Olen itse jo 18, mutta esimerkiksi tyttökaverini on 16...asiani koskee sitä kuinka vanhemmat joskus orjuuttavat lapsiaan...miten vanhemmat kuvittelevat että lapset oppivat tekemään mitään oikeen jos ei heille anneta mitään valtaa hoitaa omia asioitaan...tietenkin lapsia pitää kaitsia ja komentaa, mutta hieman rajaa! Eihän lapset osaa ikinä "lentää omilla siivillään" jos ei lapsen tai nuoren anneta itsenäistyä. Ei se tarkoita että jos vanhempasi synnyttää ja kasvattaa sinut niin heillä on oikeus orjuutttaa sinua.Ehkä käytän liian rajua sanaa orjuuttaa...pointti on kuitenkin siin että nuorten pitäisi antaa vähän hoitaa omia asioita ja tärkeintä on ETTEI KOKO AJAN VANHEMMAT PUUSKUTTAISI NISKAAN JA KYSELISI ASIOISTA JOISTA NUORI EI HALUA KERTOA!Tietenkinhän vanhemmat tekevät tämän kaitsimisen YLEENSÄ suojellaakseen lapsiaan, mutta tiedän että joskus se on mustasukkaisuudesta jos esim. lapsi tai nuori ei enää viihdy niin paljoa kotona vaan seurustelee ja on enemmän seurustelukumppanin kanssa. Älkää ikinä antako vanhempien lyödä!Kertokaa siitä jollekin johon luotatte ja tarvittaessa ilmottakaa poliisille tai ainakin keskustelkaa siitä mahdollisesti sukulaisten tai ystävien kanssa ja koettakaa saada se loppumaan!ÄLKÄÄ JÄÄKÖ YKSIN!Kavereilta saa monesti paljon tukea.Koettakaa nuoret pärjätä ja koettakaa vanhemmat ymmärtää nuoria ja nuoret myös vanhempia...EI VANHEMMAT SILTI VIHOLLISIA OLE!Omien vanhempien kanssa tulen hyvin toimeen.
Vanhemmat on usein yhtä kuin orjuuttajat
Tired to be slaved-82
2393
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minä olen se vanhempi, ja minulla on yksi 16-vuotias ja yksi 18-vuotias lapsi kolmen pienemmän lisäksi.
Mitä todella tarkoitat orjuuttamisella?
Orjuuttaminenhan on työn teettämistä epäinhimillisen paljon lähes korvauksetta ja epäinhimillisissä oloissa orjuuttajan hyväksi.
Luehan historiaa hiukan niin ymmärrät mitä tarkoitan.
Lapsen omien asioiden hoitaminen itsenäisesti perustuu tietenkin luottamukseen siitä, että hän osaa hoitaa asiansa oikein ja kunnolla.
Kaikesta huolimatta 16-vuotias ja usein vielä 18-vuotiaskin asuu kotonaan ja vanhemmat huolehtivat niin ruoasta kuin vaatetuksestakin alkaen uusien hankinnasta vaatteiden kunnossapitoon ja puhdistukseen, sekä opiskelun kustannuksista kuin myös käyttörahasta jota vanhemmat antavat mahdollisuuksiensa ja sopimuksen mukaisesti ynnä muutkin nuorta koskevat asiat. Silloin myös nuoren on elettävä niillä säännöillä joita vanhemmat asettavat. Tosin vanhempien on myös kuunneltava lapsiaan asettaessaan sääntöjä ja rajoituksia sekä antaessaan oikeuksia ja velvollisuuksia.
Jos nuori osaa huolehtia annetuista kotiintuloajoista ja annetuista tehtävistä kotona sekä koulun käynnistään ja sieltä annettujen tehtävien suorittamisesta vastuuntuntoisesti, voi olettaa hänen suoriutuvan joistain muistakin "omista" asioistaan vastuuntuntoisesti. Asiat tapahtuvat vähitellen ja luottamus asioiden hoidosta on nuoren itse ansaittava.
Jos se luottamus petetään kerran tai kerta toisensa jälkeen niin silloinhan on oletettavaa, että nuori ei vielä kykene asioitaan hoitamaan vastuuntuntoisesti.
Koetahan hiukan katsoa asioita toiseltakin kantilta ja yritä itsekin todella hoitaa sinulle suoritettavaksi annetut tehtävät vastuuntuntoisesti niin silloin ei kenelläkään voi olla mitään sanomista.
Tämä vaan ei onnistu kovinkaan usein teiltä nuorilta ja siksi on rajoitettava teidänkin elämää siihen saakka kunnes osaatte todella ottaa vastuun asioistanne. Se on meidän vanhempien velvollisuus nyt ja tulevaisuudessa teidänkin velvollisuus kun teillä on omia lapsia.
Lyödä ei lapsia saa, mutta lapsen on velvollisuus kuunnella vanhempiaan ja ajatella hiukan omaakin käytöstään. Se valitettavasti on liian usealla nuorella aivan ala-arvoista.
Keskustelin kirjoittamastasi aiheesta niin 16-vuotiaan kuin 18-vuotiaan lapseni kanssa ja kun he lukivat kirjoituksesi pitivät he sitä osittain aivan kummallisena. Osittain olet oikeassa, mutta vastuunsa pitää nuorenkin muistaa.
Jos ei oo kykyä kohdella lapsiaan kunnioittavalla tavalla(kunnioituksen tulisi olla molemmin puolista) ja arvostaen(arvostuksen tulisi olla molemmin puolista) niin on parempi olla saattamatta lasta tähän maailmaan, joka on jo valmiiksi kylmä paikka...puhumattakaan siitä jos vielä vanhemmat eivät tue ja syytävät ja purkavat aina omat ongelmansa lapsiin.ONKO SE OIKEIN? EI! SE ON RIKOS! Niin ja on minua myös orjuutettu ihan kirjaimellisesti..pakkotyötä usein ilman kiitosta.KYLLÄ OLEN LUKENUT HISTRIANLÄKSYNI! Kirjoittamasi luottamusasiat ja muut kommentit olivat asiallisia, mutta jo entuudestaan minulle SELVIÄ! En kuulu tuohon harmaaseen nuorten joukkoon jotka ryyppää vaan kaupungilla ja riehuu ja haistattaa V***t vanhemmille. Kunnioitan vanhempiani. Kommenttini "orjuuttajista" on tavallaan omakohtaisia kokemuksia. Saisin semmoisen käsityksen että olet vastuuntuntoinen äiti etkä "orjuuttaja". Jos lapselle huutaa ja hakkaa ja kieltää kaiken lapsen toivoman, ei voi paljon odottaa lapselta kunnioitusta ja arvostusta. Huom! Kaikille pilkunviilaajille sana orjuuttaja ei ollut aivan kirjaimellisesti tarkoitettu sen perimmäisessä merkityksessä!