isä ja norjalainen äiti mutta kovasti häntä ruotsalaisena pidetään. Se vaan on ihmeellistä, että nämä meidän Suomen ruotsalaisemme ovat edelleenkin ruotsalaisia eikä suomalaisia. Heillä on jopa oma ruotsalainen puoluekin Suomen eduskunnassa eikä kukaan näe siinä mitään ihmeellistä. Sepä se vasta ihmeellistä onkin!
Erkko ja Reenpää niin päättää. Eikös se Erkko saannut Tammenkin opintomateriaalin kustantamisen Bonniereilta. Hyvä että on internet ja keskustelupalstat. Ei kansakoulun aivopesu enää tehoa.
Tässä Suomen peruskouluissa yleisesti käytössä olevia historian oppikirjoja. Kertoisitko, mitkä niistä ovat suomenruotsalaisten kynästä?
TAMMI:
Kaleidoskooppi 7 Peruskoulun historia
Tekijät: West Pirjo – Halavaara Sari – Lehtonen Juha-Pekka
WSOY:
Aikalainen 7 ja 8
Tekijät: Pasi Hieta −Touko Hilasvuori (eriyttävät tehtäväkirjat) − Virve Häikiö − Marko Johansson − Ville Kohvakka − Matti Ojakoski − Titta Putus-Hilasvuori − Jari Pönni − Tiina Raassina-Merikanto
EDITA:
Memo 7 Historia
Tekijät: Hanska Jussi - Jalonen Kimmo - Rikala Juhapekka - Waltari Anu
Edita on valtion. Liekö Wallin öljypää käynnyt sielläkin "käyttämässä kovaa kieltä".
Nimimerkki glrnhagen cosm arvelee, että Editan historian oppikirja Memo olisi se, joka olisi suomenruotsalaisten kirjoittamaa historiaa? Ja seuraavat henkilöt olisivät tekijät: Hanska Jussi - Jalonen Kimmo - Rikala Juhapekka - Waltari Anu
Niinkö?
Memo on itseasiassa aivan uusi, julkaistu viime vuonna. Se tuskin voi olla syypää siihen että kouluissa on aloituksen " Nyt kouluissa luetaan melkein poikkeuksetta suomenruotsalaisen kynästä ja tutkimuksesta tullutta historianselitystä"
Palaan nyt aloitukseen sen verran vielä, että osaisiko joku sanoa, mitä ovat ne oppikirjat, joista "kouluissa luetaan melkein poikkeuksetta suomenruotsalaisen kynästä ja tutkimuksesta tullutta historianselitystä"? Ja keitä ovat ne suomenruotsalaiset tutkijat, joiden kynästä ja tutkimuksesta ko. kirjoissa esitetty 'historianselitys' on peräisin?
Vai oliko kyseessä taas vain sellainen netti fenno höpötys? (No tottakai oli, mutta kysäisen nyt kuitenkin)
Vastikään omien lasten kanssa nuo asiat kahlanneena, voi sanoa, että Suomen historia on täynnä vain ruotsalaisia nimiä. Suomalaisuus, se itämerensuomalaisuus huutaa poissaolollaan.
Eikä siinä kaikki. Ruotsinkieliset rutisevat jatkuvasti, etteivät suomalaislapset saa "oikeaa" kuvaa historiasta, siitä miten "ruotsalaisia" olemme. Esimerkiksi entinen maratoonari, nykyinen historianopetuksen tutkija Ahvenamaalta Janne Holmen sanoo: "Suurin haaste Suomen historian opettamisessa ennen vuotta 1809 on saada ymmärretyksi, että Suomea ei siihen aikaan nykymerkityksessä ollut olemassa." Holménin mielestä ei ole järkevää opettaa erikseen Suomen historiaa ennen vuotta 1809. Mielekkäämpää olisi yhdistää menneen ajan opetus Euroopan historiaan ja alkaa Suomen historian opetus vuodesta 1809.
http://www.magma.fi/lankar/maratonin-euroopan-mestari-janne-holmen
Siis ruotsinkielisten tavoitteena on häivyttää historiallinen suomalaisuus kokonaan. Niinpä!
"Vastikään omien lasten kanssa nuo asiat kahlanneena, voi sanoa, että Suomen historia on täynnä vain ruotsalaisia nimiä."
Näinhän se on, että historia muistaa merkkimiesten, jollakin tapaa muiden yläpuolelle syntyperänsä tms. seikan vuoksi. Tavallinen kansa jää usein nimettömäksi - paitsi ehkä oikeuden pöytäkirjoissa, kirkonkirjoissa ja verotusluetteloissa. Niissäkin nimet saattaa olla kirjattuina eri muodoissa kuin niitä käytettiin: esimerkiksi Tuomaksen nimeksi kirjoitettiin Thomas koska se oli nimen kirjoitusasu. Tuomaksena henkilö kuitenkin tunnettiin riippumatta siitä mikä nimi oli kirkonkirjassa.
