Helsinki porskuttaa sillä että sinne on aluepoliittisin päätöksin keskitetty messevä osa valtion palkollisista. Maahanmuuttajia hesalaiset haalivat itse, kuten myös haluavat asuttaa pultsarinsa ja sossupumminsa ydinkeskustan kalleimpiin tontteihin.
Sosiaalitapauksensa helsinkiläiset ovat synnyttäneet ihan itse. useampikin työnantaja sanonut että palkkaavat mieluummin maalta muuttaneita, koska ovat ahkerampia ja työkykyisempiä. Fyrkkaa stadissa riittää paremmin antaa romaneille rahaa bensaan ja lentoihin kuin edes siihen että kadut saisivat aikanaa auratuiksi. Taisi hesa ne aurauskalustonsakin ehtiä myydä viroon parin vähälumisen talven inspiroimana.
Sosiaalitapauksensa helsinkiläiset ovat synnyttäneet ihan itse. useampikin työnantaja sanonut että palkkaavat mieluummin maalta muuttaneita, koska ovat ahkerampia ja työkykyisempiä. Fyrkkaa stadissa riittää paremmin antaa romaneille rahaa bensaan ja lentoihin kuin edes siihen että kadut saisivat aikanaa auratuiksi. Taisi hesa ne aurauskalustonsakin ehtiä myydä viroon parin vähälumisen talven inspiroimana.
Vastaukset 23
Vanhimmat
valtion virastot oltava Helsingissä ei niitä muualle voi laittaa.
Valtion budjettitalouden henkilöstö maakunnittain joulukuussa 2010, %-maakunnan palkansaajista
Esimerkkejä:
Uusimaa 5,3%
Kanta-Häme 6,8%
Kymenlaakso 5,4%
Kainuu 6,4%
Lappi 6,3%
Juu, ihan kaikki on "Hesassa"
Noissa luvuissasi valtion budjettitalouden henkilöstöä verrataan palkansaajien kokonaismäärään, eikä mm. maanviljelijöitä ja yrittäjiä ole huomioitu.
Tilastoja voi tehdä ja lukea näinkin:
"Maakunnittain tarkasteltuna Uusimaa on ylivoimainen. Valtion budjettitalouden henkilöstöstä toimii Uudenmaan maakunnassa 37,6 prosenttia. Myös maakunnan väkilukuun suhteutettuna Uusimaa on saanut eniten valtion henkilöstöä. Uudellamaalla valtion henkilöstö on kasautunut lähes täysin pääkaupunkiseudulle, vain kymmenesosa jakaantuu maakunnan muihin kuntiin."
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/politiikka/18845.html
Niin, mielestäni tuo tilasto prosentteina maakunnan palkansaajista on paljon järkevämpi koska se on suhteutettu myös veronmaksajiin, eli kuka tämän lystin maksaa.
Uudellamaallahan asuu suomalaisista noin 29% ja bruttokansantuotteesta tuotetaan noin 39% joten on selvää että myös valtionhallinnosta on merkittävä osa Uudellamaalla, valtionhallinnon työntekijäthän palvelevat ihmisiä ja yrityksiä, miksi lähipalveluperiaate jota kepulitkin ajaa ei saisi koskea uuttamaata.
Sankin luulisi olevan selvää että Uudenmaan valtionhallinnon työntekijät keskittyvät suurelta osin Helsinkiin, tämä on jo asioiden hoitamisen kannalta järkevää, keskittyväthän esim. Lapin valtionhallinnon työpaikat suurelta osin Rovaniemelle aivan samastav syystä.
Tuon 5,3 % otin vain sen takia esimerkiksi että tällä palstalla kepulit huutavat pää punaisena että alueella ei ole muita työpaikkoja kuin valtion.
Tuo tietosi on 10 vuotta vanhaa. Valtion henkilöstö on sen jälkeen supistunut noin 80 000 henkilöön ja supistuu edelleen lisää. Valtion virastoja on myös alueellistettu viimeisen 10 vuoden aikana niin, että luultvasti lähes 10 000 työpaikkaa on siirtynyt muualle Suomeen.
