Kyselisin käytännön kokemuksia yhteisomistuksesta. Miten homma on toiminut? Oletteko jakaneet ennakolta viikot, vai meneekö se vähän "tarpeiden mukaan", ja joustavammin. Pitääkö olla kaveriporukka, jotta homma toimisi. Oletteko ottaneet mukaan paljon/liikaa byrokratiaa. Kertokaa ihmeessä kaikkia hyviä ja huonoja kokemuksianne.
Sitten ihan käytännön tasolle. Voisin tulla mukaan/perustaa porukan, joka omistaisi Helsingin lähistöllä (voi olla kauempanankin) noin 23-27 jalkaisen purjeveneen. Onko kiinnostuneita, tai onko jossain porukassa tilaa?
Sitten ihan käytännön tasolle. Voisin tulla mukaan/perustaa porukan, joka omistaisi Helsingin lähistöllä (voi olla kauempanankin) noin 23-27 jalkaisen purjeveneen. Onko kiinnostuneita, tai onko jossain porukassa tilaa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Muutamat tutut tuollaista harrastavat, itsellä ei omakohtaista kokemusta ole.
Vain yksi porukka taitaa olla josta en ole ikäviä kommentteja kuullut. Heillä on selkeä viikko jako, joka kiertää niin että juhannusviikko osuu vuorotellen jokaiselle, ja muu rytmi rakentuu sen ympärille. Tuo 'perusjako' on siis kaikkien tiedossa jo vuosiksi eteenpäin jos vaan joku viitsii laskea... Sen lisäksi noita viikkoja kierrättävät sopimalla keskenään... (ja kukaan ei kuulemma vedä hernettä nenään jos vaihto ei onnistu). Ovat muutenkin hyviä kavereita ja viettävät aikaa keskenään, niin ovat vielä sopineet, että jos veneessä on vapaata tilaa, niin kimpan jäsenet saavat hypätä kyytiin mutta reitti yms päätökset tekee varsinaisen vuoron 'omistaja'. Hommat kuulemma sujuu hyvin.
Mutta sitten on näitä, jotka ovat vaan päättäneet että ostetaan vene kimpassa ja sovitaan sitten myöhemmin. Pahimmillaan siinä on mennyt kaveruussuhteetkin, vaikka sivusta seuranneena olen välillä ihmetellyt miten aikuisille ihmisille voi yksinkertaisetkin joustot olla vaikeita. Usein ongelmaksi on tullut mm. venee kulut, köysien uusimiset, kaikenlaiset kevät kunnostukset. Puhumattakaan siitä kun erään kimppalaisen uusi tyttöystävä päätti alkaa 'sisustamaan' ja jyvittämään kuluja. Ja miesparka taisi olla liian hiiri tai liian rakastunut eikä viheltänyt itse sitä peliä poikki.
Nuo 'ongelmattomat' muuten ovat muutaman vuoden hoidattaneet kevätaskareetkin ulkopuolisella, ja maksaneet laskun. Isompia remppoja eivät ole vielä tarvinneetkaan...
Tiedän kaksi kimppavenettä joissa kummassakin kaksi osakasta. Itse olen toisessa. Isompaan porukkaan en haluaisi.
Vuorot on jaettu etukäteen. Juhannus osuu omalle kohdalle joka toinen vuosi. Juhannuksesta seuraavat 6 viikkoa on jaettu kahteen 3 viikon yhtämittaiseen jaksoon lomapurjehdusta vertan. Ja jäljellejäävät viikonloput vuoroviikoin. Toki vaihdetaan mutta vain jos se molemmille sopii.
Nyt menossa kolmas kesä. Sujuu hienosti. Kevätkunnostus tehdään yhdessä ja molemmat odottavat niin innokkaasti vesille pääsyä aina että ei ole tullut lusmuiltua vaan hommia tehdään telakalla niin paljon kuin suinkin ehditään. Hankinnoista sovitaan etukäteen, jos yhteisymmärrystä ei synny voi ostaa omalla kustannuksella (esim. toinen osakas tänä keväänä vhf:n). Ja juoksevat kulut maksetaan puoliksi (suunnilleen). Kumpikaan ei ole rahasta niuhottaja joten ei tarvitse sentilleen mennä tasan. Sellaisen kanssa voisikin olla rasittavaa.
Viikonloppureissun jälkeen aina raportoidaan polttoainetilanne ja mahdolliset puutteet esim. ruokakomeron sisällössä.
Vene on vanha ja remontteja tiedossa mutta toivotaan etteivät ne tuota suurempaa ongelmaa systeemille.
Venekimpan toimivuus on kiinni yksin osakkaista. Kovin erilaisilta ja sopeutumiskyvyttömiltä ihmisiltä se ei onnistu. Meillä asiaa auttaa se että veneilimme yhdessä 6 vuotta ennen tätä kimppaa joten meillä on samanlaiset tavat toimia ym.