Joku haluaisi siis että kouluissa opetettais kuinka vähän on jäljellä siitä alkupräisestä itämerisuomalasesta kulttuurista? Tosiasiahan on se että ruotsi on vaikuttanut valtavasti siihen mitä suomi on tänään haluaako sitten huonolla itsetunnolla varustettu "perus suomalainen" sen vai ei. Voisttekste jo kohta jättää sen kateellisuden ja nauttia siitä että me ollaan yksi maailman menstyneimistä kansakunnista ruotsalaisuksineen ja maahanmuuttajineen. Tähän on tarvittu vaikutuksia monesta kulttuurista.
Voisitko lopettaa turhan ilkeilyn "perus suomalaisen kateellisuudesta".
Kysehän on siitä, että vihdoinkin halutaan nähdä suomalaisuuden monet juuret ja nimenomaan se vahva juuristo, joka on itämerensuomalaisuudessa ja sen perintönä uniikissa kielessämme.
Maahanmuuttajien arvoa eivät tunnusta nimenomaan ne, joille vain skandinaavisuus on jotain ja joille pakollinen ruotsi on välttämätön osa suomalaisuutta, jopa uussuomalaisten kohdalla, vaikka se estäisi heitä rikastuttamasta maata omalla osaamisellaan, omilla kielillään ja vaikutteillaan.
Unohtakaa nyt se skandinavismi ja ryhtykää realisteiksi. Tämä on hyvä maa ja täällä on hyvä rakentaa erilaisia identiteettejä ja yhteistä tulevaisuutta, ilman pakollista ruotsia.
hahahaha ei meidän menestys maahanmuuttajista kiinni? Ruotsista tarvitse katsoa kun Ivar Kreugeria niin näkee mikä valtio se on ollut eniten riippuvainen Keski-Euroopan voimapesän asukeista.
Mistäs ne Suomen teollisuuden peruistajat sitten on? Pihtiputaalta vai Tyrväältä?
Ei ainakaan Jomalassa mutta ainahan voidaan mainita "Närpiön älykölle" vaikka Kalle Välimaa, Svante Kurikka, Karl Paloheimo ja lukuisat muut suomenkieliset jotka samoihin aikoihin rakensi pääelinkeinoamme ruotsinkielisten kanssa.
Tuli mieleen, että meikäläinen taisi oppikoulun alaluokilla lukea kouluhistoriaansa Mantere-Sarvan historiankirjasta, jos nyt oikein muistan. Jossain vaiheessa muistan oppikirjana olleen Kai R Lehtosen "Vuosisadat vierivät" Eivät teoksien tekijät vaikuta suomenruotsalaisilta!
Virallinen historiankirjoitus vain on tottunut ohittamaan itämerensuomalaisen perinnön ja keskittymään Ruotsin vallan aikaan ja erityisesti sen ruotsinkielisiin vaikuttajiin. Kyse ei tietenkään ole "väärästä historiasta" vaan painotuksista, joista voidaan olla perustellusti montaa mieltä.
Ruotsinkielisten oma historiakäsitys tuntuu olevan kovin skandinavismin läpitunkema. Sinänsä luonnollista, mutta olisi hyvä muistaa, ettei historia ole mikään absoluuttinen tiede vaan täynnä valintoja sen suhteen, mitä nostetaan ja mitä karsitaan.
Ruotsinkielisillä on selvä agenda suomalaisen historiankirjoituksen ja koulujen historianopetuksen suhteen. Heidän mielestään Suomesta ei saisi puhua ennen vuotta 1809 eikä ruotsalaisista saisi tuota edeltävältä ajalta esittää kritiikkiä, koska oli vain maakunta Ruotsissa, jossa kaikilla oli samat oikeudet kuin muullakin rahvaalla Ruotsissa.
"Virallinen historiankirjoitus vain on tottunut ohittamaan itämerensuomalaisen perinnön ja keskittymään Ruotsin vallan aikaan ja erityisesti sen ruotsinkielisiin vaikuttajiin. Kyse ei tietenkään ole "väärästä historiasta" vaan painotuksista, joista voidaan olla perustellusti montaa mieltä."
Syynä taitaa olla se, että ajasta ennen Ruotsin vallan aikaa vain on niin onnettoman vähän tietoja. Ei kiinnostavia henkilöhahmoja tai ihmiskohtaloita jotka tekevät historian kiinnostavaksi.
