Eilen sitä hesarissakin haukkui sosiaalityöntekijä asiakkaitaan ja kertoi kuinka hulluja tappajia nämä ovat. Eikös tasapuolisuuden vuoksi voisi myös kertoa mitä mieltä asiakkaat ovat sosiaalityöntekijöistä eikä ainoastaan ylhäältä tulevaa propagandaa jakaa kansalaisia vastaan.
Irakissakin on Saddami tuomiolla - täälläkin massamurhataan suomalaisia ihan yhtä heppoisin perustein vaikkei siitä kukaan tuomiolle joudukaan. Niinsanotut lait toimivat kansaa vastaan niin täällä kuin Irakissakin. Onko tappaja sotilas vai sosiaalityöntekijä joka määrää uhrinsa syömään hengenvaarallisia lääkkeitä ruokarahan antamisen sijaan on uhrin kannalta aivan yksi ja sama. Subtv:kin kerää rahaa "nuorille" - eli rahaa jotta hulluiksi haukutut päästettäisiin lääkkeillä hengiltä vaikka propaganda muuta sanookin. huumeeton elämä on kaukainen toive lapsille ja aikuisille jotka riippuvuutta aiheuttavilla aineilla valtion toimesta lopetetaan.
Pienestä pitäen lapsille opetetaan satuolentoihin, jumaliin ja
kaikkeen olemattomaan uskomista. Kouluissa on uskontoa, aikuisillekin
- nykyisin jopa psykologiaa.
Siksi ei ole ihme että jokin asia voidaan määrittää valtion toimesta
tabuksi ja olemattomaksi, asiaksi josta vaietaan. Ylhäältä,
titteleillä, auktoriteetilla sanotaan mitä saa sanoa ja millä tavalla
ja sen sitten mediakin, vähän maailmaa nähneet toimittajat,
orjallisesti kertoo tai enemmänkin toistaa ja totuudesta viis, siitä
se vaikenee.
Viha on vihollinen, ei metsä, vaikka valtio mielellään ja
perinteisesti vihollista metsistä etsiikin. Mukavaahan metsissä on
joukossa kävellä vaikka vastaan harvemmin tulee edes susi taikka
karhu. No, kun vihollisista puhutaan, näin itsenäisyyspäivänkin tosin
jo mentyä,
armeijassahan on ehkä ainoana osana yhteiskuntaa säännöt. Tai ehkä
olen väärässä. Siellä niitä noudatetaan ja väärinkäytöksiä ei
yhteiseksi koetussa asiassa sallita, asiat tutkitaan. Silti armeijakin
on muun yhteiskunnan määrättävänä silloin kun "tarve" vaatii.
Joskus viha on selkeää. Joskus sitä peitellään. Vihanlietsojilla on
lukuisia keinoja käytettävinään vihan kasvattamiseen. Esimerkiksi
ruotsalaisten ja norjalaisten, kotonaan viinaa yleisesti keittävien
käsitys suomalaisista on todellisuuteen verrattuna kovin väärä. Vaikka
he muuta näkisivät, he uskovat omaa käsitystään, joka suomalaisillekin
on syötetty. Kansat, jotka viinaa enemmän käyttävät, eivät
suomalaisia, eurooppalaisittain vähän viinaa juovia, väärällä silmällä
katso. Mikä omaan silmään itsessä ottaa, katsotaan kuuluvan vihollisen
ominaisuuksiin, vaikka analyyttinen havainnoitsija, jos sellainen on,
ei sitä huomaisikaan. Neuvostoliitto avoimesti vihasi kaikkia
kapitalistisia valtioita - myös Suomea. Vapauttaminen oli heidän
käsityksensä asiasta. Hitler, Stalin, valtio, naapuri - pelkoakin
voidaan käyttää vihollisuuden osoittamisen välineenä alamaisille.
Ystävällinen köyhä asunnoton voidaan osoittaa viholliseksi. Sanotaan
vaan että pelottaa ja siinä se.
Valtio mielellään etsii uhkia, vihollista, vaikka mistä. Kansalaisen
suurin uhka onkin valtio. Toisen, vihaa kokevan, kansalaisen on helppo
usuttaa valtio kansalaisen kimppuun.
Valtion vihan tunne ei ehdi ajatella mistä on kyse. Sille riittää
rankaisu.
Vapaudenriistäjät, kiduttajat, murhaajat eivät ole lain piirissä. He
tekevät sen valtion nimissä. Oikeudenmukaista olisi että vastuu
koskisi kaikkia. Näin ei ole. Ei makseta edes niille viidellesadalle
syyttä pidätetylle jotka tämän viikon uutisten mukaan vapautetuiksi
tulevat, kunnollisia korvauksia. Media päivittelee summaa, laskematta
mikä maksaa pitää lukittuna ja poissa veroja maksamasta. Mutta
liittyykö siihen maineen menetyksen hinta, koskaan ei saa töitä.
