Olen HIRVEÄN LIHAVA, SAIRAALLOISEN LIHAVA! Tietysti täten olen ruma, ällöttävä, laiska, epäluotettava ja niin tyhmä! Näinhän se menee?
Kaikkeako tätä?
itsestään selvyys.?
14177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei Varmana mene noin! Lihavat on lepposia, Niin se menee ;-)
Kiitos!
Jep. Sinulla on hyvä alku. Sairaudentunto, eli tunnustaminen itselle, että on sairas, on ensimmäinen edellytys parantumiselle. Suurin karhunpalvelus omalle itselle on uskotella kaiken olevan hyvin, kunto on timmi, samoin terveys ja kaikkien mielestä olen vielä vetävän näköinen, vaikka vaaka heilahtaa reilusti kolmenumeroisiin lukuihin ilman pilkkua. Sairaalloisen, hirveän liikalihavat ovat rumia, ällöttävät lähituntumassa olemuksellaan ja hajullaan, ovat laiskoja, kun eivät saa mitään aikaiseksi itsensä hyväksi, ovat epäluotettavia, kun valehtelevat jopa itselleen ja koko käyttäytyminen on lyhytnäköistä ja yksinkertaisesti tyhmää.
"sairauden hoito" Koka sinä alat hoitamaan tuota omaa sairauttasi?
Suositelen kaikille ylipainoisille, mutta omasta mielestä o.k. -olemuksen omaavia, hankkiutumaan videokuvaukseen erilaisissa tilanteissa ja asusteissa, mielellään normaalipainoisten seurassa. Oman itsensä näkeminen "toisten silmin" on avartava kokemus, eikä aina positiivisessa mielessä verrattuna omiin aikaisempiin käsityksiin.
Olen 30kg ylipainoinen ja olen todellakin samaa mieltä Spot on kanssa. Itselleni uskottelen olevani viehättävä, kaunis ja seksikäs, terve jne jne jotta minun ei tarvitsisi nostaa persettäni ylös sohvalta ja jotta minu ei tarvitsisi jättää big mac ateriaa syömättä. Todellisuudessa koen itseni vastenmieliseksi läskieni takia, mutta jos asian myöntää on myös myönnettävä, että minun täytyy lopettaa laiskottelu ja muutettava elämääni mikä ei ole helppoa ja toivon saavani laihdutukseen kipinän ja onnistuvani tavoitteessani.Itse olen ylipainoni aiheuttanut!!!
Moni on tosi vastemielinen ilman niitä läskejäkin...
Kyllä. Mutta läskien kera vastenmielisyydenkin voi moninkertaistaa.
Kaikissa laihdutusohjelmissa ja lehtikirjoituksissa onnistuneista dieeteistä on aina päällimmäisenä hoikempaan kuntoon itsensä saaneen liikuttunut toteamus koko elämän täydellisestä muuttumisesta. Uskon siihen sataprosenttisesti.
Ja monesti tälläinen henkilö on niin täynnä itseään, että ei kukaan oikein enää jaksaisi kuunnellasitä miten hän sai kiloja pois, miten on nyt tyytyväinen itseensä ja mitä syö ja varsinkin se, että mitä EI syö ja mitä hänen upeasta uudesta, ulkoisesta muutoksestaan kukakin on sanonut...jne. jne. HUH HUH!
Ottaapa koville, kun et pysty itse lähellekään samaan.
Itsestään selvyys: samanlaisia henkilöitä on laihoissa, tekeekö laihuus sen hyväksyttävämmäksi?
Erittäin lihavalla tuskin on oikeutta edes mielipiteisiin! Jostain syystä näillä palstoilla ihmiset ovat aina hoikkia, terveitä, hyvän näköisiä, fiksuja. Heillä on aina varaa neuvoa ja arvostella toisia...Mikähän on totuus? Mikähän "luuranko kaapissa" kelläkin on? Onhan minullakin ihana aviomies, rakkaat lapset ja paljon hyviä asioita muitakin....Kun sen sijaan paljastaakin sen "heikon" kohdan, niin jotkut kommentit ovat tosi tuomitsevia. Ehkä siinä on sitten helppo lieventää tai unohtaa niitä omia vaikeita asioita.
olen hoikka ja olo on hyvä ja tunnen itseni fiksuksi ja kauniiksi. niin muutkin minusta puhuvat kiitos heille.
No....puhuvat ja puhuvat, ehkä edessäpäin...mutta mitähän juttuja mahtaa olla olla liikkeellä noin narsistisesta ja itserakkasta tyypistä....