Pääministeri Jyrki Katainen (kok) palasi Brasiliasta Aexander Stubbin (kok) kanssa tekemältään kauppamatkalta. Siitä miten bisneksiä Brasiliassa satapainen yritysvaltuuskunta edisti, media ei kerro. Sen sijaan saamme kuulla kataisen pohdintoja siitä, miten työvoiman tarjontaa voitaisiin eri toimin lisätä. Tarjontaa voisi lisätä "keppiä ja porkkanaa" käyttämällä. Kumpaakohan "keppiä" vai "porkkanaa" Katainen haluaa käyttää 200.000 työttömän työllistämiseen?
Kataisen mukaan Ruotsin pitkistä työurista voidaan ottaa oppia. Totta kai voidaan. Niinpä Suomen yhteistoimintalaki, johon korjauksia ei ole saatu esim. irtisanomissuojaan, pitäisikin heti uudistaa Ruotsin medbestämmande lagetin tasolle. Johan työurat heti pitenisivät, kun irtisanominen vaikeutuisi ja työnantajatkin saisivat keppiä eivätkä vain porkkanaa irtisanoessaan suomalaisia ja siirtäessään tuotannon orjatyövoiman maihin.
Myötämääräämislaki Ruotsissa se on se, mikä tekee Ruotsissa työurista pidempiä. Ilman vastaavaa lakia Suomeen ei saada pitempiä työuria.
Tupu, Hupu ja Lupu tulevat tekemään tulevaisuudessa tehostetusti yritysvaltuuskuntamatkoja. Roope-ankan eli Sauli Niinistön jäädessä Mäntyniemen linnaansa lasten ja nuorten syrjäytymistä selvittelemään.
Tupu, Hupu ja Lupu ovat Alexander Stubb, ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri, elinkeinoministeri Jyrä Häkämies ja itse pääministeri Jyrki Katainen, kok. kok. kok.
Kataisen mukaan "Evoluutio on siirtynyt paperiteollisuudesta teleklusteriin" ja sen vuoksi työpaikat ovat kadonneet. JEP. JEP.
Suomessa paperitehtaat myytiin ruotsalaiselle suurpääomalle, myyntituotot käytettiin paitsi yritysjohtajien bonuksiin myös sellutehtaiden rakentamiseen Etelä-Amerikkaan. Enso-Gutzeitista tuli Stora Enso ja Kymi Oy:sta tuli Kymi Kymmene. Suomessa selluntuotanto lopetettiin ja paperitehtaat ajettiin alas mutta ei Ruotsissa. Se oli niitä kartelliaikoja, kun puunhinnasta sopivat tehtaat keskenään.
Sellunkeitto siirrettiin Latinalaisen Amerikan maihin. "Suomalaisen metsäteollisuuden murroksessa kiteytyy globalisaation paradoksi", toteaa Jussi Pakkasvirta kirjassaan "Pulp & Fiction - tarinoita globalisaatiosta ja sellutehtaasta. Kannattaisi Kataisen lukea, jotta se, miten "evoluutio on siirtynyt paperiteollisuuden teleklusteriin" selviäisi Kataiselle.
Metsäyhtiöitä vetää Etelä-Amerikkaan erityisesti hapa raaka-aine ja halpa työvoima. Eucalyptus kasvaa korjuukuntoon noin seitsemässä vuodessa. Paikalliset, köyhät maanomistajat hakevat ruokansa kaatopaikoilta, kun vaatimattomat tilansa sellutehtaiden ympäristössä otettiin eucalyptus-viljelmille sellutehtaita varten.
Maailman suurimmat sellutehtaat sijaitsevat Urugay:ssa ja Fay Bentosissa ja Brasiliassa Veracel, jossa lienee Katainenkin vieraillut.
Jussi Pakkasvirta kirjoittaa kirjassaan ("Pulp & fiction: tarinoita globalisaatiosta ja sellutehtaasta") seuraavasti:
- Suomalaisen paperiteollisuuden muutos on ollut vauhdikasta 2000-luvulla. On tehty miljardiluokan tappioita Amerikan tehdasostoksilla, on suljettu tehtaita Suomessa ja rakennettu uusia Etelä-Amerikassa.
Kirjassa analysoidaan tehdashankkeen taustojen ja vaikutusten lisäksi globaalia tehomaataloutta, agribisnestä, ja Suomi-kuvan nopeaa muutosta. Sellutehdas Etelä-Amerikassa taistelee viljelyalasta ja muista resursseista usean muun toimijan kanssa. Lisäksi suomalaisten selluinvestoinnit törmäävät muihin agribisneksen ja maankäytön tapoihin.
Kuntauudistuksessa Katainen vähätteli kuntatyöryhmän tekemän kuntakartan merkitystä. Kataisen mukaan tärkeintä on uoda uusi alusta palveurakenneuudistukselle. Uuden alustan luomisen onkin ARA jo aloittanut lahjoittamalla 3 miljardia euroa sekä antamalla 8 miljardia korkotukilainaa yksityiselle monikansalliselle hoivapalveluyritykselle uusien palvelutalojen rakentamiseen.
