Vaikka itse olen omakohtaisestikin todennut mittauksin, että verensokeriarvot pysyy matalampana vähentämällä hiilareiden käyttöä. Luulisi maalaisjärkellä että diabeetikolla tärkeintä olisi saada vs laskemaan. itselläni 2d.
Miksi vhh:ta vastustetaan?
5ywerge
15133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Vastustaja lienee Diabetesliitto runsashiilihydraattisne ruokavaliosuosituksineen. Pelkäävät, että jää joitakin puutoksia ravinteissa ilman runsaita hiilihydraatteja.
VHH:lla pystyy helposti saamaan kaikki tarvittavat ravinteet näkemällä vähän vaivaa ruokavalion koostamisessa. Tuloksena on tasaiset verensokerit. Runsaat hiilihydraatit vaativat kakkosyypeiltä paljon enemmän lääkkeiden käyttöä mukaan lukien insuliini saman tasaisen ja tarpeeksi alhaisen verensokerin saavuttamiseksi. Aterian jälkeisiä ( 1 h ja 2 h) verensokerihuippuja ei saada helposti tasattua edes insuliinilla. Insuliinin ajoitus ja määrä ovat vaikeasti hallittavia asioita.
Itse olen kakkonen ja noudattanut vhh:ta vuosia. Verensokerit pysyvät perustableteilla käytännössä aina terveen lukemissa. Lääkäriäkään ei kiinnosta ruokavalioni, koska tulokset kertovat totuuden.
Näyttää, että vhh on yhä enemmän kakkosten ruokavalio ja myös ykkösten monista keskusteluista päätellen. Diabetesliitto ei onneksi pysty määräämään, mitä syömme. Tuntuu, että se onkin jäänyt ruokavaliosuosituksineen norsunluutorniinsa. Toisaalta liiton itsepintaisuuden ymmärtää, jos vuosikausia tai vuosikymmeniä on julistanut asiaa, joka on osaittautunut vääräksi. On vaikea tällaisten suositusten takana olevien henkilöiden muuttaa kantaansa. Tarvitaankin sukupolven vaihdosta.
Sinänsä on harmi, että Diabetesliitto on ominut jonkinlaisen virallisen tahon aseman. Se työntää suosituksiaan terveyskeskusten kautta jaettavaksi diabeetikoille, kouluttaa terveysalan henkilöitä suosittamaan diabeetikoille runsashiilihydraattista ruokavaliota jne. Diabetesliitto on yksinkertaisesti unohtanut diabeetikkojen asian toiminnallaan.
Sairastan viidettä vuotta D2:sta. Olen pärjäillyt hyvin Metformiimilla 2x750 mg. Nyt olen kokeillut kaksi kuukautta vhh ruokavaliota, tosin syönyt tosi vähän lihaa ja kalaa. Melkein voin sanoa, että ruokavalioni koostuu suurimmalta osaltaan vihanneksiin kananmunaan.
nyt minulla on ollut muutaman päivän ajan tosi huonot aamut, aamupalan jälkeen iskee kurja olo, sydän hakkaa, tulen rauhattomaksi, pakko lähteä ulos kävelemään, joka helpottaa oloa. Vs heti ruokailun jälk 6.7. Johtuneeko vhh ruokavaliosta?
Onko kenelläkään samanlaista ongelmaa. päivällä ja illalla voin syödä ihan normaalisti ja olo on ihan ok.
Minä sain innostusta rasva-liha diettiin siltä Veijolta, joka täällä hääräili noin pari vuotta sitten. Jouduin sitten menemään sairaalaan, kun pulssi oli liki 120 ja vaihteleva. Sairaalasta päästyäni oli kaikki voimat poissa. En jaksanut kävelläkään enempää kuin 10-20 metriä. Siitä on nyt kulunut 2 vuotta, mutta edelleen olen heikkokuntoinen. Ihmettelin, miksi sairaalan hoito on niin kovaa, että se vie voimat.
Epäilen rasvadietillä olleen osuutta sydämen rytmin sekoilemiseen. Luulin aina, että minulla on vahva sydän.
Aikaisemmin söin siis paljon kasviksia. Nyt pistän insuliiniä aika paljon.