Verrattuna tuhansiin syyttä mielisairaalaan vietyihin asia on
merkityksetön. He eivät saa korvauksia. Vanhemmat hylkää koko suku.
Nuoremmat eivät koskaan saa perustaa perhettä. Lääkkeet ja huono maine
estävät niiltäkin jotka ulos pääsevät. Yhteiskunnan väkivallan himolla
ei ole mitään rajaa. TEOkin taitaa olla lääkärien killan oma järjestö
kuten oikeudet ovat käytännössä poliisien (ja valtion) kiltaa.
Suomen lainsäädäntö on tehty noitavainoisen diktatuurin tarpeisiin.
Tosin noitia löytyi suhteessa moninkerroin vähemmän.
Oikeudenkäyntiä ei ole ennen tuomiota eikä perätöntä ilmoitusta edes
pidetä rikollisena. Aivan samasta väitetystä teosta tuomio vaihtelee
välillä ei mitään - henki pois pitkällisen kidutuksen jälkeen.
Teosta, jota ei tarvitse oikeudessa tai mitenkään muutoinkaan näyttää
tapahtuneeksi. Pelkkä syytös riittää. Teon - tai puheiden - ei
tarvitse
olla rikollisia. Riittää että keksitty tai esimerkiksi asiayhteydestä
irrotettu sanonta kuulostaa uskottavalle. Vaikka se laitettaisiin
suuhun jonka ei ole tunnettu sellaisia puhuneen.
Koska valtiolla ei yleensä ole tarvetta päästä kenestäkään eroon,
lainsäädäntöä käyttävät hyväkseen hyvämaineiset rikolliset jotka eivät
teostaan jää kiinni kun sitä ei tulla tutkimaan, kun he ovat
uskotuiksi tulleet.
Oli syytös jolla rikos eli perätön ilmianto tehdään kuinka päätön
tahansa.
Laillisten, usein pakolla määrättyjen aineitten aiheuttamat haitat
ovat suuremmat kuin laittomien huumeiden, huolimatta siitä että
laittomien huumeiden haitoista suuri osa johtuu niiden kalliista
hankintahinnasta aiheutuvasta rikollisuudesta, kun taas lääkkeet ovat
yleensä käyttäjälleen ilmaisia.
Tähän on syynä se että huumeita käytetään yleensä harvemmin, oman
harkinnan mukaan, lääkkeitä käsketään syömään päivittäin.
Uhriksi joutunutta kohdellaan tyhmänä pikkulapsena. "tämä lääke on
sinulle hyväksi, sinä tarvitset sitä, se auttaa sinua" - kun kyse on
sänkyyn laittavasta aineesta joka vie kyvyn ajatella pitkäksi aikaa
tai aineesta joka katukaupassa katsotaan huumeeksi.
Jos aivan saman teon tekisi yksityinen henkilö, olisi kyseessä vakava
rikos. Kiduttaminen ja eristäminen muista, vapaudenriisto on sallittua
vain valtiolle. Psykiatriseksi hoidoksi väitetään tekoja jotka vievät
ihmisyyden uhriltaan.
Pelkät sivuvaikutukset eivät ole kyseessä, kun lääkkeitä syötetään
pakolla niitä haluamattomille ja tarvitsemattomille. Tällöin
tarkoituskin on se tila joka niillä aikaan saadaan.
Oikeuteenkaan he, aineiden ja järjestelmän uhrit, eivät pääse, eivät
ennen lääkitsemistä - minkä jälkeen se onkin turhaa. Viattomia ja
rikoksia tekemättömiä laitetaan laitoksiin pelkän perättömän puheen
perusteella. Puheen, jota ei tarkisteta mitenkään vaikka sillä on
kauaskantoisia ja haitallisia seurauksia.
Hullun leima, työnteon ja kaiken normaalin elämän syystäkin (parempi
on työnantajalle olla ottamatta mitään riskejä lääkkeitä syövän
kummajaisen takia, järkevää ja kannatettavaa on ajatella muita
työntekijöitä ja asiakkaita) estävä leima säilyy koko loppuelämän,
vaikka joskus ulos pääsisikin laitoksesta. Taloudelliset menetykset
ovat erittäin suuria sekä uhrille että valtiolle.
Leimaa tai laitokseen viemistä ei käytännössä mitenkään voi oikeuteen
saattaa. Jotta järjestelmä olisi edes jotenkin oikeudenmukainen,
tulisi kuulla sekä ilmoituksen tekijää sekä kohdetta oikeudessa ennen
laitokseen viemistä. Mielellään sattumanvaraisesti valittujen
lautamiesten määrätessä tuomiosta kuin lääkärin ja poliisin tavoin
valtion palkkalistoilla olevan tuomarin - ja poliittisesti valittujen
lautamiesten. Oikeudenkäyntien tulisi myös olla julkisia, nykyinen
salailu kertoo vain sen, että oikeudella ei ole käsissään puhtaita
jauhoja.
