Ottkkaa nyt ihmiset kantaa te jotka olette jo äitejä tai tulevat tai muutenvään järkevämmät!!!Tuhannet kiitos jo näin etukäteen kaikille jotaka ottivat kantaa!!!
teiniäidiksi!apua!(jatkoa)
Mami!!??
181335
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
mun mielestä sun pitää ajatella itseäsi ja lastasi, tehdä päätökset teidän kahden kannalta. Loppupelissä, jos aiot hänet synnyttää ja pitää, vastuu hänestä on sinun. Älä peilaa asiaa jätkäkaverin kannalta,sillä hänelle ei vastuunottaminen välttämättä ole sama kuin sinulle. Itse olen aborttia vastaan, mutta en kiellä enkä kehoita.
Lapsen saaminen ikäisenäsi ei enää ole mikään katastrofi. Tietysti vaikeuksia tulee eteen,mutta niitä tulee jokaiselle, joten niiden pelossa ei kannattane lähteä keskeytykseen. Kuitenkin, lopun elämääsi tulet muistamaan tuon ihmisen,joka on sinussa. Koska en tiedä olosuhteistasi,en osaa sanoa keneen voit luottaa, mutta: jos sinulla on äitisi kanssa edes jonkinmoiset välit, mene hänen tykönsä, kerro asiasi ja mieti hänen kanssaan. Tai jos tämä tuntuu mahdottomalta, etsi käsiisi joku itseäsi vahvempi nainen, jonka kanssa harkiten puntaroit elämäänne eteenpäin. Jos sulla ei ole ketään muuta,niin laita sanaa.
Älä turvaudu poikakaveriin. Jutelkaa toistenne kans,et mitä tulevaisuudelta haluatte.En voi neuvoa sun puolesta,mut teit sitten kumminvaan,olet tehnyt oikean ratkaisun! Vauvan kans oleminen on koko päiväistä työtä,24-tuntia ja siinä jää,paljon harrastukset pois ja opiskelu on mahdotonta.Mut olet kyllä nuori ja elämä edessä päin.Rukoilen sinulle voimia päätöksissäsi!Ja Muistakaa !!Älkää Leikkikö tuolla asialla,en toivoisi kenellekkään käyvän nöin.Mut Te Päätätte yhdessä!Voimia!
Kiitti hei kaikkille jotka ootte vaivautuneet auttamaan kyllähän tuokin jo jotain auttaa!:)olen ajatellut pitää vauvan!
onnea! Mielessäni kiitän sinua ratkaisusta elämän puolesta. Voimaa.
tee miten susta tuntuu. Ajattele sitä, haluatko muuttaa loppu elämäsi jo 15 vuotiaana. Nuoruutesi menee lasta hoitaessa, joten pohdi; haluatko lapsen , josta sen oma isä ei pahemmin piittaa vai haluatko sen lapsen myöhemmin, Kun se on toivottu ja sulla on mies joka on halunnut sitä myös. Jos olet valmis yksihuoltajaksi jo tuossa iässä niin toivotan onnea, se tulee olemaan 20 vuotinen urakka. Ja olet todella vahva jos kestät sen. Päätöksesi ei tule kummassakaan tapauksessa olemaan helppo. Voimia sinulle!!
"haluatko lapsen , josta sen oma isä ei pahemmin piittaa vai haluatko sen lapsen myöhemmin, Kun se on toivottu ja sulla on mies joka on halunnut sitä myös." Haloo!!! Kuinka voi muka asettaa asiat noin? Onko mielestäsi naisen, tulevan äidin keskeytettävä raskaus sillä perusteella, että tulevan vauvan isä ei siitä piittaa? hei come on, tuolla perusteella ei edes saa aborttia."Kundikaverini ei halua tätä, vaan ehkä jo seuraavan lapsen". Hah. Loppupelissä kuitenkin se on äiti joka vastuun kantaa, oli miten onnellinen suhde tahansa. Mies, isä voi olla erinomaisena tukena ja apuna, mutta nainen pärjää ilmankin, jos tiukalle vedetään. Mies jos ei kestä matkassa niin so what, monasti on helpompi olla kahden lapsensa kanssa kuin vetää perässään suhdetta mieheen, joka itsekin on lapsi, olkoon ikä mikä tahansa. Käsittääkseni mies ei voi juuri rypistellä, päättää nainen miten päin tahansa lapsensa kohdalla.