Se ei selitä kaikkea. Eikö Pietari Kaukovalta tai Novgorodin tuohikirjeet olisi jo nekin kiinnostavia?
Eikä kaiken edes tarvitsisi olla kirjoissa. Meillä voisi hyvin olla vaikkapa OPH:n ylläpitämä sivusto, josta löytyy tuoretta tietoa Suomen esihistoriasta, asuttamisesta jne.
Kyse olisi lähinnä periaatteellisesta askeleesta tunnustaa, että itämerensuomalaisuus on meidän historiamme perusta.
Mitäs Novgorodin tuohikirjeistä? Petrus Kakuwaldusta on nimi.
Hui ihan tosi tapio? Vai kiinnostavaksi? hahahah. Ja mitäs kiinnostavaa Ruotsin historiassa on ennen 1000-lukua. Löytyykö niitä Akropoliksia, vesijohtoja ja gladiaattoreita sekä sitra harppuja muussa kuin mielikuvituksessasi.
Mihin tuo liittyy?
Itse olen ajatellut ihan samaa. Nyt koulujen historian tunnit pyörivät Ruotsin kuninkaitten ympärillä joten se suomalaisen oma historia ja se miltä hänen elämänsä näytti aikaisempina vuosisatoina jää hyvin epäselväksi.
Ensiksi voisi tietysti todeta että koulujen historiantunnit eivät suinkaan pyöri Ruotsin kuninkaiden ympärillä. Kannattaisi vähän vilkaista vaikka niitä kirjoja tai vaikka opetussuunnitelia joita löytyy helposti netistä.
Toiseksi, suomalaisten historia Ruotsin valtakunnan osana on suomalaisten omaa hiostoriaa ja sitä edeltävältä ajalta tietoja pulestaan on suhteellisen vähän.
Edellä esitettiin mm Novgorodin tuohikirjeitä ilmeisesti jonkinlaisiksi lähteiksi. Niistä kahdessa on muutama rivi jotakin itämerensuomalaista kieltä. joiden sisältöä ei varmuudella ymmärretä. Kirjeet ovat 1200- ja 1400 luvuilta.
Tuohikirjeiden olemassaolo kertoo siitä, että jo tuolloin itämerensuomesta polveutuvia kieliä myös kirjoitettiin, mutta tavalla, josta on jäänyt väin vähän jos ollenkaan pysyviä muistoja.
Eivät tuohikirjeet ole lähde vaan ajankuvaa - kulttuurista, joka oli sekä siirtymässä kirjalliseen muotoon että kosketuksissa kaikkien lähialueiden kanssa. Pietari Kaukovalta (tätä tutkijat ovat ehdottaneet nimen suomenkieliseksi asuksi) on samanlainen esimerkki, joka nousee nimettömien itämerensuomalaisten unohdetusta historiasta esimerkiksi siitä, että tähänkin tuon ajan valtiolliskehityksessä jo edenneestä Suomesta lädhettiin. Ehkä on onni, että näitä verisiä käännyttäjiä ja muita hirmutöitä ei ole kirjattu ylös, mutta näköalaa suomalaisten elämään tuolla ajalla tämäkin lisää.
Miksi vastustat niin kiivaasti historianopetuksen monipuolistamista ja varsinkin oheismateriaalien tuottamista muinaisen Suomen ajoista, rahvaan elämästä Ruotsiin liitetyssä Suomessa. Miksi itämerensuomalaisuus ja rahvaan elämä pitäisi kuitata ruotsinkielisten edesottamuksilla keskiajan lopulla ja uuden ajan alussa. Miksei täällä tuotaisi esiin, että täkäläinen rahvas menetti mahdollisuuden omaehtoiseen kehitykseen maan siirtyessä osaksi valtiollistuvaa Ruotsia?
Eniten ihmettelen esimerkiks Janne Holmenin ajatusta, että suomalaisten historiaa ei lainkaan pitäisi opettaa ennen vuotta 1809. Mutta ehkä hän asetti sanansa hassusti ja tarkoitti jotain ihan muuta.
Asetin sanani huonosti. Tuohikirjeet ovat ilman muuta lähde, mutta valitettavasti ne eivät valaise kovin paljon suomalaisen rahvaan elämää keskiajalla.
