Petäjävesi

Petäjävesi here we come
http://wwnet.fi/users/veijone

JUSSILAN SUVUN HISTORIAA TEOKSESSA TORPPARISTA TALOLLISEKSI

Jussilan suvun historiaa on talletettu uutuuskirjaan: Paavo Niiles: Torpparista talolliseksi Petäjäveden torppariasutus vuosina 1745-1940. Kirjan tekijä Paavo Niiles on vuonna 1950 syntynyt Petäjäveden kunnanvaltuuston puheenjohtaja.
Ari Mannisen Petäjäveden historia -teos ilmestyi vuonna 1994 ja kertoo Jussilan suvun henkilöistä parissakymmenessä kohtaa niinkuin esittelee kolmas sukukirjamme vuodelta 1999 sivuilla 48-49. Paavo Niiles ehti jo vuonna 2000 toimittaa kirjan: Petäjäveden vanhan kirkon hautausmaa. Siellähän kirkosta 30 metriä länteen sijaitsee Karl Johannes Jussilan hauta. Kolmannessa sukukirjassa Karl Johannes "Janne" Jussila (8.7.1836-14.5.1927) löytyy sivuilta 85-87. "Mustien Saaran", Saara Jussila-Carlsnäsin sisar, Martta Tirkkonen, siinä aluksi esittelee tuota isänisäänsä ja sukuhaaraamme. Paavo Niiles on nyt julkaissut lajissaan lähes ainutlaatuisen teoksen maamme torppariasutuksesta, joka sekin liittyy sukuumme. Juhannuksena 2004 seisoin Karl Johanneksen ja puolisonsa, isomummini Eva Niklaantyttären yhteishaudalla kirkossa myynnissä ollut Paavo Niileksen torppariasutus-teos käsissäni.

JUSSILAN SUKUUMME LIITTYVÄÄ PAAVO NIILEKSEN KIRJASSA

Sivu 67 Palvalahti. 1911-1940 torp. tal. Emil Jussila s. 1883 k. 1928. Torppa itsenäistyi vuonna 1924. HV: Emil Jussila löytyy kolmannesta sukukirjastamme s. 95. Hän on mummoni Emilia Veijosen toiseksi vanhin veli. Niileksen kirjassa s. 70 on kuvattuna isoenoni Emil Jussilan nimikirjoitus, ja kyseisestä asiakirjasta olen lisännyt kuvan Jussilan suku nettiryhmään.
Sivu 67 Ohela. Niklas Aleksanterinpoika s. 1834 k. 1919. HV: Niklas löytyy kolmannesta sukukirjastamme s. 52. Niileksen teoksessa esityksen lopussa lainaus toisesta sukukirjastamme, Yrjö E. Jussila 1984: Jussilan suku, että "Ohelan torpparinpoika Taneli kävi rippikoulun 13 kertaa. Kun hän ei sen jälkeenkään läpäissyt koulua, asia meni piispalle. Piispa oli selittänyt kirkkoherra Pereniukselle, että kun joku on kolme kertaa käynyt rippikoulun, niin sen jälkeen voidaan jo laskea ripille. - Torpparin nimi sensijaan ei ole tiedossa."
Niileksen teos kertoo Nikolaus Ohelan - mm. lappeenrantalaisen pikkuserkkuni, lääketieteen professori Kalervo Ohelan isoisä - olleen Ohelan torpassa kolmas vv. 1877-1886 ja että ensimmäinen olisi ollut Jonas Eriksson vv. 1853-1871.
Sivu 68 Kuvat 1 ja 2: Palvalahden Jussilan torpan rakennukset 1940-luvulla kuvattuna. Leevi Jussilan arkisto. HV: Saaran edesmenneen veljen ohella Leevi Jussila suvussamme Petäjävedellä asuva v. 1956 syntynyt metallimies.
Sivu 68 Varvikko 1886-1930. Henrik Basilius Jussila s. 1857 k. 1935. HV: Kolmannessa sukukirjassamme Eepinen-lehden päätoimittaja, Kari Varvikko, kirjoittaa isänsä Klausin kertoneen, millainen torppari oli tuo Klausin isoisä Heikki. Hän mm. kulki ympäri maakuntaa Petäjäveden papin kanssa. Ja myös "Heikin vaimo Ida oli uskossa".
Sivu 69 Kuva: Torpankontrahti. Kontrahti hyväksyttiin syyskäräjillä vuonna 1890. Vuonna 1911 torppariksi tuli Emil Jussila. Lähde: Leevi Jussilan arkisto.
Sivu 70 Kuva: Tilojen maa-alue asiapaperi. Allekirjoittajana Eemil Jussila. Lähde: Leevi Jussilan arkisto. HV: Ensimmäistä kertaa näen jonkun mummoni Emilia Veijosen sisaruksen nimikirjoituksen. Kiitos!



