Apua, mä ootan vauvaa...

rauhoitu! Sulla on nyt hyvää aikaa kypsyä ja kasvaa tarpeeksi hyväksi äidiksi. vielä kun sun lapsesi ei ole paljon muuta kuin tieto, sun ei tarvi edes olla hyvä äiti,riittävän hyvä olet, jos lopetet hiljalleen tupakoinnin, vältät alkoholia, ja muita myrkkyjä, jos niitä käytät. Tulevat viikot ja kuukaudet muokkaavat vääjäämättä sinusta tarpeeksi hyvän, ehkä jo puolen vuoden kuluttua olet jo jopa tohkeissasi vauvasta. Luonto järjestää, anna sille aikaa ja mahdollisuus. Nauttikaa nyt olostanne. Raskaus ei vaivaa vielä seksielämäänne,ehkäisystä ei taritse enää välittää senkään vertaa, mikään ei ole muuttunut, paitsi jossain sydämen sopukassa jo otat huomioon hänetkin, joka vielä ei paljoa vaadi. Olet ihanassa vaiheessa, älä hätäile, vaan anna elämän kantaa. Pidä huolta itsestäsi.

olet varmasti kyllin hyvä äiti lapsellesi. Jo se, että mietit oletko riittävän hyvä, kertoo siitä että olet vastuuntuntoinen. Yhdeksässä kuukaudessa ehdit sopeutua ajatukseen, ja kun vauva syntyy kaikki sujuu varmasti. Hoida itseäsi ja luonto hoitaa loput. Olet ihan hyvässä iässä äidiksi, ja mikä parasta, kun lapsesi on iso, sinä olet vielä nuori. Itse tein omat lapset nuorena, enkä ole katunut.
Tsemppiä ja pelko pois!

FIksuja vastauksia saitkin jo!

Pohdit itseäsi ja omaa pärjäämistäsi äitinä... Meille tuli keskolasta kotiin hiukan yli kahden kilon vauva vuosi sitten emmekä oikein tienneet mistään mitään - keskolassa poikaa ei pienestä koostaan ja etuajassa maailmaan tulemisestaan huolimatta kovin pitkään pidetty. Vauva oli lääkäreiden mielestä valmis kotiin, mutta me emme välttämättä olleet! Vastahan syntymänkin olisi pitänyt tapahtua kuukautta myöhemmin!

Kahdessa viikossa vauvan kotiintulon jälkeen olimme vauvanhoidon asiantuntijoita siinä missä kaikki muutkin äidit ja isät, vaikka olin ennen omaani pitänyt kai eläissäni yhtä ainokaista vauvaa sylissäni, sitäkin kaiketi yhden kerran! Käytännön puolesta siis ei ainakaan kannata huolehtia.

Ja jos suhteenne on oikeanlainen, ei vauva todellakaan rakkautta vähennä - päinvastoin! Nauttikaa toisistanne nyt, kun on aikaa - yhteinen puuhastelunne saattaa hiukan muuttaa muotoaan vauvan synnyttyä... :) Meillä homma oli ajoittain rankaakin, mutta (ainakin näin pahimmista itkuöistä selvittyämme jälkeenpäin ajatellen) todella antoisaa!

Vauva tarvitsee aluksi "perushuollon" lisäksi lähinnä huomiota ja läheisyyttä - ja niiden antamiseenkin sinä valmistut odotuksen edetessä, joten ole rauhassa siinäkin suhteessa.

Kysellä ja valmistautua kannattaa ajoissa (vinkki: vauva voi olla eri mieltä maailmaan tulemisensa ajankohdasta kuin lääkärit - kokemusta on!) - ja niinkuin joku vastasi tuossa aikaisemminkin: sinusta muokkautuu äiti kuin varkain! Pikkuhiljaa se sydämesi alla kasvava ihmisen alku muuttuu tärkeimmäksi olennoksi elämässäsi ja kun se maailmaan tulee, olet niin valmis kuin voit olla.

Poikamme on nyt kymmenkiloinen, nauravainen vauhtipaketti ensimmäisine hampaineen, kävelyharjoituksineen ja sanojen tavoitteluineen! Sen verran mukavaa on ollut (itkuöistä, korvatulehduksista y.m. pikkuhankaluuksista huolimatta), että pikkusisko tai -veli on harkinnassa - ei ihan vielä hankinnassa tosin...

Nauti odotusajastasi!

Onhan sulla se mies siellä kotona,
ei tarvitse yksin opetella lasta hoitamaan!

Meille on tässä kuussa syntymässä toinen lapsi ja odotan sitä innolla!

Vaimoni kanssa olemme selvinneet YHDESSÄ kaikista ongelmista...Lapsissa tulevaisuus!

älä hättäile, järkytys alkuun on ihan ymmärrettävää.. Olen saman ikäinen kuin sinäkin, elän avoliitossa vuotta vanhemman rakkaani kanssa ja olen nyt 21. viikolla raskaana.. tavallaan vahinkohan se oli, mutta harkittu sellainen. Jätimme ehkäisyn pois jo vajaa vuosi sitten ja ajateltiin et tulkoon jos on tullakseen, ei siis yrittämällä yritetty, mutta ihmeen kauanhan tuo kestikin ennen kuin tärppäs. Mulla toki onkoulut kesken ja miehellä inttikin käymättä, mut eletään päivä kerrallaan, toivottavasti pärjätään. Koko täää raskausaika on ollut jonkinlaista henkistä valmentautumista, alkuun vähän pelotti vaikka odotettavissa olikin, mut neuvolassa kerrotaan kaikki mitä haluat tietää, kirjastossa on asiantuntevia kirjoja pilvin pimein, aina alkuraskaudesta lapsenhoidon aakkosiin. Nyt olo on upea, mieli valoisa ja odotamme molemmat innolla pienen syntymää.. Viikko sitten se alkoi potkia ja tunne oli ja on yhä sanoinkuvaamattoman upea!! Toivottavasti vaan kaikki menee hyvin. Toivon sulle kaikkea hyvää, ja rohkeutta kantaa vastuusi, ei lapsen hoito mitään vaikeaa ole, se saadaan kuulostamaan hyvinkin hankalalta mutta sitä se ei ole, paras opettaja on varmasti terve järki ja lapsi itse, kyllä se kertoo jos kaikki ei ole kunnossa! Zemppiä!!!