"Tuohikirjeiden olemassaolo kertoo siitä, että jo tuolloin itämerensuomesta polveutuvia kieliä myös kirjoitettiin"
Ihmekö tuo? Kahdessa tuohikirjeessä on sanoja, joiden oletetaan olevan jotakin itämerensuomalaista kieltä, todennäköisesti suomea tai karjalaa. Kirjeessä 292 (1200-luvulta):
»юмолануолиїнимижи
ноулисѣханолиомобоу
юмоласоудьнииохови»
Mitä se tarkoittaa? Ainakin seuraavanlaisia tulkintoja on:
»jumolanuoli ï nimiži
nouli se han oli omo bou
jumola soud'ni iohovi»
tai
"»jumolan nuoli inimiži
nouli sekä n[u]oli omo bou
jumola soud'nii okovy»
tai
»Jumalan nuoli 10 nimeži
Nuoli säihä nuoli ambu
Jumala suduni ohjavi (johavi?)»
Kirjeessä 403 (1400-luvulta) on mm sanat:
"soromo gulkia"
'Soromo' on tulkittu olevan venäjän kielen sana 'soromno' ja sana 'gulkia' mahdollisesti 'hylkiö' tai 'hylkiä'. Lisäksi tekstissä on kolme nimeä, joiden on arveltu olevan karjalaisia.
Esiintuomasi lähteet eivät tuo kovin paljon uutta tietoa rahvaan elämästä keskiajalla. Ja siinähän sitä taas ollaan: suomalaisen kansan elämästä keskiajalla nyt vain on kovin niukasti lähteitä. Toivottavasti jotain uutta vielä löytyy.
Mitä tulee menetetyihin mahdollisuuksiin niin tokihan voi ajatusleikitellä kontrafaktuaalisella historialla. Sellaiselle on omia keskustelupalstojakin, ehkä suomeksikin. Koulun suhteellisen vähäisillä historiantunneilla lienee kuitenkin mielekkäämpää keskittyä todelliseen historiaan - ainakin jos ajatellaan historian olevan keino ymmärtää nykyisyyttä.
Jahah, kyrilliset kirjaimet eivät näköjään tulleet edelliseen viestiin. Ehkä ne eivät toimi tällä palstalla. Yritän uudestaan (jos alapuolella ei näy mitään niin kyriiliset kirjaimet eivät toimi)
»юмолануолиїнимижи
ноулисѣханолиомобоу
юмоласоудьнииохови»
hmm... tuli yksi rivi kolmen sijaan. antaa olla.
Tutkijoiden mielestä ensimmäisessä tuohikirjeessa on loitsu tai rukous. Mielenkiintoista, miksi sellainen on haluttu pitää kirjallisessa muodossa. Onko se antanut lisää voimaa? Yhtä kaikki, merkityksellistä on se, että on ollut itämerensuomea puhuvia, jotka ovat myös kirjoittaneet. Novgorodissa on ollut paljon itämerensuomalaisia. Heidän kulttuurinsa on ollut laajalle levinnyt, saanu monia vaikutteita ja sisältänyt sellaisia elementtejä kuin kirjoitustaito ja kristinuskon tuntemus. Pietari Kaukovalta on jo kiinnostava hahmo ja hän tuskin oli ainoa, vaikka onkin päässyt aikalaisen kronikkaan asti.
En asettuisi vastustamaan saamelaishistorian kohottamista saamelaisalueilla, miksi sinä näytät yrittävän väheksyä itämerensuomalaisuuden historiaa ja tarvetta sille? Eikö kansalla ole oikeus tuntea juuriaan, esivanhempiensa seikkailuja ainakin siinä määrin kuin monitieteinen tutkimus on ne nyt pystynyt näyttämään.
Historia on tulkintaa tulkinnan perään. Miksi suomenruotsalaisilla näyttää olevan vaateita suomalaisten (=suomenkielisten) kouluhistorian sisältöihin ja miksei suomalaisilla (=suomenkielisillä) saisi itse sitä olla.
Ongelma nousee taas käsitteestä suomenmaalaisuus. Suomenruotsalaisten mielestä itämerensuomalaisuus on höpönhöpöä ja suomalaisuutta ei oikeastaan olekaan, on vain suomenmaalaisuus, jonka historia on skandinaavista historiaa. Siksi meillä opetuksessa keskitytään viikinkeihin eikä itämerensuomalaisiin.
Meillä voisi hyvin olla vaikkapa OPH:n ylläpitämä sivusto, josta löytyy tuoretta tietoa Suomen esihistoriasta, asuttamisesta jne. Vastaavia sivustoja löytyy Nordenista heidän näkökulmastaan.
Meillä voisi myös olla itämerensuomalaisten yhteisen historian sivusto (kielinä suomi, viro ja vaikka karjala). Olisi todella mielenkiintoista nähdä eri tavoin alistetussa asemassa olleiden kansojen kohtalot rinnakkain.
