Skitsofrenia ja psykoosi ovat vaikeita mielenterveyden häiriöitä, jotka hankaloittavat usein potilaiden arjen hallintaa ja lisäävät syrjäytymisen riskiä. Potilailla on usein ongelmia myös hoitoon sitoutumisessa, mikä voi näkyä lääkkeiden käytön ja sovittujen vastaanottokäyntien unohtamisena.
Turkulaisvetoinen Mobile.Net-tutkimushanke valjastaa kännyköiden tekstiviestit tukemaan vaikeimpia mielenterveyshäiriöitä sairastavia. Sairaalasta kotiutuville skitsofrenia- ja psykoosipotilaille aletaan lähettää kotona selviytymistä tukevia tekstiviestejä eri puolilla Suomea ensi vuonna.
Tekstiviestejä tullaan lähettämään parhaassa tapauksessa tuhansille mielenterveyskuntoutujille. Skitsofreniaa ja psykooseja sairastaa noin 50 000 suomalaista.
Suomen Akatemia rahoittaa hanketta vuosina 2010–2012.
– Hankkeen alkajaisiksi selvitimme potilasjärjestöjen edustajia ja hoitohenkilökuntaa haastattelemalla, minkälaisia ongelmia sairaalasta kotiutetuilla mielenterveyskuntoutujilla on ja minkälaisiin tarpeisiin palvelun pitäisi vastata. Tältä pohjalta suunniteltu tekstiviestipalvelu käynnistyy näin alkuvaiheessa ainakin neljässätoista sairaanhoitopiirissä, muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, kertoo hanketta vetävä professori Maritta Välimäki Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.
Välimäki korostaa, ettei tekstiviestipalvelulla pyritä korvaamaan potilaan ja henkilökunnan välistä tärkeää henkilökohtaista kontaktia, vaan tekstiviestit on tarkoitettu potilaille lisätueksi. Niillä pyritään myös parantamaan potilaiden sitoutumista sairautensa hoitoon.
– Terveydenhuollon henkilökuntaresurssit tulevat vähenemään, vaikka asiakkaiden tarpeet lisääntyvät. Hoitavien käsien rinnalle tarvitaankin kiireesti uusia välineitä ja menetelmiä.
Tekstiviestien sisällön ja sanamuodon suunnitteli itäsuomalainen potilasyhdistys, jonka työn tuloksena mielenterveyskuntoutujille lähetetään kannustavia, rohkaisevia ja humoristisiakin viestejä. Vastaanottajat saavat itse päättää, kuinka usein he viestejä haluavat ja minkälaisista aiheista.
– Viestit liittyvät muun muassa kodinhoitoon ja oireiden hallintaan ja pyrkivät lisäämään itsetuntoa ja osallistumista. Ne muistuttavat vaikkapa tekemään viikkosiivouksen, ottamaan lääkkeet, harjaamaan hampaat, ruokkimaan lemmikin tai kannustavat harrastuksen pariin ja ulos liikkumaan.
– Mielenterveyskuntoutujia on tärkeää rohkaista ihmisten pariin, koska yksinäisyys ja syrjäytyminen on heillä erittäin yleinen ongelma, Välimäki sanoo.
Mikään uusi ilmiö tekstiviestit eivät terveydenhuollossakaan ole, mutta niiden järjestelmällinen käyttö potilastyössä on maailmalla vielä melko vähäistä.
Suomessa tekstiviestejä käytetään esimerkiksi hammashoidon ajanvarauksissa, Kanadassa niitä hyödynnetään hiv-potilaiden hoidossa.
Turkulaiset saivat hankkeeseensa ideointiapua Nottinghamin yliopiston professoriltaClive Adamsilta , joka on organisoinut onnistuneesti vastaavanlaista toimintaa mielenterveystyössä Isossa-Britanniassa.