MYÖS TORPPARISTA TALOLLISEKSI KERTOO SUKUMME HEIKKI-SAARNAAJASTA
Sivu 71 Lainaus ensimmäisestä sukukirjastamme, O.J. Rauhala: Jussilaiset 1955: "Varvikon torppari Heikki Jussila sai herätyksen, kulki ympäri maakuntaa Petäjäveden papin kanssa. Heikki kuljetti pappia valkoisella Valko-hepalla, saarnasi tarvittaessa ja keräsi kolehdin. Hänestä käytettiin "ammattinimeä" katekeetta."

JUSSILAN TILA PETÄJÄVEDEN KINTAUDELLA

Karl Johannes Jussila oli talollinen, eikä mainitussa teoksessa tulle mainituksi kuin siten, että Jussila tila perustettiin vuonna 1793 ja tilan koko vuonna 1910 oli 365 hehtaaria. Sivu 111 Jussila. Mainittu torpat: Pahkala, Väärälä, Mutkala, Rauhala, Pyhämäki, Laihia ja Kivenaho,Parantala. Kolmas sukukirjamme s. 41 kertoo, että Karl Johanneksen kohdalla tilanne poikkesi sikäli, että hänen ei koskaan tarvinnut lähteä torppariksi. Hän otti isännän paikan aluksi Jussilassa. Aikansa viljeltyään hän luopui tilasta Otto veljensä hyväksi. Jussila nimensäkin säilyttivät vain nuo kaksi veljestä. Janne asui edelleenkin Jussilassa ensin päärakennuksessa ja sitten äitinsä kuoltua vaimonsa kanssa päärakennuksen pihapiirissä olleessa pikkumökissä kuolemaansa saakka, ja vaimo tämän jälkeenkin. Pitkäikäisen kymmenlapsisen Jussilan sisarusparven kantatila, Jussilan tila Juurakkolampineen, meni 1900-luvun alussa suvun ulkopuolelle, Kustaa Karttilalle.

NIILES KIRJAT

Paavo Niileksen kirjasta löytyy varmasti muutakin Jussilan sukua koskevaa ja sivuavaa kuten sivu 185 Kaura-aho. Oskar Rahikaisen tyttärentytär on Ulpu Iivari, joka on toiminut mm. kansanedustajana ja EU-parlamentaarikkona.

Jussilan sukuun ja sen lähipiiriin liittyvistä aiheista otetaan mielellään lisätietoja ja tarkennuksia ryhmässä http://groups.msn.com/JussilanSuku/. Siellä on uusi ilmoitustaulu otsikolla Niiles kirjat, johon Paavo Niileksen tuotantoon liittyvät kirjoitukset sopii lisätä tämän ollessa siinä ensimmäinen. Kiitokset Paavo Niilekselle ja kaikille sukuamme tutkiville! HV (Harri Veijonen) 2. 7. 2004
http://wwnet.fi/users/veijone/