Ymmärrät kai, että kyse on historian laajentamisesta ei sen sensuroinnista. Suomenruotsalaisten omat väärät käsitykset kaipaisivat myös hiukan tuuletusta.
"Ymmärrät kai, että kyse on historian laajentamisesta ei sen sensuroinnista."
No, kuka on sensuroinut? Tuossa historian laajentamisessa lipsahtaa helposti sepittämisen puolelle.
" Novgorodissa on ollut paljon itämerensuomalaisia. Heidän kulttuurinsa on ollut laajalle levinnyt, saanu monia vaikutteita ja sisältänyt sellaisia elementtejä kuin kirjoitustaito ja kristinuskon tuntemus."
Aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä parin tekstikatkelman pohjalta. Ihmehän olisi, ellei 1200-luvulla Novgorodissa ollut ihminen olisi tutustunut kristinuskoon. Sen sijaan on aika paljon enemmän arvailun varassa, miten laajalti kristinuskoa tunnettiin tai harrastettiin Karjalassa tai Suomen alueella. Edelleen se, että kulttuuri on laajalle levinnyt, on hieman eri asia kuin se, että kulttuurin edustaja matkustaa tai asuu toisella paikkakunnalla. Sama pätee tietysti myös kirjoitustaitoon. Ei siitä, että joku on kirjoittanut jonkin kulttuurin vaikutuspiirissä joitakin sanoja muistiin, todellakaan voi päätellä, että kirjoitustaito olisi varsinaisesti kuulunut toiseen kulttuuriin.
"Tutkijoiden mielestä ensimmäisessä tuohikirjeessa on loitsu tai rukous. Mielenkiintoista, miksi sellainen on haluttu pitää kirjallisessa muodossa. Onko se antanut lisää voimaa?"
Martti Haavio arveli, että kyseessä voisi olla valan vahvistus. Siis eräänlainen vannominen 'jos en sanaani pidä niin salama minut lyököön'. Voihan se olla muutakin.
"Meillä voisi hyvin olla vaikkapa OPH:n ylläpitämä sivusto, josta löytyy tuoretta tietoa Suomen esihistoriasta, asuttamisesta jne. "
Sellainen onkin. Opetushallituksen sivuilta löydät historian verkkomateriaalia. Et ole sattunut katsomaan ennen kuin kyselet miksei ole?
" Miksi suomenruotsalaisilla näyttää olevan vaateita suomalaisten (=suomenkielisten) kouluhistorian sisältöihin ja miksei suomalaisilla (=suomenkielisillä) saisi itse sitä olla. "
Kyllä mä vähän ihmettelen. Aloituksessa valiteltiin, että kouluissa opetetaan suomenruotsalaisten kirjoittamaa historiaa, mutta kukaan ei ole osannut sanoa missä kouluissa, millä materiaalilla ja kenen kirjoittamaa. Nyt suomenruotsalaisilla 'näyttää olevan vaateita', mutta ei oikein tule selville, ketkä niitä vaateita ovat esittäneet ja missä. Edelleen ei myöskään ole selvinnyt kenen mielestä 'suomenkielisillä ei saisi olla'.
En voi välttyä vaikutelmalta, että on rakennettu olkiukko toisensa perään.
OPH:lla on siis suomalaisten varhaista historiaa kuvaava sivusto?
Edu.fi-palvelussa ei ollut. Mistä löysit?
Itämerensuomalaisuuden osuus koulujen historiassa on olematon.
Sinusta se ei ole ongelma.. Ymmärrän.
Minusta se on ongelma. Sille täytyy tehdä jotain.
Kirjoita googlehaku 'historia verkkomateriaali'. Kyllä sieltä jotain löytyy. Siis linkkejä, eihän Oph tuota muutenkaan oppimateriaaleja.
Esihistorian osuus historian opsissa on aika suppea. Perusopetuksessa edetään kronologisesti eli varhainen historia on 5-6 luokilla. On siellä kivi- ja rautakauden elämästä. Mitä siellä pitäisi siis olla: arvailua muinaisista kulttuureista, joista ei juuri tiedetä?
Eikun oikeasti. Anna sinä nyt se linkki OPH:n tuottamaan sivustoon muinaisesta Suomesta.
Koko historia on arvailuja, mutta arkeologia, kielitieteen, dna-tutkimuksen ja historian leikkauskohdasta löytyy se, mitä voidaan kertoa niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin.
Kysehän on materiaalista, jota voidaan käyttää historiassa, äidinkielessä ja erilaisissa poikkitieteellisissa projekteissa alaluokilta lukioon. Koska tieto on uutta, sen tulisi olla avointa kaikille, sillä meillä useimmilla olisi paljon opittavaa.
