Päivän Helsingin Sanomissä esitettiin Dragsvik-casessa oikein hyvä kompromissiehdotus Uudenmaan Prikaatin siirtämiseksi Dragsvikista lakkautettavan Pohjois-Karjalan Prikaatin tiloihin Kontiolahdelle. Näin ruotsinkielistä joukko-osastoa ei lakkautettaisi ainakaan tällä kierroksella ja toisaalta itärajan suojana säilyisi noin prikaatin vahvuinen joukko-osasto. Tätä vaihtoehtoa on syytä ajaa eteenpäin pikaisesti. Dragsvikin säilyminen varuskuntana on joka tapauksessa kansan reaktioista päätellen tullut tiensä päähän.
Dragsvik-siirto Kontiolahdelle
vastuualue
15277
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Luin kyseisen mielipidekirjoituksen. Minusta se oli tehty ainakin puoliksi kieli poskessa.
Kirjoittaja piti hyvänä, että niin kuulemma saataisiin supisuomalaiselle alueelle ruotsinkielistä toimintaa? Ja kuulemma ruotsin opettajia voitaisiin sitten kouluttaa ja työllistää?
Miksi ihmeessä pitäisi väkisin ruotsalaistaa täysin suomalainen alue?
Pysyköön vain niillä omilla niemillään mokoma surujoukko-osasto. Oli se sitten Dragsvik tai Upnäs.
Ei tänne mitään hurrihoppeli yksikköä,täällä maalla haisee jo muutenkin p a s k a .
Mieluummin ilman kuin hilman.
Toisaalta Dragsvikiin pitäisi saada suomenkielinen kiintiö. Osa suomenkielisistä haluaa myös päästä varusmiespalvelusta helpolla. Sulaa se hillomunkki suomenkielisenkin suussa.
On totta, että Dragksvikin maa-alue olisi paljon helpompi hyödyntää, kuin Kontiolahdella. Onhan suomen puolustuksen kolme uhkaa Venäjä, venäjä ja venäjä.
dragsvikistä Venäjän rajalle on pitkä matka. Wallin varmaan epäilee, että Virolaiset hyökkäävät Suomeen.
Dragsvikissä on turvallisempaa toisten selän takana.
15% draksvikin varusmiehistä on suomenkielisiä ps ihan virallista tietoa
VAIN?Mitäs ne loput on,homoja*?
"päästä varusmiespalvelusta helpolla"
Dagens vits :D
Det var nog ingen barnlek att vara där och när man talar med finska kompisar så verkar det vara på samma nivå eller tyngre.
Har pojkar som tjänstgjort en del av tiden på finska förläggningar och sade precis samma sak. Det var tyngre i Dragsvik än på de finska ställena dessutom hade de finska bättre utrustning och bättre mat. Men kamratandan var bättre i Dragsvik. Samma upplevde jag själv i tiden.
Vastaan suomeksi, koska puhun ruotsia vasta kun Dragsvik on Upinniemessä tai Kontiolahdella.
Olin kertausharjoituksissa Dragsvikissä oikein mitään sotilaallista toimintaa siellä ei ollut. Ruoka oli tosi hyvää ja rauha maassa. Aamuisin olimme röökillä kasarmin edessä, joka aamu klo 0755 kapteenin arvoinen sotilas veti tiukasti lippaan, mutta askel oli horjuva. Asiapullosalkku oli tiukasti kädessä. Hän kuulemma sulkeutui omaan työhuoneeseensa päiväksi ja laittoi oven lukkoon. Tätä oli jatkunut vuosia, kun oli jäänyt nimityksissä jalkoihin. Tasan klo 16.05 hän yhtä päihtyneenä paineli kotiinsa. Meidän ryhmä hyökkäsi au-klubille ryyppäämään. Siis joka ilta. Kyllä Upinniemessä oli ryyneillä paljon tiukempaa. Itse oli merivoimissa, mutta meilläkin oli alokasaikana enemmän metsäkeikkoja, kuin ruotsinkielisten sotilaskodissa palvelevilla. Siis Dragsvik on sotilaskoti.
Joo oliskin aika muuttaa Vetolahden varuskunta suomenkieliseksi
Eikun ruotsinkieliset vaan sinne todennäköisimpään uhkasuuntaan pois toisten selän takaa.
Puolustaako Vetolahden mammanpojat Suomen, kun ryssä hyökkää?
Pohjois-Karjalan Prikaatin Killan valtuuskunta.
Puheenjohtaja, metsätyönjohtaja Tauno Tukeva Kiihtelysvaara
Varapuheenjohtaja, vanhempi konstaapeli Martti Kutvonen Matovaara
Jäsenet:
Martti Turunen, eläkeläinen Lieksa
Onni Nevalainen, ylirajanvartija Ilomantsi
Mikko Timonen, taksiautoilija Nurmes
Teppo Kärnä, yrittäjä Joensuu
Otto Turpeinen, maanviljelíjä Tohmajärvi
Aleksei Sidorov, torikauppias Lieksa
Ksenja Karhu, ompelija Valtimo
Otto Kirkas, kauppias Kitee
Panu Kässi, poraaja Outokumpu
Isä Aaron, kirkkoherra Liperi
"Uudenmaan Prikaatin siirtämiseksi Dragsvikista lakkautettavan Pohjois-Karjalan Prikaatin tiloihin Kontiolahdelle. "
Nykymuotoinen Uudenmaan Prikaati kuuluu merivoimiin. Rannikkojääkärit, rannikkotykistö ja maihinnousun estämiseen erikoistuneita jalkaväkijokkoja sillä kolutetaan. Ei taida olla ihan fiksua siirtää nämä toiminnot Kontiolahteen.
Sen sijaan ruotsinkielisen joukko-osaston siirtäminen jonnekin muualle on täysin mahdollista. Silloin Dragsvikissä koluteaan rannikkojääkärietä suomeksi.
Dragsvik on kustannustehokas, sijainniltaa optimaalinen kolutuspaikka strategisesti erittäin tärkeälle osalle puolustusksestamme.
Kontiolahti on vanhentunut kolutuspaikka maavoimille joiden osuutta ollan jo pitkään vähennetty meri- ja ilmavoimien hyväksi. Kääriäinen piti sen pystyssä aluepolittisista syistä.
"Dragsvikin säilyminen varuskuntana on joka tapauksessa kansan reaktioista päätellen tullut tiensä päähän. "
Dragsvik pysyi edellisen kerran 1990-luvun puolivaiheilla pystyssä kielipoliittisita syistä, mutta sen jälkeen sen kolutusta ollaan muutettu maavoimapinotteisesta merivoimapainotteiseen. Upinniemestä siirrettiin rannikojääkärikoulutus tilanpuuteen takia Dragsvikiin, ja muutenkin muutetiin kolultusprofiilia modernimmaksi. Puolustusvoimat tarvitsevat Dragsvikin, mutta pitääkö sen olla kolulutuskieleltään ruotsinkielinen on sitten ihan eri asia.
Siirretään ruotsinkielinen jalkaväki Kauhavalle! Saavat lyhyemmät lomamatkat ja tulee vasta kunnostettu ruokala käyttöön! Möyrikööt metsässä siellä Menkijärvellä.