– Monissa sairaanhoitopiireissämme käytetään tekstiviestejä esimerkiksi ajanvarauksissa ja henkilökunnan rekrytoinnissa sairastuneiden tilalle, mutta käyttö ei ole järjestelmällistä. Uutta on sekin, että käytäntö suunnitellaan yhdessä terveydenhuollon organisaatioiden ja potilaiden kanssa, Välimäki sanoo.
Hänen mukaansa tekstiviestit sopivat mielenterveystyöhön erinomaisesti niiden tuttuuden, helppokäyttöisyyden ja edullisuuden takia.
– Monet mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset ovat kokeneita tietokoneen käyttäjiä.Kaikilla ei kuitenkaan ole monimutkaisia teknisiä taitoja tai omaa tietokonetta. Kännykällä tavoittaa edelleen suuremman ihmisjoukon kuin tietokoneella.
Yksilönsuojaongelmaa Mobile.Net-palvelussa ei Välimäen mukaan ole.
– Palvelua ei integroida tässä vaiheessa potilaskirjoihin, eli viesteissä ei kulje terveyteen liittyviä tietoja. Yksilönsuojariskit ovat samaa luokkaa kuin puhelimen käytössä terveydenhuollossa yleensäkin.
Kun tekstiviestejä on lähetetty Mobile.Net-hankkeen myötä mielenterveyskuntoutujille vuoden verran, analysoivat tutkijat niiden vaikutusta vastaanottajien hyvinvointiin.
Sekin selvitetään, tuottaako hanke hyviä toimintamalleja tai säästöjä terveydenhuollon toimijoille.
– Tässä potilasryhmässä noin puolet ihmisistä palaa sairaalaan kahden vuoden kuluessa. Jos pystymme auttamaan osaa potilaista selviämään arjesta kotona, hanke on jo osoittanut hyötynsä, Välimäki toteaa.
Turkulaisvetoinen Mobile.Net-tutkimushanke valjastaa kännyköiden tekstiviestit tukemaan vaikeimpia mielenterveyshäiriöitä sairastavia. Sairaalasta kotiutuville skitsofrenia- ja psykoosipotilaille aletaan lähettää kotona selviytymistä tukevia tekstiviestejä eri puolilla Suomea ensi vuonna.
Tekstiviestejä tullaan lähettämään parhaassa tapauksessa tuhansille mielenterveyskuntoutujille. Skitsofreniaa ja psykooseja sairastaa noin 50 000 suomalaista.
Suomen Akatemia rahoittaa hanketta vuosina 2010–2012.
– Hankkeen alkajaisiksi selvitimme potilasjärjestöjen edustajia ja hoitohenkilökuntaa haastattelemalla, minkälaisia ongelmia sairaalasta kotiutetuilla mielenterveyskuntoutujilla on ja minkälaisiin tarpeisiin palvelun pitäisi vastata. Tältä pohjalta suunniteltu tekstiviestipalvelu käynnistyy näin alkuvaiheessa ainakin neljässätoista sairaanhoitopiirissä, muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, kertoo hanketta vetävä professori Maritta Välimäki Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.
Välimäki korostaa, ettei tekstiviestipalvelulla pyritä korvaamaan potilaan ja henkilökunnan välistä tärkeää henkilökohtaista kontaktia, vaan tekstiviestit on tarkoitettu potilaille lisätueksi. Niillä pyritään myös parantamaan potilaiden sitoutumista sairautensa hoitoon.
– Terveydenhuollon henkilökuntaresurssit tulevat vähenemään, vaikka asiakkaiden tarpeet lisääntyvät. Hoitavien käsien rinnalle tarvitaankin kiireesti uusia välineitä ja menetelmiä.
Tekstiviestien sisällön ja sanamuodon suunnitteli itäsuomalainen potilasyhdistys, jonka työn tuloksena mielenterveyskuntoutujille lähetetään kannustavia, rohkaisevia ja humoristisiakin viestejä. Vastaanottajat saavat itse päättää, kuinka usein he viestejä haluavat ja minkälaisista aiheista.