Miksi historia saa olla tärkeää maailman kaikille muilel kansakunnille, mutta suomalaisten pitäisi tyytyä siihen, että historia puuttuu - kun kaikki eväät sen tarkasteluun olisi olemassa.
Historia on toki arvailuja, mutta sellaiset arvailut, jotka perustuivat kriittisin menetelmin tarkasteltuihin lähteisiin ja joita voidaan siksi pitää todennäköisinä ja uskottavina, ovat parempia kuin sellaiset, jotka eivät perustu lähteisiin. Jos lähdemme rakentamaan nimestä Petrus Kakuwaldus pitemmälle meneviä olettamuksia niin siirrymme kovin helposti historiatieteestä historiallisen fantasian puolelle. Toki erilaisia teorioita voi esittää, mutta silloin on syytä muistaa mainita, että tämä arvailu ei perustu lähdetietoon, vaan mielikuvitukseen.
Uskoisin, että koulun historiantunneilla käytetään myös eläytyvän fantasiaa, kuvitellaan millaista olisi olla rautakauden lapsi jne. Ei kai sellaiseen kuitenkaan tarvitse keksiä piirteitä, joista emme tiedä ja joista ei ole todisteita.
"Miksi historia saa olla tärkeää maailman kaikille muilel kansakunnille, mutta suomalaisten pitäisi tyytyä siihen, että historia puuttuu - kun kaikki eväät sen tarkasteluun olisi olemassa. "
Olen kanssasi vahvasti eri mieltä siitä, miten Suomessa historiaa käsitellään ja kohdataan. Ihmettelen kuitenkin miten niin suomalaisilta puuttuu historia? Kenen mielestä pitäisi tyytyä siihen? Mitä eväitä Suomen historian tarkasteluun ei ole käytetty?
Kyllä se Tapsa vain niin on, että suomalaisia koskevaa aineistoa löytyy muualtakin kuin Tukholmasta josta tieto nyt haetaan. Pitää vain vaivautua tutkimaan muillakin kielillä kuin tönkköruotsilla niin saadaan ulkopuolista, puolueetonta tietoa kuinka Suomessa asioita on hoidettu.
Sori, oliko ohje liian vaikea? Tuosta klikkaat ensimmäistä linkkiä:
https://www.google.com/search?hl=en&q=historia verkkomateriaalia#hl=en&sclient=psy-ab&q=historia verkkomateriaalia historian&pbx=1&oq=historia verkkomateriaalia historian&aq=f&aqi=&aql=&gs_sm=3&gs_upl=5719l7469l0l7750l10l10l0l0l0l0l219l1686l0.8.2l10l0&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_qf.,cf.osb&fp=84df9e183b6cf92c&biw=1680&bih=854
Kysymyksessä on siis linkki materiaaleihin eikä OpH.n tuottama materiaali. Opetushallitushan tuottaa oppimateriaaleja enimmäkseen aloille, joilla kaupallinen kustantaminen ei ole kannattavaa. Sellaisia ovat pienten opiskelijaryhmien aineet kuten esim. uskontoryhmät, vähän luetut pitkät kielet, erityisopetus, maahanmuuttajien koulutus ja jotkut ammatilliset alat.
Ei tuosta google-hausta löydy sivustoa.
OPH ei siis ole tuottanut sivustoa Suomen muinaisuudesta ja varhaisista ajoista, vaikka kirjoitit tuotta ylempänä ylimielisesti, että "Sellainen onkin. Opetushallituksen sivuilta löydät historian verkkomateriaalia. Et ole sattunut katsomaan ennen kuin kyselet miksei ole?"
Ruotsin vallan aikaan liittyvää arkistomateriaalia löytyy tietysti paljon Tukholmasta, Suomen keskiajan kirjallinen lähteistö on melko kattavasti koottuna teoksiin Registrum Ecclesiae Aboensis ja Finlands medeltidsurkunder. Nykyään ne löytyvät digitoituina Kansallisarkiston DF-tietokannasta täältä: http://extranet.narc.fi/DF/DFprojekti.HTM
Sinänsä ihmettelen epäluottamustasi suomalaisiin historiantutkijoihin. Millä tavalla puolueellisina pidät heitä?