Mitään tällaista ei tapahdu. Käsien pesemistä harjoitetaan kyllä,
ilmoituksen tekijä kun on ilmoituksen tehnyt, muut ketjussa, joka
uhrin orjuuttaa, tukeutuvat siihen, vaikkei sitä mitenkään ole missään
todeksi osoitettu. Monessa muussa maassa vastaaviin laitoksiin
laitetaan yhä vallitsevien eugeniikan säädösten mukaisesti
epäsuhtaisesti erirotuisia ja etnisesti eri ryhmää olevia.
Systeemi vaientaa valittajan "sairaudentunnottomuus" lisätään
diagnoosiin, lääkkeitä määrätään enemmän, kuolema on kivuliaampi.
Vaikka on yleisempää toista hulluksi kutsua ja tulla uskotuksi kuin
että kutsuttu on hullu, kutsujaa uskotaan kritiikittä - maassa jossa
suurin osa uskoo jumaliin ja muihin satuolentoihin, ei ole usko
pseudotieteisiin, auktoriteettisiin "lääkärin" sanoihin mikään
kummallinen asia - silti, uhrille kysymys on elämästä ja kuolemasta.
Ei kukaan usko uhriksi joutuvansa, mahdollisuus on pieni - mutta sille
jonka kohdalle se sattuu, elämä on ohi, kuolemaan johtava kärsimys
alkaa.
Näin ollen suuri määrä syyttömiä murhataan erittäin vaarallisilla
lääkkeillä. Fiksuimmat tajuavat tappaa itsensä ennen kuin lääke sen
tekee. Parempi kuolla järjissään kuin vähitellen se menettää, unohtaa
nimensä ja muunkin muistinsa, alkaa käyttäytyy kuten häiriintynyt
henkilökunta määrää - kuten he katsovat hullujen käyttäytyvän.
Yksilöistä tehdään hullusti käyttäytyvää massaa, lääkkeillä
aiheutetaan oireita joita alunperin ei ollut. Niilekin harvoille jotka
laitokseen vietäessä olivat hulluja, olisi parempi olla joutumatta
lääkittäviksi.
Jos pää on jo ennalta sekaisin, ei sitä tulisi enää lisää sekoittaa
lääkkeillä jotka siinä kyllä onnistuvat.
- Vähän sama kuin antaisi narkkarille lisää huumetta, juopolle lisää
viinaa, sillä erolla että narkkarilla ja juopolla yleensä
mielenterveys säilyy koska aineet ovat lievempiä ja niitä käytetään
harvemmin.
Netistä löytyneitä ohjeita tilanteisiin joissa hoitoihmisiä tapaa:
1) Älä koskaan ole eri mieltä hänen kanssaan mistään asiasta, ellei se
ole aivan välttämätöntä. Vältä kannanottoja.
2) Jos olet pakotettu tapaamaan hänet, tapaa hänet mahdollisimman
pienellä porukalla (toisaalta todistajasta voi olla hyötyä myöhemmin)
ja puhu vähän, näin tilanne on pian ohi. Vältä erityisesti puhumasta
omista tai läheistesi yksityisasioista. Älä
vain ota lasta mukaan.
3) Jos olet pakotettu menemään johonkin joukkotilaisuuteen jossa
sossumielinen esiintyy, mene takariviin ja käytä mahdollisimman vähän
puheenvuoroja, mieluiten olet kokonaan hiljaa. Vastauspuheenvuorojen
tulee olla lyhyitä ja lakonisia.
4) Älä koskaan ota oma-aloitteisesti häneen yhteyttä.
5) Mikäli huomaat aikaisemmin normaalin tuttavasi hurahtaneen
sosiaalioppeihin, katkaise välit mahdollisimman pian mutta huomaamatta
ja vähin äänin ikäänkuin vahingossa. Pahin mitä voi tapahtua, on hänen
kysymyksensä: "Miksi et ole kanssani".
Älä missään tapauksessa kerro hänelle yhteydenpidon loppumisen
todellista syytä.
6) Seurapiirit joiden jäsenet ovat kovasti sossumielisten kanssa
tekemisissä ovat epäilyttäviä, vaikkei piiri olekaan avoimen
sossumielinen. Vältä sellaisia.
Huomennakin valtio lukitsee lapsia laitoksiin ilman todellista syytä.
Kuten toki myös aikuisia ja vanhuksia.
Jos saman tekisi yksityinen henkilö, olisi kyseessä vakava rikos.