Tämän jälkeen ollaan todennäköisesti jo siinä, että Uudellamaalla olevat valtion työpaikat vastaavat suunnilleen alueella asuvan väestön osuutta.
Numeroiden yhteenlaskijan kertoma 5,3 % osuus työpaikoista on myös tärkeä eli se kertoo siitä, että valtiosektorin merkitys on kuitenkin kokonaisuudessa verraten marginaalinen. Siis noin joka 20. työssäkäyvä saa palkkansa valtiolta Uudellamaalla..
Tuossa
"Valtion budjettitalouden henkilöstöstä toimii Uudenmaan maakunnassa 37,6 prosenttia. Myös maakunnan väkilukuun suhteutettuna Uusimaa on saanut eniten valtion henkilöstöä. "
Jätettiin muutama luku kertomatta? Tuo 37% tuntuu suurelta mutta kun samalla tiedetään että Uudellamaalla asuu 30% suomalaisista niin suhteutuu vähän paremmin?
Työssäkäyviähän ne maanviljelijät ja yrittäjätkin ovat, joita tilastossa ei kuitenkaan ole jostain syystä huomioitu.
Alueellistaminen on Lipposen hallituksen järkevimpiä päätöksiä, sillä valtion palkkalaiset lisäävät kysyntää ja vireyttävät myös yksityissektoria. Joillakin hallinnonaloilla yksityisiä työpaikkoja syntyy alueellistamisen seurauksena jopa enemmän kuin valtion työpaikkoja. Siitä puolestaan seuraa, että valtion budjettitalouden henkilöstön osuus maakunnassa suhteellisesti pienenee.
Myös pääkaupunkiseudulle keskitetty hallinto on synnyttänyt sinne suoraan tai välillisesti enemmän yksityissektorin työpaikkoja kuin siellä on valtion työpaikkoja.
Ja taas. Milloin te paukapäät oikein lakkaatte toistamasta tätä mantraa...
Se on tuo kova usko rautaa... Jos riittävän monta kertaa toistaa jotakin niin muuttuuko se todeksi? Tuosta
http://www.stat.fi/til/tyokay/2006/tyokay_2006_2008-11-12_tie_003.html
vähän tosiasioita... Jotka pitäisi kyllä tietää jos lukisi muutakin kuin tietyn puolueen propagandalehtiä. Eli
"Suhteellisesti eniten julkisen sektorin työpaikkoja on Lapissa (36,2 %), Kainuussa (34,8 %) ja Pohjois-Savossa (33,3 %). Päijät-Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Uudellamaalla osuus jää noin 25 prosenttiin."
Se on jo pitkään ollut niin että suhteellisesti eniten valtion ja kuntien työpaikkoja on ollut pohjoisessa ja idässä, vähiten Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Siellä tuottavan työn tekijöiden joukko suhteessa valtion ja kuntien palkollisiin ja paljon suurempi kuin Lapissa. Viime aikoina valtion työpaikat pohjoisessa ja idässä ovat vähentyneet mutta ei niin paljon että tuo tilasto olisi merkittäväsit muuttunut. Korkeintaan ero joka on pohjoisen hyväksi ollut valtion työllistämisessä on vähän kaventunut.
Eli tuottavaa työtä tekeviä on suhteessa työvoimasta selkeästi eniten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla (Tampere). Ja tuossa tilastossa on sitten "työlliset" eli yrittäjät yms on laskettu mukaan...
mites määrällisesti, tilastoja voi pyöritellä niin monella tavalla..
Joo
Määrällisesti sulle tässä
Helsingissä on yli tuhat kertaa enemmän yksityisen sektorin työpaikkoja kuin missään suomen sadasta pienimmässä kunnassa, joten helsinki on tuhat kertaa parempi paikka kuin nuo pikkukunnat yhteensä.