Oph ei ole tuottanut historian oppimateriaaleja itse koskapa sitä tuottavat kaupalliset kustantajatkin. Oph on koonnut linkkejä opetuksen verkkomateriaaleihin. Harmi, jos ne eivät tyydytä sinua eivätkä anna menneisyydestä sellaista kuvaa kuin haluaisit.
missä päin nettiä onkaan se muinaisesta suomesta kertova opetusmateriaali?
meillä historianopetuksen paradigmana on kielen häivyttäminen
"Reinhold Hausen on monien lähdejulkaisujensa kautta ollut merkittävässä asemassa Suomen keskiajan tutkimuksessa. Hän syntyi vuonna 1850 ja asui ensimmäiset elinvuotensa Ahvenanmaan Skarpansilla, jossa hänen isänsä toimi Bomarsundin linnoituksen sotilaslääkärinä. Jo kouluaikanaan hän sai osallistua K. A. Bomanssonin kaivauksille Kökarissa. Reinhold Hausen oli taitava piirtäjä ja kiinnostui varhain valokuvauksesta. Myöhemmin hän oli aktiivisimpia jäseniä kerhossa Amatörfotografklubben i Helsingfors."
Tällaiset ovat siis olleet merkittävässä asemassa Suomen keskiajan historian tutkimuksessa! Siis sellaisia joista aloitus mainitsee.
Kuten lainaamassasi katkelmassa kerrotaan Hausen oli lähdejulkaisunsa kautta merkittävässä asemassa. Hän siis tuotti Suomen keskiaikaisia asiakirjoja tutkijoiden käyttöön painetussa muodossa.
Tämän ketjun arvon voisi ajatella olevan siinäkin, että monilla ei ilmiselvästi ole minkäänlaista käsitystä siitä, ketkä Suomessa ovat Suomen historiaa tutkineet ja siitä kirjoittaneet!
Tässä esimerkkejä näistä sivuista, joita olisit voinut klikkailla auki edellä antamani googlelinkistä etenemällä. Valitettavasti en voi tulla viereesi klikkailemaan hiirellä eteenpäin. Ehkä sinun kannattaisi käydä kirjastossa? Siellä informaatikko hakisi sinulle materiaalin valmiiksi?
Jos linkiit eivät tyydytä, niin kertoisitko mitä oikein kaipaat?
http://linkkiapaja.edu.fi/oph/advanced_search.html?search=1&displayControls=0&ysoSubject=p4622
http://www.csc.fi/sivut/arctinet/pronssikausi/index_html
http://www.csc.fi/sivut/arctinet/kivikausi/index_html
http://www.finnica.fi/suomi/keski-suomi/esihistoria/nayttely/index.htm
Niin miksi suomalaisen pitäisi tyytyä jonkun toisen itsestään kirjoittamaan historiaan joka kaiken lisäksi on erittäin väritettyä naapurimaan kuninkaitten ihannointia?
"Niin miksi suomalaisen pitäisi tyytyä jonkun toisen itsestään kirjoittamaan historiaan "
Niin, miksipä pitäisi? Varsinkaan kun sitä toisten meistä kirjoittamaa historiaa ei juuri edes ole olemassa. Vai kenenkäs historioitsijoiden Suomen historiasta kirjoittamiin teoksiin nyt viittasit?
Tässä taitaa olla taustalla sellainen omituinen kuvitelma, että Suomen historia olisi jotenkin suomenruotsalaisten dominoimaa. No, niin ei kuitenkaan ole ollut koskaan. Suomalainen historiankirjoitus on varsin vankasti suomenkielisissä ja usein melkoisen kansallismielisissäkin käsissä.
Tapio sun energiajoumatölkki on pian tyhjä. Hypähtele kioskille.
Koulujen historianopetuksen tulee myös antaa juuret. Nyt suomalaisille on tarjolla ruotsalaiset juuret. Sori vaan mutta väärä kansa. Jokaisen lapsen oikeus on tietää, mistä hänen esivanhempansa ovat tänne tulleet, miten eläneet ja mitä kivikkoja he ovat matkallaan ylittäneet.
Sori vaan, mutta en saa kiinni ajatuksestasi, miten historianopetuksen pitäisi olla erilaista. Juuri tuollaisia asioitahan historiassa käsitellään.
Ja sori vaan, mutta valitettavasti jokaisen lapsen oikeuksia ei sitten voida täyttää. Aika mahdoton se on selvittää, mistä itsekunkin esivanhemmat ovat tulleet. Kirkonkirjojen avulla päästään parhaimmillaan jopa 1500-luvulle taaksepäin, mutta sinnepä ne jäljet sitten katoavat. Kannattaa myös muistaa, että nykyaikana elävällä ihmisellä on laskennallisesti 1500-luvulla jo tuhansia esivanhempia.
todellisuudessa kaikki Suomessa tuhat vuotta sitten eläneet ihmiset ovat meidän nykyisten esivanhempia - siksi heidän historiansa on tärkeäämeille tässä ja nyt
turha saivarrella, kaikissa maissa pidetään huolta omien esivanhempien historian tuntemuksesta
Suomessakin pidetään siitä huolta. Ei sinulta ole salattu esivanhemmistasi yhtään mitään. Turha höpötellä.
millä tavoin Suomessa pidetään huolta suomenkielisten esivanhempien historian tuntemuksesta? löytyykö se kirjoista ja oheismateriaaleista?