Kiduttaminen ja eristäminen muista, vapaudenriisto on sallittua vain
valtiolle. Oikeuteenkaan he eivät pääse, eivät ennen lääkitsemistä -
minkä jälkeen se onkin turhaa.
Pelkkä epäily riittää. Lapsi kärsii vanhempiensa puolesta. Väärät
ilmoitukset ovat yleisiä koska sellaisesta ei voi joutua mihinkään
vastuuseen.
http://dir.yahoo.com/Health/Mental_Health/Counseling_an d_Therapy/Antipsychiatry/
http://www. google.com/search?q=antipsychiatry&ie=UTF-8&oe=UTF-8&l=fi&lr
=
www.oikos.org/antipsicen.htm
www.hollandandbarrett.com/Concern/ Tardive_Dyskinesia.htm
www.antipsychiatry.org
www.psychnet-uk.com/psychiatry/antipsychiatry.htm
Irakissakin on Saddami tuomiolla - täälläkin massamurhataan suomalaisia ihan yhtä heppoisin perustein vaikkei siitä kukaan tuomiolle joudukaan. Niinsanotut lait toimivat kansaa vastaan niin täällä kuin Irakissakin. Onko tappaja sotilas vai sosiaalityöntekijä joka määrää uhrinsa syömään hengenvaarallisia lääkkeitä ruokarahan antamisen sijaan on uhrin kannalta aivan yksi ja sama. Subtv:kin kerää rahaa "nuorille" - eli rahaa jotta hulluiksi haukutut päästettäisiin lääkkeillä hengiltä vaikka propaganda muuta sanookin. huumeeton elämä on kaukainen toive lapsille ja aikuisille jotka riippuvuutta aiheuttavilla aineilla valtion toimesta lopetetaan.
Pienestä pitäen lapsille opetetaan satuolentoihin, jumaliin ja
kaikkeen olemattomaan uskomista. Kouluissa on uskontoa, aikuisillekin
- nykyisin jopa psykologiaa.
Siksi ei ole ihme että jokin asia voidaan määrittää valtion toimesta
tabuksi ja olemattomaksi, asiaksi josta vaietaan. Ylhäältä,
titteleillä, auktoriteetilla sanotaan mitä saa sanoa ja millä tavalla
ja sen sitten mediakin, vähän maailmaa nähneet toimittajat,
orjallisesti kertoo tai enemmänkin toistaa ja totuudesta viis, siitä
se vaikenee.
Viha on vihollinen, ei metsä, vaikka valtio mielellään ja
perinteisesti vihollista metsistä etsiikin. Mukavaahan metsissä on
joukossa kävellä vaikka vastaan harvemmin tulee edes susi taikka
karhu. No, kun vihollisista puhutaan, näin itsenäisyyspäivänkin tosin
jo mentyä,
armeijassahan on ehkä ainoana osana yhteiskuntaa säännöt. Tai ehkä
olen väärässä. Siellä niitä noudatetaan ja väärinkäytöksiä ei
yhteiseksi koetussa asiassa sallita, asiat tutkitaan. Silti armeijakin
on muun yhteiskunnan määrättävänä silloin kun "tarve" vaatii.
Joskus viha on selkeää. Joskus sitä peitellään. Vihanlietsojilla on
lukuisia keinoja käytettävinään vihan kasvattamiseen. Esimerkiksi
ruotsalaisten ja norjalaisten, kotonaan viinaa yleisesti keittävien
käsitys suomalaisista on todellisuuteen verrattuna kovin väärä. Vaikka
he muuta näkisivät, he uskovat omaa käsitystään, joka suomalaisillekin
on syötetty. Kansat, jotka viinaa enemmän käyttävät, eivät
suomalaisia, eurooppalaisittain vähän viinaa juovia, väärällä silmällä
katso. Mikä omaan silmään itsessä ottaa, katsotaan kuuluvan vihollisen
ominaisuuksiin, vaikka analyyttinen havainnoitsija, jos sellainen on,
ei sitä huomaisikaan. Neuvostoliitto avoimesti vihasi kaikkia
kapitalistisia valtioita - myös Suomea. Vapauttaminen oli heidän
käsityksensä asiasta. Hitler, Stalin, valtio, naapuri - pelkoakin
voidaan käyttää vihollisuuden osoittamisen välineenä alamaisille.
Ystävällinen köyhä asunnoton voidaan osoittaa viholliseksi. Sanotaan
vaan että pelottaa ja siinä se.
Valtio mielellään etsii uhkia, vihollista, vaikka mistä. Kansalaisen
suurin uhka onkin valtio. Toisen, vihaa kokevan, kansalaisen on helppo
usuttaa valtio kansalaisen kimppuun.
Valtion vihan tunne ei ehdi ajatella mistä on kyse. Sille riittää
rankaisu.
