Paavo Lipposen törkeästi väkipakolla junailemassa viimeisimmässä kielilaissa määrätään, että vähintään yhden Suomen sotaväenosaston pitää olla ruotsinkielinen. Tätä käytetään Dragsvikin olemassaolon perusteena, ja sen lopettamisen esteenä, ja juuri tähän tarkoitukseen tuon pykälän ovat ruotsalaiset - jotka kielilain laativat kuin kaalimaan parhaat pukit - lakiin myös ujuttaneet.
Kielilain kannalta kuitenkin muodollisesti riittää, jos pääesikunnan saunanlämmitysryhmä on ruotsinkielinen.
Toisaalta koko kielilaki pitäisi purkaa ja rakentaa uudelleen, nyt suomalaisvoimin ruotsalaisten asemesta. Missään tapauksessa sitä ei pitäisi enää käyttää ruotsalaisten etuoikeuksien puolustamiseen.
Kolmannelta kantilta taas ruotsalaisia ei pitäisi päästää sotasalaisuuksien äärelle, eikä ainakaan pääesikunnan saunan lähistölle, koska seuraavana päivänä kaikki Suomen sotasalaisuudet saataisiin lukea Dagens Nyheteristä ja HBL:sä - ja jopa Pravdasta.
Ja neljänneksi ruotsalaisten suomen kielen taidoille tekisi pelkkää hyvää palvella suomalaisissa joukko-osastoissa. Se auttaisi ruotsalaisia vihdoinkin kotoutumaan Suomeen. Kotoutuminen on ruotsalaisilta jäänyt pahasti kesken juuri liian hyvien kieleen perustuvien etuoikeuksien vuoksi.
Viides ja ehkä painavin syy Dragsvikin kuoppaamiselle olisi se, että vahvaa ruotsalaisuutta Suomeen ajava ruotsalainen salaliitto alkaisi vihdoinkin purkautua, kun ruotsalaisten tiivis verkostonrakennussysteemi katkaistaisiin sotaväessä (= Dragsvikin kaikkein tärkein tehtävä).
Kuudenneksi: puolustuksellisista syistä ruotsinkielistä joukko-osastoa ei kannata ylläpitää. Viime sotien kokemukset todistavat sen (törkeimpänä esimerkkinä Summa 1940, kun Mannerheim-linja petti ruotsalaisten kohdalla). Tottelemattomat ja karkailevat ruotsalaisyksiköt aiheuttivat pelkkää riesaa ja jopa joukkokuolemaa suomalaisille, jota Åke Lindman valheellisesti yritti peitellä elokuvassaan "Etulinjan edessä". Sen sijaan suomalaisissa joukko-osastoissa olleet ruotsalaiset käyttäytyivät yhtä hyvin (tai huonosti) kuin muutkin suomalaiset.
Jos Suomen ruotsalaisnuorukaisille ei suomalainen joukko-osasto kelpaa, kieltäytykööt palvelusta vaikka uskonnollisista syistä (=pakkoruotsi) tai menkööt Ruotsiin. Sivaritkin ovat maanpuolustuksen kannalta luotettavampia kuin ruotsalaiset joukko-osastot, ja tulevat halvemmaksi, koska niitä ei tarvitse varustaa eikä aseistaa.
Äimän Käki
Kielilain kannalta kuitenkin muodollisesti riittää, jos pääesikunnan saunanlämmitysryhmä on ruotsinkielinen.
Toisaalta koko kielilaki pitäisi purkaa ja rakentaa uudelleen, nyt suomalaisvoimin ruotsalaisten asemesta. Missään tapauksessa sitä ei pitäisi enää käyttää ruotsalaisten etuoikeuksien puolustamiseen.
Kolmannelta kantilta taas ruotsalaisia ei pitäisi päästää sotasalaisuuksien äärelle, eikä ainakaan pääesikunnan saunan lähistölle, koska seuraavana päivänä kaikki Suomen sotasalaisuudet saataisiin lukea Dagens Nyheteristä ja HBL:sä - ja jopa Pravdasta.
Ja neljänneksi ruotsalaisten suomen kielen taidoille tekisi pelkkää hyvää palvella suomalaisissa joukko-osastoissa. Se auttaisi ruotsalaisia vihdoinkin kotoutumaan Suomeen. Kotoutuminen on ruotsalaisilta jäänyt pahasti kesken juuri liian hyvien kieleen perustuvien etuoikeuksien vuoksi.
Viides ja ehkä painavin syy Dragsvikin kuoppaamiselle olisi se, että vahvaa ruotsalaisuutta Suomeen ajava ruotsalainen salaliitto alkaisi vihdoinkin purkautua, kun ruotsalaisten tiivis verkostonrakennussysteemi katkaistaisiin sotaväessä (= Dragsvikin kaikkein tärkein tehtävä).
Kuudenneksi: puolustuksellisista syistä ruotsinkielistä joukko-osastoa ei kannata ylläpitää. Viime sotien kokemukset todistavat sen (törkeimpänä esimerkkinä Summa 1940, kun Mannerheim-linja petti ruotsalaisten kohdalla). Tottelemattomat ja karkailevat ruotsalaisyksiköt aiheuttivat pelkkää riesaa ja jopa joukkokuolemaa suomalaisille, jota Åke Lindman valheellisesti yritti peitellä elokuvassaan "Etulinjan edessä". Sen sijaan suomalaisissa joukko-osastoissa olleet ruotsalaiset käyttäytyivät yhtä hyvin (tai huonosti) kuin muutkin suomalaiset.
Jos Suomen ruotsalaisnuorukaisille ei suomalainen joukko-osasto kelpaa, kieltäytykööt palvelusta vaikka uskonnollisista syistä (=pakkoruotsi) tai menkööt Ruotsiin. Sivaritkin ovat maanpuolustuksen kannalta luotettavampia kuin ruotsalaiset joukko-osastot, ja tulevat halvemmaksi, koska niitä ei tarvitse varustaa eikä aseistaa.
Äimän Käki
Vastaukset 2
Vanhimmat
Viime sodassa Suomen ruotsalaiset joukko-osasto karkasivat puolustustaistelusta aina kun pystyivät, ja jättivät hyökkäyskäskyt aina täyttämättä, koska aina pystyivät näin tekemään. Tämä on se uljas perintö, jota Dragsvikin ruotsalainen varuskunta ylläpitää, ja jolla ruotsalaisten nykyiset etuoikeudet ja suomalaisten niskaa sälytetty pakkoruotsi perustellaan.
Eroa Wallin! Suomalaiset poliitikot ovat kyllästyneet uhkailuihisi. Saas nähdä, onko päättäjissä munaa näyttää hurriministerille närhenmunat?
Upinniemessä olisi valmiit kasarmit johon uotsalaisprikaati olisi hyvin voinut siirtyä.
Siellä ennestään olevan sotaväen kanssa rantaruotsalaisille olisi ollut hyvä totutella yhteistyöhön suomalaisten kanssa.
Ettei kävisi niinkuin viime sodassa, jossa hurrikomppania joutui tulitaisteluun suomalaisia vastaan, Komppania oli yksinkertaisesti eksynyt. Päällystö varoikin antamasta ruattalaisille liikaa vastuuta.