Tällä hetkellä minulla on huoltajuus, isällä tapaamisoikeus. Tämä sen takia kun välimme ovat melko riitaisat. Saako isä sen kuinka helposti muutettua yhteishuoltajuudeksi?
Varsinainen ongelma on nyt tullut siitä että olen päässyt kouluun, ongelma on vain siinä että koulu on Oulun lähettyvillä (ainut tälläinen koulu).
Itse asun Imatralla, isä asuu kouvolassa.
Nyt hän sanoo että minä en saa muuttaa niin pitkälle ilman hänen suostumustaan, onko näin? Hän sanoo että ei todellakaan lähde sinne asti tytärtään tapaamaan (9kk)
Onhan tämä melkoinen muutos kyllä, mutta olen aina haaveillut tästä koulusta ja nyt minulla olisi mahdollisuus sinne päästä niin haluaisin toki lähteä.
Tällä hetkellä isä käy lasta tapaamassa kerran viikossa.
Varsinainen ongelma on nyt tullut siitä että olen päässyt kouluun, ongelma on vain siinä että koulu on Oulun lähettyvillä (ainut tälläinen koulu).
Itse asun Imatralla, isä asuu kouvolassa.
Nyt hän sanoo että minä en saa muuttaa niin pitkälle ilman hänen suostumustaan, onko näin? Hän sanoo että ei todellakaan lähde sinne asti tytärtään tapaamaan (9kk)
Onhan tämä melkoinen muutos kyllä, mutta olen aina haaveillut tästä koulusta ja nyt minulla olisi mahdollisuus sinne päästä niin haluaisin toki lähteä.
Tällä hetkellä isä käy lasta tapaamassa kerran viikossa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Miksi isä käy vain tapaamassa lasta, miksi lapsi ei ole isällä joka toinen viikonloppu? (jos ei ole enää rintaruokinnassa)
Todellisuudessa sinun kuuluisi kysyä isän lupa muuttoon jos teillä olisi yhteishuoltajuus,mutta yksin huollossa et lupaa tarvitse. Yhteishuollossakin itse nähnyt vastaavaa kaksi kertaa ja todellisuudessa jos muuttaa, ei kukaan sille asialle mitään voi/tee ja vielä jos on todellinen syy muuttoon. Ainoastaan sinun pitäisi nyt järkevästi miettiä noi isän ja lapsen tapaamiset että miten ne saataisiin järjestettyä? välimatkaa kuitenkin kertyisi n.500km ja lapsella on kuitenkin samat oikeudet tavata isäänsä olipa teillä yhteis tai yksinhuolto.
Tottakai isä voi oikeusteitse lähteä hakemaan yhteishuoltoa, mutta yhteis ja yksinhuollossa ei ole muuta eroa muutakuin että jos teillä on yhteishuoltajuus olet sinä velvollinen ilmoittamaan isälle kaikista lasta koskevista asioista sekä pyytämään hänen hyväksyntänsä esim. leikkauksiin, muuttoon toiselle paikkakunnalle yms. Lisäksi huoltajuuskiistojen käsittelyyn oikeudessa menee useampi kuukausi joten olette lapsen kanssa kerinneet jo muuttaa tätä ennen.
Eikä tuo yhteishuollon hakeminen/myöntäminen sitä tarkoita että lapsi muutaisi tämän jälkeen isälleen, vaan sillon hänen tarvitsisi hakea tätä lähivanhemmuutta siinä samassa oikeuskäsittelyssä erillisenä asiana. Mutta käräjäoikeudessakin asiaa katsotaan aina niin että lapsi pyritään ensisijaisesti sijoittamaan äitinsä kanssa asumaan (tai riippuu siitä kumpi vanhempi on läheisempi lapselle) lapsi sijoitetaan isälleen vasta jos äiti itse niin haluaa TAI äidillä on jokin merkittävä este huolehtia lapsesta tai hän ei kykene turvaamaan lapselle turvallista kotia ja kasvuympäristöä esim. alkoholi, huume, lääke tai psyykeongelman vuoksi. Suosittelisin sinua ottamaan yhteyttä paikkakuntasi lastenvalvojaan ja varaamaan tälle aikaa, saisit siellä keskustella tästä asiasta sekä neuvoja noihin tulevien tapaamisien järjestämisiin.
LAPSEN HUOLTO:
Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Lisäksi lapsen huoltaja toimii holhoustoimilain nojalla lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita.
Huoltomuoto ei myöskään vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen jos hän menee avioliittoon.
Lapsen huollon tarkoituksena on turvata:
-lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi
-myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen
ja hänen vanhempiensa välillä.
-hyvä hoito ja kasvatus
-lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito.
-turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä
-lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.
TAPAAMISOIKEUS:
Lait: laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 2 §
Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on kummankin vanhemman vastuulla.
Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei.
Huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen:
1. Vanhempien välinen sopimus:
Vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta joko suullisesti tai kirjallisesti. Jotta sopimus olisi pakkotäytäntöönpanokelpoinen, tulee se laatia kirjallisesti oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Lapsen asuinkunnan lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, jos se ei ole lapsen edun vastainen. Vahvistettu sopimus vastaa lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua.
Vanhemmat voivat sopia:
-lapsen huollon uskomisesta molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle;
-lapsen asumisesta
-lapsen oikeudesta tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu.
Sopimus lapsen huollosta ja asumisesta on aina voimassa toistaiseksi. Sen sijaan sopimus tapaamisoikeudesta voidaan tehdä porrastettuna erilaiseksi eri ikäkausille tai se voi olla myös määräaikainen, jonka jälkeen tilannetta tarkastellaan uudelleen. Tapaamissopimuksessa voidaan sopia normaalin viikkorytmin lisäksi juhlapyhien ja lomien vietosta.
Vaikka vanhemmilla onkin sopimusvapaus, täytäntöönpanon kannalta olisi hyvä, että tapaamisoikeus olisi määritelty mahdollisimman tarkasti. Suositeltavaa on käyttää yksityiskohtaisia ajan ja paikan ilmaisuja (esim. ”Lapsella on oikeus tapaamiseen parillisten viikkojen perjantaista klo 16 sunnuntaihin klo 18 asti”). Hyvä on myös kirjata lapsen kuljetus tapaamisiin ja kotiin; kuka huolehtii kuljetuksista ja kuka vastaa kustannuksista.
Mikäli vanhemmat eivät pääse asiassa sopimukseen, on asia vietävä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
2. Tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta:
Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sovintoon lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, voidaan asia viedä lapsen koti- tai asuinpaikan käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Hakemuksen asiasta voivat tehdä:
-lapsen vanhemmat yhdessä
-toinen vanhemmista
-lapsen huoltaja
-sosiaalilautakunta
Tuomioistuin voi päättää:
-että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle;
-että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;
-että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa;
-että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu .
Tuomioistuin voi päättää myös huoltajien välisestä tehtävien jaosta ja tiedonsaantioikeuden myöntämisestä ei-huoltaja-vanhemmalle.
Tuomioistuimen on otettava huomioon lapsen etu ratkaistessaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa. Tuomioistuin voi asiaa käsitellessään pyytää sosiaalilautakunnalta selvityksen vanhempien ja lapsen olosuhteista. Sosiaalitoimi ei ratkaise asiaa vaan toimii tuomioistuinta avustavana viranomaisena. Selvitys on kuitenkin merkittävä osa käräjäoikeuden oikeudenkäyntiaineistoa sen päättäessä lapsen huolto- ja tapaamisasiasta.
Kun lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on vireillä tuomioistuimessa, voi tuomioistuin antaa väliaikaisen määräyksen lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta.
Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin lopullisesti päättää asiasta, jollei päätöstä tätä ennen peruuteta tai muuteta.
Asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan, jollei ole erityistä syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan osaksi tai kokonaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut.
Asian hävinnyt osapuoli velvoitetaan siis korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut vain, jos siihen on erityistä syytä.
Muutapa paperit ouluun ja kerro jälkeenpäin. Yksinhuoltajuudessa ei mikään estä.
Totta, yksinhuoltajuudessa ei mikään estä muuttamasta, silloin ei tarvitse lupia kysellä.
Mutta olisi oikeudenmukaista lapselle että saisit sitten jotenkin järjestettyä hänelle mahdollisuuden tavata ja oppia tuntemaan myös isänsä! lapsella kun on oikeus molempiin vanhempiin, joten nämä asiat kannattaa miettiä tarkoin!
Ensimmäiselle vastaajalla; Tyttö ei ole rintaruokinnassa mutta minusta on turhan aikaista antaa 9kk vanha vauva isälleen joka toinen vkloppu. Luulisi sen stressaantuvan siitä. Lisäksi en luota isään vielä niin paljon että pärjäisi koko viikonlopun yksin tytön kanssa. Hän kun heräilee öisinkin syömään ja muutenkin. Isä tuntuu stressaavan tytön pienimmästäkin itkusta tai kätinästä. Saattaa olla pitkiäkin aikoja syömättä vaikka olen monesti hänelle sanonut miten ruoka-ajat suurinpiirtein menee. Ja sitten tuo nukuttaminen on ehkä se suurin ongelma. Tytöllä on sellaiset "unilaulut" aina niin isä ramppaa sitten kokoajan huoneessa, puhumassa jne tytölle vaikka olen sanonut että älä mene sinne ellei ihan huutamalla huuda.
Ihan ilman mitään varoitusta en aio lähteä, pitäisi varmaan tosiaan lastenvalvojalla käydä juttelemassa että miten nämä tapaamiset sitten menisi.