Täältähän
http://www.merijarvi.fi/fi/hallinto_ja_paatoksenteko/kunta_lyhyesti/
ne vientitulot tulevat?
Näkyy muuten valtionavut olevan 63% tuloista...
Mä olin kuolla nauruun, kertovat sivuilla ylpeänä kunnan jälkeen suurimmat työllistäjät, määrät kävin urkkimassa yritystelestä ja finderistä:
Megaturve 8 - 12 työntekijää
Jalo-Sähkö Oy 1 - 4 työntekijää
Sale-Merijärvi 4 - 6 työntekijää
Että siinä ne Suomen menestyksen avaimet mitä keskusta hehkuttaaaa
Helsingin työpaikkojen kokonaismäärä on noin 400 000, mikä tarkoittaa sitä, että Helsingissä työpaikkojen määrä on 100 000 suurempi kuin työllisten määrä. Työpaikkaomavaraisuus on 133 % eli Helsinki tarjoaa lukuisan määrän työpaikkoja myös ulkopaikkakuntalaisille. Samalla kuitenkin Vantaan työpaikkaomavaraisuus on yli 100% ja Espoon lähes 100 %. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Helsinki tarjoaa erityisesti kauempaa tuleville kehyskuntalaisille paljon työtilaisuuksia.
Valtion palveluksessa oli valtion työmarkkinalaitoksen mukaan noin 85 000 henkilöä vuonna 2010. Laskettujen poistumien mukaan määrä supistuisi tänä vuonna noin 80 000 henkilöön. Näistä ehkä noin joka viides tai neljäs on töissä Helsingissä. Se tarkoittaa työpaikkojen määränä noin 20 000 henkilöä, mikä on kaikista Helsingin työpaikoista siis 5 %.
Jos joku muu kunta Suomessa kykenee lähelläkään samaa, niin hyvä on. Epäilen, että muut jäävät kauas noista työpaikkaomavaraisuutta koskevista luvuista.
Tossa vielä linkki varmemmaksi vakuudeksi:
http://www.kaupunkitutkimusta.fi/toimialakatsaukset/arkisto/helsingin_arkisto/Helsinki_2010_3/fi_FI/vaihtuva_teema_Helsingin/
Mitä Helsingistä kuitenkin puuttuu ovat maatalous, ruokateollisuus, metsät, sahat, vesi- ja ydinvoimalat, talotehtaat, kaivokset, valssaamot ja autojen kokoonpanolinjat. Helsingistä ei viedä ulkomaille kuin ostosmatkailijoita, jotka suuntaavat Tallinnaan halvan kaljan perässä. Pääkaupungin panos kansantalouteen ovat hallinnolliset päätökset, jotka on painettu A4-paperille. Paperia kuluu uskomattomia määriä.
Oikea tuotanto syntyy ihan muualla kuin Helsingissä. Helsingissä palkansaajan palkka tulee verovaroista tai siitä voitosta, jonka yhtiö tekee, kun se myy maakunnassa tuotettua tavaraa. Valtio on tukenut pääkaupunkia myös lahjoittamalla halpaa energiaa. Vanhana jäänteenä pääkaupunki on saanut ostaa maakaasua verotta. Siitä meille kaupungin asukkaille on tietysti hyötyä. Kun Helsingin energialaitos tuottaa voittoa 300 miljoonaa vuodessa, voidaan kunnallisvero pitää alhaalla.
Pääkaupungissa asuu hallitus, eduskunta, toistakymmentä ministeriötä, kymmeniä keskusvirastoja ja satoja suurten yritysten pääkonttoreita. Täällä on pankkeja, pörssejä, vakuutuslaitoksia ja satamakonttoreita. Hotelleita ja ravintoloita on joka kulmalla, samoin sanomalehtiä, televisioyhtiöitä ja elokuvateattereita. Koulujakin on, yliopistoista lastentarhoihin.
Nauruun voi kuolla tuon kunnan kohdalla useammankin kerran.