Vapaudenriistäjät, kiduttajat, murhaajat eivät ole lain piirissä. He
tekevät sen valtion nimissä. Oikeudenmukaista olisi että vastuu
koskisi kaikkia. Näin ei ole. Ei makseta edes niille viidellesadalle
syyttä pidätetylle jotka tämän viikon uutisten mukaan vapautetuiksi
tulevat, kunnollisia korvauksia. Media päivittelee summaa, laskematta
mikä maksaa pitää lukittuna ja poissa veroja maksamasta. Mutta
liittyykö siihen maineen menetyksen hinta, koskaan ei saa töitä.
Verrattuna tuhansiin syyttä mielisairaalaan vietyihin asia on
merkityksetön. He eivät saa korvauksia. Vanhemmat hylkää koko suku.
Nuoremmat eivät koskaan saa perustaa perhettä. Lääkkeet ja huono maine
estävät niiltäkin jotka ulos pääsevät. Yhteiskunnan väkivallan himolla
ei ole mitään rajaa. TEOkin taitaa olla lääkärien killan oma järjestö
kuten oikeudet ovat käytännössä poliisien (ja valtion) kiltaa.
Suomen lainsäädäntö on tehty noitavainoisen diktatuurin tarpeisiin.
Tosin noitia löytyi suhteessa moninkerroin vähemmän.
Oikeudenkäyntiä ei ole ennen tuomiota eikä perätöntä ilmoitusta edes
pidetä rikollisena. Aivan samasta väitetystä teosta tuomio vaihtelee
välillä ei mitään - henki pois pitkällisen kidutuksen jälkeen.
Teosta, jota ei tarvitse oikeudessa tai mitenkään muutoinkaan näyttää
tapahtuneeksi. Pelkkä syytös riittää. Teon - tai puheiden - ei
tarvitse
olla rikollisia. Riittää että keksitty tai esimerkiksi asiayhteydestä
irrotettu sanonta kuulostaa uskottavalle. Vaikka se laitettaisiin
suuhun jonka ei ole tunnettu sellaisia puhuneen.
Koska valtiolla ei yleensä ole tarvetta päästä kenestäkään eroon,
lainsäädäntöä käyttävät hyväkseen hyvämaineiset rikolliset jotka eivät
teostaan jää kiinni kun sitä ei tulla tutkimaan, kun he ovat
uskotuiksi tulleet.
Oli syytös jolla rikos eli perätön ilmianto tehdään kuinka päätön
tahansa.
Laillisten, usein pakolla määrättyjen aineitten aiheuttamat haitat
ovat suuremmat kuin laittomien huumeiden, huolimatta siitä että
laittomien huumeiden haitoista suuri osa johtuu niiden kalliista
hankintahinnasta aiheutuvasta rikollisuudesta, kun taas lääkkeet ovat
yleensä käyttäjälleen ilmaisia.
Tähän on syynä se että huumeita käytetään yleensä harvemmin, oman
harkinnan mukaan, lääkkeitä käsketään syömään päivittäin.
Uhriksi joutunutta kohdellaan tyhmänä pikkulapsena. "tämä lääke on
sinulle hyväksi, sinä tarvitset sitä, se auttaa sinua" - kun kyse on
sänkyyn laittavasta aineesta joka vie kyvyn ajatella pitkäksi aikaa
tai aineesta joka katukaupassa katsotaan huumeeksi.
Jos aivan saman teon tekisi yksityinen henkilö, olisi kyseessä vakava
rikos. Kiduttaminen ja eristäminen muista, vapaudenriisto on sallittua
vain valtiolle. Psykiatriseksi hoidoksi väitetään tekoja jotka vievät
ihmisyyden uhriltaan.
Pelkät sivuvaikutukset eivät ole kyseessä, kun lääkkeitä syötetään
pakolla niitä haluamattomille ja tarvitsemattomille. Tällöin
tarkoituskin on se tila joka niillä aikaan saadaan.
Oikeuteenkaan he, aineiden ja järjestelmän uhrit, eivät pääse, eivät
ennen lääkitsemistä - minkä jälkeen se onkin turhaa. Viattomia ja
rikoksia tekemättömiä laitetaan laitoksiin pelkän perättömän puheen
perusteella. Puheen, jota ei tarkisteta mitenkään vaikka sillä on
kauaskantoisia ja haitallisia seurauksia.
Hullun leima, työnteon ja kaiken normaalin elämän syystäkin (parempi
on työnantajalle olla ottamatta mitään riskejä lääkkeitä syövän
kummajaisen takia, järkevää ja kannatettavaa on ajatella muita
työntekijöitä ja asiakkaita) estävä leima säilyy koko loppuelämän,
vaikka joskus ulos pääsisikin laitoksesta. Taloudelliset menetykset
ovat erittäin suuria sekä uhrille että valtiolle.