Vai on on turhan aikaista antaa 9kk ikäistä lasta isälleen joka toinen vkloppu..... tämä isä on aivan yhtä tärkeä tälle lapselle kuin sinä, lisäksi te olette molemmat aivan samassa arvossa jos lapsen silmin katsoo, olisiko kiva jos isä olisi tämä "lähi" vanhempi eikä entaisi sinulle lasta koskaan?? Koita nyt antaa lasta edes yhdeksi yöksi aluksi, sitten kun lapsi 1-1,5v voi olla jo koko viikonlopun aivan hyvin, toi ei ole todellakaan reilua että haalit koko lapsen itsellesi! taidat olla hieman ylisuojelevaa tyyppiä.... kyllä isä varmasti pärjää lapsen kanssa, vaikka sitten tekisikin asiat omalla tavallaan ei se lapsi siitä vahingoitu, voit toki kirjoittaa vaikka lapsen vaatekassiin mukaan "hoito-ohjeen" miten teillä yleensä toimitaan, niin isä voi sitä lueskella ja saa näin tietää lapsen normaalit rutiinit.
Jaa, lapset ovat kyllä kaikki yksilöitä. Uselle 9 kk ikäiselle yö lähivanhemasta erillään voi olla aivan liian aikaista ja aiheuttaa aivan tuhia traumoja. Parempi edetä turvallisesti ihan lapsen omassa tahdissa. Lapsen kanssa asuva äiti on kyllä oman lapsensa paras asiantuntija. Eli yöksi vasta sitten kuin on yökyläilyn aika, vaikka siihen menisi kuusikin vuotta. Ei lapsi mikään heittopussi ole!
Muuta ihan rauhassa. Kyllä Suomessa muuttaa saa. Niin minäkin tein.
Niin muutin minäkin ja vieläpä 2 kertaa. Olen yksinhuoltaja, joten en kysellyt isältä saanko muuttaa. Pääasia, että tapaamiset sujuvat.
No on joo totta että olen ehkä ylisuojelevaa tyyppiä. Mutta kyllä minä uskon että lapsi stressaa jos joka toinen vkloppu joutuu lähtemään siitä "vakikodista" muualle, varsinkin kun on melko riippuvainen minusta. On kuitenkin vielä niin pieni ettei taatusti ymmärrä että miksi joutuu reissaamaan kahden kodin välillä. Kyllä minä aikanaan annan lapsen isälle yöksi kunhan lapsi kasvaa. Ja voi olla että tässäkin välissä annan noin kerran kuussa lapsen yöksi.
Isä on ollut kaksi kertaa tässä minulla niin että olen käynyt illastamassa ja elokuvissa ja on joutunut hoitamaan iltarutiinit ja laittamaan lapsen nukkumaan.Ja hän stressaa niin (isä siis) että lapsi ei meinaa käydä nukkumaan, heräili kuulma kokoajan.
Olen monesti sanonut ja näyttänyt että miten meillä toimitaan mutta silti tekee oman pään mukaan.
Ja sitten toinen on se että siellä olisi sitten koko kylä isän luona lasta kattomassa ja on kuitenkin vierastaminen meneillään niin jotenkin sitten sitä aattelee et toinen itkee ja äiti ei ookkaan siinä.
Mene vain sinne kouluun jonne haluat. Kun koulu on loppunut, on tyttökin sen ikäinen, että sekä isä että lapsi paremmin saavat irti yhteisestä ajasta. Minun lapseni olivat osaimetyksellä vielä tuon ikäisinä, eikä olisi tullut mieleenkään antaa 9 kk vauvaa viikonlopuiksi pois isälleen. Uskon että alle kaksivuotiaan yleisen hyvinvoinnin ja psyyken kehityksen kannalta on paras kun hän ei tarpeettomasti joudu eroon sinusta, äidistä. (Katso kiintymyssuhdeteoria.) Eli itse uskon, että kahden kodin välillä ramppaaminen olisi enemmän vahingoksi kuin hyödyksi. Yksinhuoltajuus on hyvä, pidä se. Todella hankalaa jokaista esim. päivähoitoon liittyvää paperia allekirjoituttaa muualla asuvalla isällä, varsinkin jos olette toisella puolella Suomea.
Voit muuttaa ja tehdä mitä haluat, kun sinulla on yksinhuoltajuus. Isä ei ainakaan saa yhteishuoltajuutta,jos muutat noin kauas. Tapaamiset pitää, mutta isähän ne maksaa, jos ei sopimukseen olla toisin sovittu.
Yksinhuoltajana voi olla p..pää tai sovinnollinen. Tarkoitan, että pystyt päättää asioista ja tehdä mielesi mukaan. Mutta sinun täytyy ajatella myös itseäsi, on hyvä kouluttaa itseään, sillä silloin nostat itseäsi ns. köyhyysloukusta. Minun mielestä muuttosi on hyvin perusteltua.