– Viestit liittyvät muun muassa kodinhoitoon ja oireiden hallintaan ja pyrkivät lisäämään itsetuntoa ja osallistumista. Ne muistuttavat vaikkapa tekemään viikkosiivouksen, ottamaan lääkkeet, harjaamaan hampaat, ruokkimaan lemmikin tai kannustavat harrastuksen pariin ja ulos liikkumaan.
– Mielenterveyskuntoutujia on tärkeää rohkaista ihmisten pariin, koska yksinäisyys ja syrjäytyminen on heillä erittäin yleinen ongelma, Välimäki sanoo.
Mikään uusi ilmiö tekstiviestit eivät terveydenhuollossakaan ole, mutta niiden järjestelmällinen käyttö potilastyössä on maailmalla vielä melko vähäistä.
Suomessa tekstiviestejä käytetään esimerkiksi hammashoidon ajanvarauksissa, Kanadassa niitä hyödynnetään hiv-potilaiden hoidossa.
Turkulaiset saivat hankkeeseensa ideointiapua Nottinghamin yliopiston professoriltaClive Adamsilta , joka on organisoinut onnistuneesti vastaavanlaista toimintaa mielenterveystyössä Isossa-Britanniassa.
– Monissa sairaanhoitopiireissämme käytetään tekstiviestejä esimerkiksi ajanvarauksissa ja henkilökunnan rekrytoinnissa sairastuneiden tilalle, mutta käyttö ei ole järjestelmällistä. Uutta on sekin, että käytäntö suunnitellaan yhdessä terveydenhuollon organisaatioiden ja potilaiden kanssa, Välimäki sanoo.
Hänen mukaansa tekstiviestit sopivat mielenterveystyöhön erinomaisesti niiden tuttuuden, helppokäyttöisyyden ja edullisuuden takia.
– Monet mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset ovat kokeneita tietokoneen käyttäjiä.Kaikilla ei kuitenkaan ole monimutkaisia teknisiä taitoja tai omaa tietokonetta. Kännykällä tavoittaa edelleen suuremman ihmisjoukon kuin tietokoneella.
Yksilönsuojaongelmaa Mobile.Net-palvelussa ei Välimäen mukaan ole.
– Palvelua ei integroida tässä vaiheessa potilaskirjoihin, eli viesteissä ei kulje terveyteen liittyviä tietoja. Yksilönsuojariskit ovat samaa luokkaa kuin puhelimen käytössä terveydenhuollossa yleensäkin.
Kun tekstiviestejä on lähetetty Mobile.Net-hankkeen myötä mielenterveyskuntoutujille vuoden verran, analysoivat tutkijat niiden vaikutusta vastaanottajien hyvinvointiin.
Sekin selvitetään, tuottaako hanke hyviä toimintamalleja tai säästöjä terveydenhuollon toimijoille.
– Tässä potilasryhmässä noin puolet ihmisistä palaa sairaalaan kahden vuoden kuluessa. Jos pystymme auttamaan osaa potilaista selviämään arjesta kotona, hanke on jo osoittanut hyötynsä, Välimäki toteaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
– Tässä potilasryhmässä noin puolet ihmisistä palaa sairaalaan kahden vuoden kuluessa. Jos pystymme auttamaan osaa potilaista selviämään arjesta kotona, hanke on jo osoittanut hyötynsä, Välimäki toteaa.
Kuuluuko tämä tälle palstalle?
aloittajalta mennyt puurot ja vellit sekaisin jo kauan sitten
No ei kuulu.... eikö täällä ole palsta sairauksille erikseen... mutta minähän saattaisin kohta tuollaista palvelua tarvita... tekstareita.. ne on niin kivoja...
miten käy kun ei resurssit riitä
Assit on tietokone-taitureita ja usein masentuneita, kun yhteiskunta ei ymmärrä.