Leimaa tai laitokseen viemistä ei käytännössä mitenkään voi oikeuteen
saattaa. Jotta järjestelmä olisi edes jotenkin oikeudenmukainen,
tulisi kuulla sekä ilmoituksen tekijää sekä kohdetta oikeudessa ennen
laitokseen viemistä. Mielellään sattumanvaraisesti valittujen
lautamiesten määrätessä tuomiosta kuin lääkärin ja poliisin tavoin
valtion palkkalistoilla olevan tuomarin - ja poliittisesti valittujen
lautamiesten. Oikeudenkäyntien tulisi myös olla julkisia, nykyinen
salailu kertoo vain sen, että oikeudella ei ole käsissään puhtaita
jauhoja.
Mitään tällaista ei tapahdu. Käsien pesemistä harjoitetaan kyllä,
ilmoituksen tekijä kun on ilmoituksen tehnyt, muut ketjussa, joka
uhrin orjuuttaa, tukeutuvat siihen, vaikkei sitä mitenkään ole missään
todeksi osoitettu. Monessa muussa maassa vastaaviin laitoksiin
laitetaan yhä vallitsevien eugeniikan säädösten mukaisesti
epäsuhtaisesti erirotuisia ja etnisesti eri ryhmää olevia.
Systeemi vaientaa valittajan "sairaudentunnottomuus" lisätään
diagnoosiin, lääkkeitä määrätään enemmän, kuolema on kivuliaampi.
Vaikka on yleisempää toista hulluksi kutsua ja tulla uskotuksi kuin
että kutsuttu on hullu, kutsujaa uskotaan kritiikittä - maassa jossa
suurin osa uskoo jumaliin ja muihin satuolentoihin, ei ole usko
pseudotieteisiin, auktoriteettisiin "lääkärin" sanoihin mikään
kummallinen asia - silti, uhrille kysymys on elämästä ja kuolemasta.
Ei kukaan usko uhriksi joutuvansa, mahdollisuus on pieni - mutta sille
jonka kohdalle se sattuu, elämä on ohi, kuolemaan johtava kärsimys
alkaa.
Näin ollen suuri määrä syyttömiä murhataan erittäin vaarallisilla
lääkkeillä. Fiksuimmat tajuavat tappaa itsensä ennen kuin lääke sen
tekee. Parempi kuolla järjissään kuin vähitellen se menettää, unohtaa
nimensä ja muunkin muistinsa, alkaa käyttäytyy kuten häiriintynyt
henkilökunta määrää - kuten he katsovat hullujen käyttäytyvän.
Yksilöistä tehdään hullusti käyttäytyvää massaa, lääkkeillä
aiheutetaan oireita joita alunperin ei ollut. Niilekin harvoille jotka
laitokseen vietäessä olivat hulluja, olisi parempi olla joutumatta
lääkittäviksi.
Jos pää on jo ennalta sekaisin, ei sitä tulisi enää lisää sekoittaa
lääkkeillä jotka siinä kyllä onnistuvat.
- Vähän sama kuin antaisi narkkarille lisää huumetta, juopolle lisää
viinaa, sillä erolla että narkkarilla ja juopolla yleensä
mielenterveys säilyy koska aineet ovat lievempiä ja niitä käytetään
harvemmin.
Netistä löytyneitä ohjeita tilanteisiin joissa hoitoihmisiä tapaa:
1) Älä koskaan ole eri mieltä hänen kanssaan mistään asiasta, ellei se
ole aivan välttämätöntä. Vältä kannanottoja.
2) Jos olet pakotettu tapaamaan hänet, tapaa hänet mahdollisimman
pienellä porukalla (toisaalta todistajasta voi olla hyötyä myöhemmin)
ja puhu vähän, näin tilanne on pian ohi. Vältä erityisesti puhumasta
omista tai läheistesi yksityisasioista. Älä
vain ota lasta mukaan.
3) Jos olet pakotettu menemään johonkin joukkotilaisuuteen jossa
sossumielinen esiintyy, mene takariviin ja käytä mahdollisimman vähän
puheenvuoroja, mieluiten olet kokonaan hiljaa. Vastauspuheenvuorojen
tulee olla lyhyitä ja lakonisia.
4) Älä koskaan ota oma-aloitteisesti häneen yhteyttä.
5) Mikäli huomaat aikaisemmin normaalin tuttavasi hurahtaneen
sosiaalioppeihin, katkaise välit mahdollisimman pian mutta huomaamatta
ja vähin äänin ikäänkuin vahingossa. Pahin mitä voi tapahtua, on hänen
kysymyksensä: "Miksi et ole kanssani".
Älä missään tapauksessa kerro hänelle yhteydenpidon loppumisen
todellista syytä.