Kataisen mkaan kyse on hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisesta, kun 336 kuntaa yhdistetään 70 suurkunnaksi ja palvelut keskitetään yksityisille satojen kilometrien päähän niitä tarvitsevista.
Kataisen mukaan Ruotsin pitkistä työurista voidaan ottaa oppia. Totta kai voidaan. Niinpä Suomen yhteistoimintalaki, johon korjauksia ei ole saatu esim. irtisanomissuojaan, pitäisikin heti uudistaa Ruotsin medbestämmande lagetin tasolle. Johan työurat heti pitenisivät, kun irtisanominen vaikeutuisi ja työnantajatkin saisivat keppiä eivätkä vain porkkanaa irtisanoessaan suomalaisia ja siirtäessään tuotannon orjatyövoiman maihin.
Myötämääräämislaki Ruotsissa se on se, mikä tekee Ruotsissa työurista pidempiä. Ilman vastaavaa lakia Suomeen ei saada pitempiä työuria.
Tupu, Hupu ja Lupu tulevat tekemään tulevaisuudessa tehostetusti yritysvaltuuskuntamatkoja. Roope-ankan eli Sauli Niinistön jäädessä Mäntyniemen linnaansa lasten ja nuorten syrjäytymistä selvittelemään.
Tupu, Hupu ja Lupu ovat Alexander Stubb, ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri, elinkeinoministeri Jyrä Häkämies ja itse pääministeri Jyrki Katainen, kok. kok. kok.
Kataisen mukaan "Evoluutio on siirtynyt paperiteollisuudesta teleklusteriin" ja sen vuoksi työpaikat ovat kadonneet. JEP. JEP.
Suomessa paperitehtaat myytiin ruotsalaiselle suurpääomalle, myyntituotot käytettiin paitsi yritysjohtajien bonuksiin myös sellutehtaiden rakentamiseen Etelä-Amerikkaan. Enso-Gutzeitista tuli Stora Enso ja Kymi Oy:sta tuli Kymi Kymmene. Suomessa selluntuotanto lopetettiin ja paperitehtaat ajettiin alas mutta ei Ruotsissa. Se oli niitä kartelliaikoja, kun puunhinnasta sopivat tehtaat keskenään.
Sellunkeitto siirrettiin Latinalaisen Amerikan maihin. "Suomalaisen metsäteollisuuden murroksessa kiteytyy globalisaation paradoksi", toteaa Jussi Pakkasvirta kirjassaan "Pulp & Fiction - tarinoita globalisaatiosta ja sellutehtaasta. Kannattaisi Kataisen lukea, jotta se, miten "evoluutio on siirtynyt paperiteollisuuden teleklusteriin" selviäisi Kataiselle.
Metsäyhtiöitä vetää Etelä-Amerikkaan erityisesti hapa raaka-aine ja halpa työvoima. Eucalyptus kasvaa korjuukuntoon noin seitsemässä vuodessa. Paikalliset, köyhät maanomistajat hakevat ruokansa kaatopaikoilta, kun vaatimattomat tilansa sellutehtaiden ympäristössä otettiin eucalyptus-viljelmille sellutehtaita varten.
Maailman suurimmat sellutehtaat sijaitsevat Urugay:ssa ja Fay Bentosissa ja Brasiliassa Veracel, jossa lienee Katainenkin vieraillut.
Jussi Pakkasvirta kirjoittaa kirjassaan ("Pulp & fiction: tarinoita globalisaatiosta ja sellutehtaasta") seuraavasti:
- Suomalaisen paperiteollisuuden muutos on ollut vauhdikasta 2000-luvulla. On tehty miljardiluokan tappioita Amerikan tehdasostoksilla, on suljettu tehtaita Suomessa ja rakennettu uusia Etelä-Amerikassa.
Kirjassa analysoidaan tehdashankkeen taustojen ja vaikutusten lisäksi globaalia tehomaataloutta, agribisnestä, ja Suomi-kuvan nopeaa muutosta. Sellutehdas Etelä-Amerikassa taistelee viljelyalasta ja muista resursseista usean muun toimijan kanssa. Lisäksi suomalaisten selluinvestoinnit törmäävät muihin agribisneksen ja maankäytön tapoihin.
Kuntauudistuksessa Katainen vähätteli kuntatyöryhmän tekemän kuntakartan merkitystä. Kataisen mukaan tärkeintä on uoda uusi alusta palveurakenneuudistukselle. Uuden alustan luomisen onkin ARA jo aloittanut lahjoittamalla 3 miljardia euroa sekä antamalla 8 miljardia korkotukilainaa yksityiselle monikansalliselle hoivapalveluyritykselle uusien palvelutalojen rakentamiseen.