Suomen tutkittua historiaa löytyy tutkimuskirjallisuudesta, oppikirjoista ja oheismateriaaleista. Myös tieteellisten julkaisujen artikkeleista ja yliopistojen julkaisusarjoista. Kirjastoista ja kaupoista löytyy myös historian yleisesityksiä. Vaikkapa Suomen historian pikkujättiläinen. Onko tämä sinulle tosiaankin uutta asiaa?
taidetaan palata alkuun, sillä nimenomaan koulujen oppikirjoista sitä ei löydy, sen sijaan ruotsinkielisten historiaa pukkaa kyllä
Sanoisin. että aika pitkälti sen verran kuin tietoja on niin niitä myös löytyy koulun historiankirjoista. Opsin mukaan historia Ranskan vallankumoukseen saakka käsitellään 5-6 -luokilla. Tuntimäärän rajallisuus tietysti rajoittaa aineksen määrää. Pitäisikö nykyisistä sisällöistä sitten karsia vai lisätä tuntimäärää?
Tässä 5-6 lk KESKEISET SISÄLLÖT historiassa:
Omat juuret ja historiallinen tieto
• oman perheen ja kotiseudun historia
• muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen
Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit
• kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena
• maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään
Eurooppalaisen sivilisaation synty
• antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri
• antiikin heijastuminen tähän päivään
Keskiaika
• uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema
• Suomen liittäminen osaksi Ruotsia
Uuden ajan murros
• eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä
Suomi Ruotsin valtakunnan osana
• elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina
• suomalaisen kulttuurin muotoutuminen
Vapauden aate voittaa alaa
• Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset
Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka:
a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri
b) kaupankäynnin kehitys
c) kulttuurin kehitys
d) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e) väestössä tapahtuneet muutokset
kiitos, siinäpä on listattu, että suomalaisten historiaa käsitellään vain kahden otsikon alla
- Suomen liittäminen osaksi Ruotsia
ja
- Suomi Ruotsin valtakunnan osana
ole hyvä. Mutta nyt jätät huomiotta esihistoriaa käsittelevän osion "kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena."
Ymmärrän kyllä, että hyppäsit sen yli koska siinä käsitellään suomalaisten historiaa.
Onko kyse siitä, että haluttaisiin kuulla historiasta, jota ei ollut vai eikö haluta kuulla historiasta, joka oli.
Täällä haluttaisiin itämerensuomalaisten historiaa viimeisen kolmen tuhannen vuoden ajalta, erityisesti toisen vuosituhannen alusta. Tällä kaivataan rahvaan historiaa viimeiseltä 800 vuodelta. Ja täällä kaivataan vähemmän skandinaviakeskeistä näkökulmaa Itämeren alueen historiaan.
Koulujen historianopetuksesta väitellyt useita historian oppikirjoja kirjoittanut Oskari Mantere joutui opetusministerinä AKS:n hampaisiin.
Muualla maailmassa kansojen oman historian etsiminen on kunniallista. Täällä yritetään homma vaientaa natsikortein. O tempora, o mores!
Puntarpää hyvä, täällä haluttaisiin kuulla asioista, joista ei ole tietoa. Ja kun niistä ei ole tietoa niin niitä tietoja haluttaisiin keksiä.
Mantere joutui AKS:n hampaisiin koska vastusti politiikan tuomista kouluihin.
Kansan oman historian ohittaminen on politiikan tuomista kouluille. Ei siis sitä.
Onko kansan oma historia sitten ohitettu kouluissa?
Läänemerresoomlased ja heidän historiansa tulevat vielä osaksi historianopetusta.
Tässä mielenkiintoinen kartta tilanteesta vuonna 800.
http://et.wikipedia.org/wiki/Pilt:Europe_814.jpg
Mielenkiintoinen karttasi on Colbeckin 1800-1900 -lukujen vaihteen historiallisesta koulukartastosta. Millaiseen lähdemateriaaliin arvelet sen perustuvan? Ja mitä uutta informaatiota se mielestäsi kertoo?
Siinäpä on kartta, jota yksikään suomalainen koululainen ei ole historiankirjoissaan nähnyt.
Koska netti on kuulemma pullollaan suomalaisten varhaishistorian opetukseen valmistettua oppimateriaalia, voisiko joku laittaa linkin johonkin näistä monista sivustoista.