6) Seurapiirit joiden jäsenet ovat kovasti sossumielisten kanssa
tekemisissä ovat epäilyttäviä, vaikkei piiri olekaan avoimen
sossumielinen. Vältä sellaisia.
Huomennakin valtio lukitsee lapsia laitoksiin ilman todellista syytä.
Kuten toki myös aikuisia ja vanhuksia.
Jos saman tekisi yksityinen henkilö, olisi kyseessä vakava rikos.
Kiduttaminen ja eristäminen muista, vapaudenriisto on sallittua vain
valtiolle. Oikeuteenkaan he eivät pääse, eivät ennen lääkitsemistä -
minkä jälkeen se onkin turhaa.
Pelkkä epäily riittää. Lapsi kärsii vanhempiensa puolesta. Väärät
ilmoitukset ovat yleisiä koska sellaisesta ei voi joutua mihinkään
vastuuseen.
http://dir.yahoo.com/Health/Mental_Health/Counseling_an d_Therapy/Antipsychiatry/
http://www. google.com/search?q=antipsychiatry&ie=UTF-8&oe=UTF-8&l=fi&lr
=
www.oikos.org/antipsicen.htm
www.hollandandbarrett.com/Concern/ Tardive_Dyskinesia.htm
www.antipsychiatry.org
www.psychnet-uk.com/psychiatry/antipsychiatry.htm
Vastaukset 2
Vanhimmat
Heipä taas! Mukava, että taas palailit ääneen! Ehkä tällä kertaa vastailet myös kysymyksiini... Aika paljon tuossa olisi aihetta lisäkysymyksiin ja aika monesta asiasta olen täysin eri mieltä, mutta puutunpa nyt vain niihin, jotka eniten tuosta silmille hyppivät...
> Onko tappaja sotilas vai sosiaalityöntekijä joka > määrää uhrinsa syömään hengenvaarallisia
> lääkkeitä
Mutta eihän sosiaalityöntekijä voi määrätä mitään lääkkeitä! Lääkäreillä on Suomessa ainoina oikeus reseptien kirjoittamiseen.
> TEOkin taitaa olla lääkärien killan oma järjestö
> kuten oikeudet ovat käytännössä poliisien (ja
> valtion) kiltaa.
Ja kuitenkin viime vuonnakin TEO antoi erilaisia sanktioita kaikkiaan 134:lle terveydenhuollon ammattihenkilölle, joiden katsottiin toimineen epäasianmukaisesti. Varoituksia jaeltiin aika reippaasti, mutta otettiinpa varsin monelta myös oikeudet ammatin harjoittamiseen kokonaan pois tai sitten oikeuksia esim. lääkkeenmääräämiseen rajoitettiin.
> Pelkät sivuvaikutukset eivät ole kyseessä, kun
> lääkkeitä syötetään pakolla niitä
> haluamattomille ja tarvitsemattomille. Tällöin
> tarkoituskin on se tila joka niillä aikaan
> saadaan.
Mutta miksi?! Minä en edelleenkään ymmärrä, miksi lääkkeillä pyrittäisiin järjestelmällisesti tappamaan ihmisiä tai tekemään heistä zombeja? Mitä kukaan tällaisesta toiminnasta hyötyisi? Mitä yhteiskunta tällaisesta toiminnasta hyötyisi?
> Oikeudenkäyntien tulisi myös olla julkisia,
> nykyinen salailu kertoo vain sen, että
> oikeudella ei ole käsissään puhtaita
> jauhoja.
Mutta oikeudenkäynnithän OVAT Suomessa julkisia lukuunottamatta esim. joitain lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia! Eli siitä vaan katsomaan, kuinka ne oikeussalissa huijaavat! :)
> hulluiksi haukutut päästettäisiin lääkkeillä
> hengiltä
> lääkkeitä määrätään enemmän, kuolema on
> kivuliaampi.
> Ei kukaan usko uhriksi joutuvansa, mahdollisuus
> on pieni - mutta sille jonka kohdalle se sattuu,
> elämä on ohi, kuolemaan johtava kärsimys
> alkaa.
> Näin ollen suuri määrä syyttömiä murhataan
> erittäin vaarallisilla lääkkeillä.
Hei, tunnetkos ketään, joka olisi päässyt hengestään, koska söi psyykenlääkkeitä? Ilman, että kysymyksessä oli itsemurha, siis? Montako? Muistaakseni noin 20% suomalaisista saa psyykenlääkitystä, joten sinunkin työkavereistasi ja ystävistäsi joka viides tekee siis parhaillaan kuolemaa... Moniko heistä on jo kuollut psyykenlääkityksen vaikutusten takia?