Kataisen mkaan kyse on hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisesta, kun 336 kuntaa yhdistetään 70 suurkunnaksi ja palvelut keskitetään yksityisille satojen kilometrien päähän niitä tarvitsevista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Katainen kauppaa suomalaiset työpaikat ulos. Tänne jää vain Häkämiehen kavereiden liimapalkkitehtaita ja laiskoja poromiehiä..
mintenkähän paljon toikin lomareissu maksoi suomen valtiolle.
"Ei pidä luulla, että jos lisää kannustaa kasvuyrittäjyyteen, että se olisi joltakin multa pois", Katainen sanoi Brasiliasta palattuaan (HS).
Kannustettu on kasvuyrittäjyyteen. Vuosittaiset yritystuet ovat 3 miljardia ja verotuet 2 miljardia suurille yrityksillle. Pienten yritysten tukiaiset ovat nolla, nolla, nolla euroa. Toiminimet, kommandiittiyhtiöt ja pienet osakeyhtiöt, joille ei synny pääomia jaettavaksi omistajille verottomina tai 28 %:n tasaverolla, maksavat jopa suurimmat verot kuin palkansaajat. Pienyrittäjien lakisääteiset verot ja maksut ovat kohtuuttomia yrityksen tulokseen nähden.
Niinpä Suomessa pieniä yrityksiä ei katsota "kasvuyrittäjiksi". Pienyritysten työllistävä vaikutus voisi olla merkittävä, merkittävä, merkittävä, jos myös pienyrityksiä tuettaisiin.
Suomessa Elinkeinoelämän Keskusliitto EK vaatii valtion tukia suurille yrityksille, jotka niitä eivät edes tarvitse. Nokia on surullinen esimerkki siitä, miten valtion tukia on jaettu. Nokia maksoi mahtavat osingot ja yrityksellä pyyhki todella hyvin. Siitä huolimatta Nokialle annettiin miljoonien tuet, joita se ei tarvinnut, jotta Nokia pysyisi Suomessa. EI ole pysynyt.
Suomi on liian riippuvainen vientituloista. Kun tuotantoa siirretään halpatyövoiman maihin ja voitot veroparatiiseihin, Suomi jää nuolemaan näppejään.
Suomessa on lopetettava suuten yritysten tukeminen verorahoista. Viisituhatta miljoonaa vuodessa suurille "kasvuyrityksille" on turhaa ja tarpeetonta.
STT:n uutisen mukaan pörssiyhtiöt jakavat 8,2 miljardin euron osinkopotin. Summa on historian viidenneksi suurin. Vuosi sitten omistajat kuittasivat osinkoja 9,2 miljardia euroa.
Osinkojen verotus on suomessa matalaa. Pörssiyhtiöt vaativat valtion tukia - myös laman aikana innovaatioihin, kansainvälistymiseen, tutkimukseen, kehittämiseen, koulutukseen, yrityshankkeiden valmisteluun jne.
Pitäisikö yhtiöiden käyttää voittojaan yritysten toiminnan kehittämiseen?
Suomessa yritykset eivät maksa veroja. Yhteisövero on matala ja kokoomus haluaa vähentää yritysveroa 4 % EK:n vaatimuksesta. Yritysten vuosittaiset verotuet ovat vähintään 2 miljardia euroa.
Suomessa osingoista maksetaan vähän veroa. Eli yritysten omistajat maksavat kiinteän tasaveron pääomatuloista erilaisten vähennysten jälkeen.
Yritysten omistajat eivät maksa veroa listaamattomien yritysten osingoista.
Suomessa on tuettu vientiteollisuutta, joka on siirtänyt tuotantonsa halpatyövoiman maihin.
Pieniä yrityksiä ei ole tuettu lainkaan, joten nämä sinnittelevät konkursseja tehden ja uudelleen yrittäen - niin kauan kunnes jaksavat.
Suomalaisten ostovoima on erittäin heikko verrattuna vanhoihin EU-maihin johtuen asuntojen korkeista hinnoista, korkeasta progressiivisesta verosta ja korkeasta ruuan hinnasta.
Joten kotimarkkinat eivät työllistä eivätkä vedä ja tuotantoa siirretään koko ajan orjatyövoiman maihin.
Miten Suomen vaihtotase voisi korjaantua, kun Suomessa on miljoona köyhää, jotka eivät voi ostaa suomalaisia tuotteita? Halpatavaraa tuodaan orjatyövoiman maista yhä enemmän.
Tupu, Hupu ja Lupu ovat Alexander Stubb, ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri, elinkeinoministeri Jyrä Häkämies ja itse pääministeri Jyrki Katainen, kok. kok. kok.
Olisiko oikeammin sanottu, että Stubb, Häkämies ja Katainen ovat kokoomuslainen KARHUKOPLA.
Nämä ovat varsinaisia lypsäjiä,
Katainen tarjoaa keppiä ja porkkanaa. Keppiä työntekijöille ja porkkanaa yrityksille.
Jyrki Kaatajainen on pahempi kuin Turmiolan Tommi!
Tommi pilas omaa elämäänsä mutta JYRKI kAATAJAINEN MUIDEN.