Se on Suomen kepumaisin kunta. Kunnanvaltuutetuiksi valitaan pelkästään Kepun edustajia. Tosin aina niin, että muodon vuoksi yksi valittu on sitoutumaton, siis tosiasiallisesti sitoutumaton kepulainen.
Tuossa kunnassa suurin yksittäinen työantaja on kunta itse. Lienee ylivoimaisesti suurin. Sen ohella tukia saavat maataslousyrittäjät työllistävät itseään.
Sama kai mitä Helsingissä tuotetaan, kun työpaikkaomavaraisuuskin on 133 %. Eivät yritykset toimi Helsingissä suinkaan kannattamattomaksi. Kannattamattomia uhkaa aina konkurssi.
Perinteisen teollisuustuotteiden tuottaminen ja erityisesti raskas teollisuus on varmaan vähentynyt, mutta mainittujen teollisuuden haarojen suunnittelutyö ja teknologiateollisuus lisääntynyt. Helsingissä on eri puolilla teollisuusalueitakin (esim. Herttoniemi, Pitäjänmäki, Lauttasaari), joihin on sijoittunut paljon PK-yrityksiä. Laajan väestöpohjan vuoksi tukku- ja vähittäiskauppa, viihdeala sekä maahantuonti/vienti työllistävät myös paljon.
Juu, tuollaisiahan täältä löytyy. Olemme ylpeitä siitä että olemme hoitaneet asiat hyvin.
Kun lisäät listaan vielä suuren joukon PK-yrityksiä ja teknologiateollisuutta (esim. Nokia), niin kuva alkaa muodostua todenmukaisemmaksi. Helsingin työvoimarakenne on tosiaan monipuolinen. Työpaikkaomavaraisuus on maan korkein eli 133 %. Helsinki tarjoaa siis 100 000 työpaikkaa ulkopaikkakuntalaisillekin. Se on suurempi määrä työpaikkoja kuin mitä useimmassa yksittäisessä kunnassa on työikäisiä asukkaita. Siis esim. enemmän kuin koko Oulun työvoimann verran. Aika jännää, vai mitä.
Valtiosektorin työpaikkojen määrä on noin 20 000. Jos se lasketaan pois kokonaan tuosta työpaikkaomavarisuudesta, jää silti vielä senkin jälkeen muille about 80 000 työpaikkaa. Edelleen aika jänskää, vai mitä.
Noin yleisesti voi sanoa, että Helsinki kerää erityisesti hyvin koulutettua väestöä. Siis maan aivokapasiteetti on hyvin voimakkaasti keskittynyt. Se on ehkä hurjemmin kuin mikää muu keskittynyt Helsinkiin ja päkaupunkiseudulle. Jänskää tämäkin, vai mitä.
Ei saakeli, kävin lukemassa kunnan pöytäkirjoja ja talousarvion, kuntahan elää kokonaan valtion avustuksilla ja maataloustuen avustusten verottamisella, rakentaa avustuksilla mm. rivitalon.
En löytänyt työntekijämäärää (budjetin perusteella yli 20) mutta talousarvion mukaan kunnan hallinto vastaa noin kolme- neljä kertaa suuremman kunnan hallintoa. Kunnassa on muunmuassa kaksi täysipäiväistä työntekijää neuvomassa maanviljelijöitä sekä lisäksi yksi täyspäiväinen elinkeinoneovoja, asukkaita on kuitenkin vain 1200 henkeä, Helsingistähän löytyy kortteleita jossa on enemmän asukkaita. Onkohan muissakin kepukunnissa tällaista, miksi näitä verovaroin kustannettuja maatalousneuvojia ei muuten lasketa maataloustukiin?
Samaa vähän kattelin että ainakin hallintoporrasta näyttäisi olevan palkkalistoilla lähes sama määrä kuin meillä ja täällä sentään noin 10.000 asukasta...
Ja mitä tuottaa
http://www.merijarvi.fi/fi/hallinto_ja_paatoksenteko/kunta_lyhyesti/
ja montako helsinkiläistä niillä tuotoilla elätetään?