Voisinpas melkein kysyä, tunnetko oikeastaan ketään, joka syö psyykenlääkkeitä...? Tai siis, jonka tietäisit syövän psyykenlääkkeitä? Oma puolisoni syö ja ainakaan häntä ne eivät ole vielä tappaneet, tuottaneet tuskaa tai edes muuttaneet zombiksi. Lisäksi tunnen henkilökohtaisesti kaksi psykoosilääkitystä syövää ja ainakin neljä masennuslääkitystä syövää (aivan varmasti heitä on ystäväpiirissäni enemmänkin, mutta he eivät vain ole tuoneet lääkitystään julki), mutta kukaan heistä ei ole kärsinyt, kuollut tai muuttunut zombiksi lääkkeiden vaikutuksesta. Itse asiassa en olisi tietoinen kenenkään lääkityksestä, elleivät he olisi itse asiasta minulle kertoneet - aivan samanlaisia ihmisiä he ovat kuin kaikki muutkin.
Lisäksi olisin halukas kuulemaan tästä salaliitosta, johon ilmeisesti kaikki julkisen sektorin työntekijät kuuluvat. Et vastannut, kun kysyin siitä, kun edellisen kerran lähetit tämän saman viestisi.
Niin, ketkä eivät kuulu tähän laajaan salaliittoon? Kuuluvatko siihen vain valtion ja kuntien työntekijät? Kuuluvatko he kaikki siihen? Jos eivät, kuinka salaliittoon kuulumattomat pidetään hiljaisina/pimennossa? Kuuluvatko myös esim. yksityislääkärit ja -asianajajat salaliittoon? Kuinka salaliitto pidetään salaisena - ilmeisesti myös tiedotusvälineet kuuluvat siihen? Eli kuuluvatko näin ollen useimmat suomalaiset tähän salaliittoon? Menee aika hankalaksi pitää salaisena tällaista lafkaa... Ja miksi oikeastaan pitää sitä salaisena, jos valtaosa suomalaisista siihen kuuluu? Kuinka salaliittolaiset valitaan - kierteleekö salaliiton kätyreitä (ehkä opettajia?) jo peruskouluissa värväämässä sopivia nuoria, jotka sitten hyväksytään opiskelemaan sosiaali-, terveys-, hallinto- ja lakialoille? Ja muita ei hyväksytä? Vai kysytäänkö jossain opiskelujen vaiheessa ko. alojen opiskelijoilta, haluavatko he liittyä salaliittoon ja ne, jotka eivät halua, vaiennetaan?
Niin, tiedostan kyllä itsekin osastohoitoon ja lääkitykseen pakettiratkaisuna liittyvät ongelmat... Tiedän kyllä esim. vanhanmallisten neuroleptien joskus rajuistakin sivuvaikutuksista sekä tahdonvastaiseen hoitoon liittyvistä eettisistä ongelmista ja hoitomotivaatiota vähentävistä tekijöistä jne. En missään tapauksessa kannata esim. ylenmääräistä lääkehoitoa ja minunkin mielestäni nykyisessä mallissa on paljon paikattavaa.
Tunnen myös tarpeeksi alalla toimivia ja tutkimusta tekeviä tietääkseni, että nämä ongelmat tiedostetaan myös alalla - jo tästä syystä pidän kaikenlaisia salaliittoteorioita varsin epäuskottavina. Muutoksiin pyritään ja niitä myös tapahtuu - toisinaan tosin varsin hitaasti syistä, joita käsittelen mm. tässä viestissä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=599&posting=22000000003846365
Tänne puolestaan kirjoittelin eräästä lupaavasta uudesta menetelmästä, jossa pyritään käyttämään perhettä ja potilaan läheisiä hoidon voimavarana sekä välttämään psyykenlääkitystä ja osastohoitoa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=599&posting=22000000003846414
Esimerkkinä muutoksista mainittakoon myös osastohoitoon perustuvan hoitojärjestelmän vähittäinen purkaminen. Tänä päivänä psykiatrisia sairaansijoja on mielisairaaloissa vajaa neljäsosa siitä, mitä niitä oli 80-luvun alussa. Tästä on ikävä kyllä ollut joitain ongelmiakin: osastohoidon vähentämisen tarkoituksena on ollut siirtää hoitojärjestelmän painopiste avohoitoon, mutta ikävä kyllä psykiatrista avohoitoa ei ole laajennettu samassa tahdissa kuin osastohoitoon perustuvaa järjestelmää on purettu. Tällöin osa hoitoa tarvitsevista on saattanut jäädä "tyhjän päälle" - tai näin ainakin olen kuullut ja lukenut.
Nyt kun pääsin linkkien makuun, mainostetaanpas vielä yhtä, jonka tänä aamuna löysin. Näiltä sivustoilta löytyy erittäin paljon varsin asiantuntevia ja varsin monipuolisista näkökulmista kirjoitettuja artikkeleita mielenterveyden alalta:
http://www.kolumbus.fi/jyrki.vartiainen/index.htm