Itselläni ei ollut kuin yksi isomummo. Toinen oli kuollut jo vuosia ennen syntymääni. Isomummoa äiti ei antanut tavata.
Olin todella kade kaikille koulukavereille, jotka kertoilivat isovanhemmistaan, kyläilyistä ja käynneistä mummolassa ja saamistaa lahjoista ja rahasta.
Nyt lapsillani on molempien puolelta isovanhemmat. Varsinkin miehen puolelta annetaan lahjoja, tuodaan karkkia leluja ja mummo on avanut pojalleni pankiin tilin jonne laittaa säänöllisesti rahaa. Tililtä ei voi nostaa rahoja, vaikka olen vanhempain lomalla ja tavetta olisi.
Omat vanhempani eivät ole kovin antelijaita..
Lapseni ovat aina riemuissaa, he säteilevät ja silmät loistavat, kun on tiedossa isän vanhempien tapaaminen. Tuntuu kurjalta.
Olen vihjaillut, jopa melko suoraan, mitä he voisivat tuoda, josta olisi apua koko perheelle. Vaippoja pyykinpesuaineita ja muuta, koska monessa makumme on hyvin erillainen haluan itse ostaa makuni mukaan muun. Olen myös ehdottanut, joko rahaa tai lahjakorttia tavara taloon.
Kesällä ole pyytänyt parvekkekukkia, kerroin koko parveke suunitelmani, ei mitään, eikä meillä ollut varaa siihen.
Tämä ei toteutunut.
En halua heidän enää tulevan meille, enkä halua lasteni menevän heille.
Heillä ja minulla ei ole mitään yhteistä puhuttavaa.
Anoppi suuntaa kaikki puhumisensa aina lapsille, puhuu vain lapsista heidän olemisistaan tekemisistään ja jutustaan.
Appi kertoilee lapsuuden aikaisia juttujaan, miten silloin leikitiin ja miten erilaista oli. Rakrorin renkaalla käytiin uimassa, isän isolla pyörällä rungon välistä opeteltiin pyörällä ajoa, isän tekemällä mahakelkalla lasketeltiin mäkeä.
Huoneet lämmitettiin uuneilla ja samalla tehtiin kalaa hiiloksella paperissa.
Anopilla oli käpykarja ja omat lintujen ruokinnat kotitalonsa takana. Anoppi oli jopa nimenyt oravat ja jänön joka kävi syömässä..
Anoppi ei puhu kanssani mistään, en todella saa mistään kiinni. esimerkiksi nyt vaaleissa yritin saada "ohjeita" ketä äänestää. Ei mitään, en edes tiedä ketä He äänestivät.
Meillä on ongelmana pyykin kuivaus, olen yrittänyt saada anopilta vinkkejä, miten sen järjästää meidän tiloissa.. Anoppi luisti siitäkin, sanoo vain aika ja tila opettaa..
saa**na v***u mikä eukko omahyväinen akka.
Olin todella kade kaikille koulukavereille, jotka kertoilivat isovanhemmistaan, kyläilyistä ja käynneistä mummolassa ja saamistaa lahjoista ja rahasta.
Nyt lapsillani on molempien puolelta isovanhemmat. Varsinkin miehen puolelta annetaan lahjoja, tuodaan karkkia leluja ja mummo on avanut pojalleni pankiin tilin jonne laittaa säänöllisesti rahaa. Tililtä ei voi nostaa rahoja, vaikka olen vanhempain lomalla ja tavetta olisi.
Omat vanhempani eivät ole kovin antelijaita..
Lapseni ovat aina riemuissaa, he säteilevät ja silmät loistavat, kun on tiedossa isän vanhempien tapaaminen. Tuntuu kurjalta.
Olen vihjaillut, jopa melko suoraan, mitä he voisivat tuoda, josta olisi apua koko perheelle. Vaippoja pyykinpesuaineita ja muuta, koska monessa makumme on hyvin erillainen haluan itse ostaa makuni mukaan muun. Olen myös ehdottanut, joko rahaa tai lahjakorttia tavara taloon.
Kesällä ole pyytänyt parvekkekukkia, kerroin koko parveke suunitelmani, ei mitään, eikä meillä ollut varaa siihen.
Tämä ei toteutunut.
En halua heidän enää tulevan meille, enkä halua lasteni menevän heille.
Heillä ja minulla ei ole mitään yhteistä puhuttavaa.
Anoppi suuntaa kaikki puhumisensa aina lapsille, puhuu vain lapsista heidän olemisistaan tekemisistään ja jutustaan.
Appi kertoilee lapsuuden aikaisia juttujaan, miten silloin leikitiin ja miten erilaista oli. Rakrorin renkaalla käytiin uimassa, isän isolla pyörällä rungon välistä opeteltiin pyörällä ajoa, isän tekemällä mahakelkalla lasketeltiin mäkeä.
Huoneet lämmitettiin uuneilla ja samalla tehtiin kalaa hiiloksella paperissa.
Anopilla oli käpykarja ja omat lintujen ruokinnat kotitalonsa takana. Anoppi oli jopa nimenyt oravat ja jänön joka kävi syömässä..
Anoppi ei puhu kanssani mistään, en todella saa mistään kiinni. esimerkiksi nyt vaaleissa yritin saada "ohjeita" ketä äänestää. Ei mitään, en edes tiedä ketä He äänestivät.
Meillä on ongelmana pyykin kuivaus, olen yrittänyt saada anopilta vinkkejä, miten sen järjästää meidän tiloissa.. Anoppi luisti siitäkin, sanoo vain aika ja tila opettaa..
saa**na v***u mikä eukko omahyväinen akka.
Vastaukset 2
Vanhimmat
miksi niiden pitäisi jotain tuoda? aika outoa minusta en mä pyydä saatika ajattele et mummien pitäis joka kerta tuoda mukanaan jotain... Ja sehän on teidän asunto joten eiköhän pyykinkuivaus kuulu sinulle tai miehellesi? joulu ja lasten syntymäpäivät on sitten eriasia lahjojen saamiseen..
Kertoohan tuo nyt ihmisen uusavuttomuudesta jos ei osaa omassa kodissaan järjestää pyykin kuivausta. Ei se mitään tähtitiedettä sentään ole :D.
Ikävää tämä nykyaikainen materiaalisuus. Mitään et ole jollet osta tai anna rahaa. Silloin isovanhempien ei tarvitse nähdä jälkipolvea,jollei fyffee löydy. Aika karua.
Monelta unohtuu että täytyyhän näiden isovanhempienkin elää ja syödä. Kuka heitä auttaa? Vietkö itse heille jotain pientä kivaa joka kerta kun kylässä käyt?
Tän on pakko olla provo. Ei kukaan ihminen noin ajattele. Ensin itkee kun ei itsellään ole ollut isovanhempia ja sitten omilel lapsille isovanhemmat ei kelpaa jollei ostele jotain.