Ihan samallainen urakka se on kuule sulla 19 vuotiaskin, ei siinä saa helpotusta eikä ikävähennyksiä.Ehkä päinvastoin.
Kyllä miehelläkin on vastuu siitä lapsesta ja oikeus myös sanoa kantansa sillä se on puoliksi hänen, se vaikuttaa myös hänen elämäänsä. Eikä mielestäni 15 vuotias todellakaan pysty yksin elättämään lasta! Saati sitten että olisi tarpeeksi kypsä siihen!
oletko sattunut ajattelemaan että sillä 15 vuotiaalla ei ole töitä, ammattia jolla elättää se epätoivottu lapsi (kun ylikansoitusta on muutenkin) 15 vuotias ei saa helposti edes töitä mistään koska hän ei saa tehdä töitä kuin korkeintaan 8 h päivässä. Hänelle jää luultavasti koulu kesken ja mitäs sitten kun on ainakin 18 vuotta kiinni siinä lapsessa. Se on kuule aikamoinen elämän muutos!!! Ja sitä paitsi, 15 vuotiaalla on hyvä syy ottaa abortti sillä hän ei KYKENE elättämään sitä (ellei tietenkin vanhemmat maksa kaiken mutta sitten se on hänen vanhempansa jotka sen elättää)
en missään kohtaa ole väittänyt, ettei miehellä ole vastuuta lapsestaan, mutta kantaako se sen, on ihan eri juttu. HYVä jos kantaa vastuunsa,mutta ei ole mikään maailman ihme, jos likka jääkin yksin päättämään ja kantamaan seuraukset. Sanoinko mä jossain kohtaa, että lapsen kanssa tule olemaan helppoa? Päinvastoin. Sanoin sen, että jätkien tunteitten perusteella ei kannata tehdä omia päätöksiään,sillä niillä on ajatusmaailma niin erilainen tässäkin asiassa. Oma asia on se, haluuko pitää lapsen, vai abortin, mutta loppupelissä kundin mielipide ei pitäis kovin paljoa painaa, koska joka tapauksessa: raskaus tai abortti, likka kantaa seuraukset.
oletko sattunut ajattelemaan, että 15v. on vielä kouluvelvollien, eikä periaateessa jouda edes töitä tekemäänkään. Eihän lapsen saaminen ole töistä kiinni, mullakaa ei varsin olis yhtään, jos ensin olisi pitänyt olla vakivirka jossain, turvattu tulevaisuus ja loistava mies. Globaali ajattelusi on kiitettävä, mutta ihan näin Suomen näkökulmasta, suomalaisia ei ole yhtään liikaa,pikemminkin liian vähän.Ehkä siis ylikansoitukseen vetoaminen on vähän liioiteltua.
On se, aikamoinen elämään muutos, on. Vaikka lapsestaan on tavallaan vastuussa loppuelämänsä, ei kuitekaan kukaan vietä syntymää seuraavia 18.aa vuotta kiinni lapsessa, vaan päivä päivältä lapsi kasvaa kohti itsenäisyyttään.
Enkä sanonut, ettei 15v. ole hyvä syy ottaa aborttia, jos ei kykene lastaan hoitamaan, sanoin, lue tarkkaan ole hyvä, että jätkän vaatima abortti ei välttämättä ole syy aborttiin. Tytön itse kannattaa tuijottaa omia edellytyksiään, eikä kuunnella liikaa kundia.
Jos mun 15vuotiaani joku päivä tulee ilmoittamaan olevansa raskaana, alkujärkytyksen jälkeen varmaan alan pohtia hänen kanssaan, kuinka tästä selvitään eteenpäin.Tuskin ehdotan aborttia,vaan olen lapseni tukena ja turvana. Kyse ei ole ihan pelkästään työstä tai rahasta.
ja kummassakin tapauksessa päätös tulee olemaan raskas.. Toisaalta (riippuen siitä miten vahinko kävi, käyttikö ehkäsyä tms) olisi kaikkea voinut ajatella etukäteen, siis siinä tapauksessa jos ei ollut ehkäisyä. Mutta muuten, kävi huono tuuri. Ja mielestäni kannattaa tehdä niin kuin itse haluaa.