Olin melkein yksi ja puoli vuotta vvh-dieetillä, ja sama ongelma, pulssi nousi 130 ja oli yli 100 lepotilassakin...?! Epäilin myös että dieetillä ois ollut jotain tekemistä sen kanssa? Tämän johdosta joudun nyt syömään sydänlääkkeitä lopun ikääni.
Kaksi kolmesta diabeetikosta kuolee sydän- ja verisuonitauteihin. Siksi vhh-uskovaisten saarnat kovan eläinrasvan puolesta ovat vastuuttomia. Diabeetikon jos kenen pitäisi välttää kovia, tyydyttyneitä rasvoja.
Vhh-uskonnossa on myös vallalla kummallinen käsitys, että verensokeri on pahasta ja se pitää saada mahdollisimman lähelle nollaa. Näinhän ei ole, vaan tärkeintä on pitää verensokeri tasaisena, niin ettei se nouse eikä laske liikaa. Hiilihydraatteja saa syödä, mutta hyviä hiilihydraatteja (matala glykeeminen indeksi) pieniä määriä kerrallaan. Näin verensokeri ei nouse liian korkeaksi.
VHH:n voi valita rasvojen mukaan miten hyväksi näkee. Ei rasvojen tarvitse olla pelkästään eläinrasvoja. Voi käyttää myös kasviöljyjä, syödä esimerkiksi pähkinöitä ja avokadoja. Kalan rasva on pehmeätä rasvaa. Lihaakin on vähärasvaista.
Proteiiniakin voi nauttia minimiä enemmän, jos ei ole munuaisongelmia. Näiden syntymisen melkein ainoa syy diabeetikoilla on liian korkea verensokeri. Sitä taas saa VHH:n avulla pidettyä kurissa paljon helpommin kuin runsaasti hiilihydraatteja syömällä ja enemmän lääkkeitä käyttämällä.
Verensokeri nollaan?
Siihen kuolee taikka vähintään joutuu ensiapuun tiputukseen. Normaali verensokeri on 4-6.
Eläin rasvojen ei le todettu missään tutkimuksessa olevan terveydele haitallisia. Niitä on aikojen alusta asti syöty. Kuten myös muitakin luonnollisia rasvoja.
Hyviä rasvoja:
Kalat, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA
Hyvää rasvaa tulisi saada n. 1 g painokiloa (normaali paino) kohti, jotta välttämättömien rasvahappojen saanti turvattaisiin ja tämä ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä". Tämä rasva on ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta. Ylimääräinen ravintona nautittu rasva ei varastoidu elimistöön rasvana, ainoa terveysriski siitä on arakidonihapon nousun takia tuleva tulehdusherkkyys. Sokerina (hiilihydraatti) nautittu ylimäärä muuttuu elimistössä triglyseriksi, joka varastoituu rasvasoluihin ja lisää siten rasvamassaa kehossa. Tämä triglyseri on sitä rumaa rasvaa, joka aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia.
Mistä ihmeestä olet saanut käsityksen, että vhh dietissä pitää verensokeri saada mahdollisimman lähelle nollaa.?
Veijo, sinähän lupasit olla osallistumatta keskusteluihin Suomi24:ssä. Pidä nyt jo lupauksesi.
Vilja kuuluu viralliseen ruokakolmioon ja ympyrään, joten sitä on kaikkien syötävä sopii tai ei.
Vilja versus kasvikset = rehuista saa paljon enemmän ravinteita kuin ruisleivästä.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm
Ja viljaa suositellaan kuitujen vuoksi? Viljat eivät todellakaan ole ainoa mahdollinen kuitujen lähde. Ja viljakuitujen ironia on siinä, että viljan kuidut auttavat helpottamaan viljan itsensä aiheuttamia vatsa- ja suolisto-ongelmia.
PUUSTINEN ULOS TÄÄLTÄKUKAAN EI VASTUSTA VHH VAAN PUUSTISEN RAKKIKOIRAA
Kakkostyypin verensokerit ennen VHH:ta ja sille siirtymisen jälkeen.
http://www.kostdoktorn.se/wp-content/2008/12/kitabugraf.jpg
Kannattaa huomioida aikaskaala.
Joitakin 3:lla alkavia on ollut vajaan puolen vuoden VHH-aikana, Toisaalta esimerkiksi liikunta voi kakkosilla hetkeksi pudottaa verensokereita liikunnan alussa, kunnes maksa nostaa ne taas ennalleen. Terveelläkin putoaa samalla lailla hetkellisesti verensokeri liikunnan alkaessa.