vastustan sitä että mies vaatisi aborttia ja se pitäisi tehdä vain sen takia että mies sen haluaa. Mieshän ei tiedä pätkääkään siitä millaista taakkaa ehkä nainen joutuu koko elämänsä sen abortin vuoksi kantamaan. Onhan siinä kuitenkin tunteet mukana kun sisälläsi kasvava lapsi tapetaan. Mutta joskus se on parasta, mutta hyvin harvoin. Mutta mies saa kyllä sanoa mielipiteensä asiasta, ja ehkä "rakentavasti " keskustella siitä, miten asia hoidetaan. Mielestä kyseisen miehen vastuuttomuus on pöyristyttävää. Eihän nainen itse raskaaksi tule! Tosin (iästä riippuen) miehet voivat olla pahasti keskenkasvuisia eivätkä ymmärrä tilanteen vakavuutta, tai velvollisuuksiaa. Itse keskustelin mieheni kanssa abortista eilen illalla. Hän sanoi , ettei hän koskaan voisi vaatia sitä, mutta nykyinen tileanteemme tulisi muuttumaan aika vaikeaksi. Hän sentään tuntee vastuunsa.
ei kukaan voi tulla sanomaan mitä sinun pitää tehdä.sun täytyy itse se asia päättää,ja tärkeintä tietysti,haluatko lapsenniin olet päätöksesi tehnyt..muuten kadut vain?jos siltä vähäsenkään tuntuu,niin olet päätöksesi tehnyt,muuten kadut vain
adoptio. oletko harkinnut antavasi lastasi jollekkin vähän vanhemmalle ihmiselle. joka rakastaisi sitä ja olisi siihen valmis ja todella haluaisi sen lapsen. voi kuulostaa julmalta tämä ehdotus, mutta mä olisin valmis adoptoimaan sun lapsen.
olisin siihen enemmänkin kuin valmis.
jos yhtään kiinnostaa niin vastaa tähän..voit nähä mut ja keskustella mun kaa ja harkita sitä vaihtoehtoa.
Mä oon päättäny pitää lapsen ja olla yksin huoltaja mut mää tiiän että siitä tulee rankaa!:)mut kiitos kaikkille vastanneille ja syy siihen miks en adoptoi en haluu antaa sitä kenellekkän!vaan pitää omanani!:)
onneks olkoon..jos haluut ilmasen luotettavan laspsenvahdin niin mä oon olemassa..ja sun tukenakin voin olla jos haluut..oon niin tajuttoman onnellinen sun puolesta ettet voi kuvitella
Sain lapseni 30-vuotiaana. Nyt jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt tehdä aikaisemmin, mutta ei näitä asioita voi taskulaskimella suunnitella. Odottelin että elämääni tulis mies joka kantais vastuuta ja jakais huolet ja ilot kanssani. Mies löytyi ja vaikutti turvalliselta ja huolehtivalta. Vaan yksinpä olen saanut lapseni kanssa olla, mies on omissa töissään ja harrastuksissaan niin kiinni, eikä ole sukua ei auttajia näkynyt. Niin että se siitä miehen osuudesta.
Rankkaa tulee olemaan. Lohdutan sillä että nuorena jaksaa paremmin fyysisesti. Jos ottaa päähän, älä pura lapseen, mieluummin pudota vaikka kukkaruukku parvekkeelta kuin ärjyt lapselle. Kun lapsi täyttää 6 kk alkaa siitä pitäen helpottaa päivä päivältä jua ennen kuin huomaatkaan lapsesi kävelee ja ennen pitkää puhelee satujaan ja puuhailee omiaan. Kun saat lapsesi kouluikään olet vielä itsekin nuori ja voit aloittaa mitkä opinnot tahansa. Äitiys on antanut elämänkokemusta ja viisautta sillä lapsi äitiään kasvattaa.
Ja yksi käytännön vinkki, suosittelen todella Anna Wahlgrenin Lapsikirjaa, siitä sain erittäin hyviä käytännön ohjeita ja näkemystä lapseni hoitoon, vaikken ohjeita mitenkään kirjaimellisesti noudattanut.
toivon, että teet(tai olet varmaan jo tehnyt
ratkaisusi) järkevällä tavalla. Ota huomioon
tilanne, jossa olet ja kysy myös lapsen isältä,
mitä mieltä hän on. Jos teillä on tilanne on hyvä
ja aiotte pitää lapsen, toivon teille onnellista
elämää! Olisi kiva saada tietää, minkä ratkaisun
teit! =)