Lopetin karppauksen ja otin ruokavaliooni puuron ja ruisleivän. Olo parantui heti, sydän ei enää pampata ja olo on taas normaali. Minulle karppaus ei sopinut, jäi jotain tärkeitä aineita saamatta. Pitäis kai syödä kourakaupalla vitamiineja, kuten Atkinsin dieetissä kerrotaan. Syön nytmieluummin ruista.
Viljakasveja pidetään erityisen ravinteikkaina ruoka-aineina. Kuinka ollakaan, kehitysmaissa, joissa ruokavalio perustuu lähes täysin viljakasveihin, on valtavasti puutostauteja monista niistä ravinteista, joiden "hyviä" lähteitä viljakasvit alan ammattilaisten mukaan ovat! Yhdessäkään viljakasvissa ei ole A-vitamiinia eikä sen esiastettakaan - betakaroteenia - ole kuin maississa. Myöskään C-vitamiinia tai B12-vitamiinia niissä ei ole (B12 esiintyy vain eläinkunnassa). A-vitamiini on tärkeä mm. näkökyvylle ja immuunipuolustukselle. Epidemiologisissa tutkimuksissa on saatu viitteitä kasvisten ja hedelmien syövältä ja sydäntaudeilta suojaavasta vaikutuksesta. Näissä ruoissa on runsaasti C-vitamiinia, karotenoideja ja fytokemikaaleja. Lisääntynyt viljojen käyttö ravintona tarkoittaa yleensä sitä, että ne korvaavat kasviksia ja hedelmiä, jolloin näiden ravinteiden saanti voi olla vähäistä. Kehitysmaissa, joissa ravinto koostuu pääasiassa vilja- ja palkokasveista, on sydänkuolemien määrä yhtä korkea tai korkeampi kuin länsimaissa, joissa rasvan, tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin määrä ravinnossa on selvästi suurempi. B12-vitamiinin puutos aiheuttaa megaloplastista anemiaa ja nostaa veren homokysteiiniä (myös B6 ja folaatti vaikuttavat), joka on sydäntautien ja verihyytymien riskitekijä. Melkein kaikkien muiden B-vitamiinien osalta viljoja pidetään hyvinä lähteinä. Periaatteessa ne käsittelemättöminä sisältävätkin kohtalaisen määrän näitä vitamiineja, mutta on täysin eri asia kuinka hyvin keho pystyy niitä hyödyntämään käsittelyiden ja kypsennyksen jälkeen. Onkin aika ironista, että niasiinin ja tiamiinin puutokset liittyvät lähes täysin viljojen liialliseen käyttöön. Viljoissa onkin runsaasti ns. antiravinteita, joiden tiedetään vähentävän monien ravinteiden imeytymistä. Sen sijaan eläinkunnan tuotteista B-vitamiinit imeytyvät lähes täysin. Samoin on biotiinin kohdalla. Sen puutos estää linoleenihapon muuttumista arakidonihapoksi ja biotiinipuutoksisilla on monia iho-oireita ja hauraat kynnet.
Olen vhh:ta noudattava. Olen huomannut hyväksi syödä iltapalan, jossa on 3 siivua vähähiilihydraattista Karppis-leipää päällä leikkelettä ja juustoa. Aamuarvot ovat parantuneet jonkin verran. Hitaasti imeytyvä hiilihydraatti vaikuttaa ilmeisesti maksaa tukkivasti tarpeeksi pitkään. Muuten ruokailujeni hiilihydraatit koostuvat käytännössä pelkästään erilaisista kasviksista sekä raakoina että kypsytettynä ja hedelmänä ainoastaan avokado.
Liikunnan vaikutuksia ei pidä kuitenkaan unohtaa. Mitä vähemmän on ollut tapana liikkua, sitä tehokkaampaa on vähäinenkin liikunta. Pitäisi saada vaan sellaista liikuntaa, jossa saa vähän kaikkia lihaksia käytettyä. Vähäisetkin lumityöt normaalin kuntokävelyn lisänä ovat olleet yllättävän tehokasta. On joutunut käyttämään ilmeisti sellaisia lihaksia, joita ei muuten käytä.