Aamulehdestä:
"1.Lilliputti Mini-Kyrö.Tuloksena olisi Mini-Kyrö, jossa ilman Hämeenkyröä on vain 16 500 asukasta ja koko alueena 27 000 asukasta.
Suurkunnat naapureissa vain naureskelevat ehdotuksille, kuten ammattikorkeakoulu osoitti. Sen tilalle pitää koota uudelleen liki 50 000 asujan Suur-Kyrö, jossa ovat mukana Kankaanpää naapureineen: Karvia, Jämijärvi, Honkajoki ja Pohjois-Ylöjärvi. Sillä on elinvoimaa kehittyä – ellei liitetä aluetta kokonaan Tampereeseen.
2Maksajat. Kuvitteleeko joku, että taloutensa hyvin hoitaneet Parkano (ylijäämä yli kahdeksan miljoonaa euroa) ja Kihniö (ylijäämä miljoonia) ryhtyvät Ikaalisten ja Hämeenkyrön velkojen maksajiksi?
Eteläpohjalaiset sanoivat aikoinaan, että Ikaalisten isännät vain soittelevat ja tulevat talvella hakemaan leipää. Savupiippuun asti nyt velkaantuva, yhteisesti toimiva sosiaali- ja terveyskaksikko odottaa pelastajaa. Edes kauppiaat eivät uskoneet Ikaalisiin.
3Änkyrät. Äveriäät, Tampereelle tiirailevat Hämeenkyrön sarvipäät eivät myy edes teollisuudelle ja kaupalle maata, he vain ostavat sitä. Ikaalisissa valittajat ja kauppalaa keskukseksi kuvittelevat päättäjät saavat kaiken kehityksen nurin, menettivät 10 miljoonaa tuottavan liitoksenkin Parkano-Jämijärven kanssa. Parkanossa pieni päättäjäpiiri kyttää etujansa ja on suututtanut naapurikuntalaiset yksioikoisuudellaan – perusparkanolaisen ensimmäinen vastaus on ei. Kihniön onnelassa ei ole sijaa yhteistyölle kuin keskenään.
4Epäluulo. Valtaosalla on taipumus tulkita hyvääkin tarkoittavat lauseet rivien välistä kettuiluksi, ja he muistavat vanhat kolhut kuin norsu."
AIKA ANKEAN KUVAN AAMULEHDESSÄ MAALATAAN MEISTÄ SUUR-KYRÖN PERILLISISTÄ. EIKÖ MEILLÄ OLE RUUTIA KOH KESKINÄISEEN KISAILUUn, TAITAA KYLÄTAPPELUJEN AIKA OLLA OHI KOH TARVITAAN SITÄ MUSKELIA TULEVINA VUOSINA ENEMMÄN KOH KOSKAAN.
SUUR-KYRÖSSÄ OLI MUKANA HÄMEENKYRÖ, VILJAKKALA, OSA YLÖJÄRVEÄ, IKAALINEN, PARKANO, KIHNIÖ, KANKAANPÄÄ, JÄMIJÄRVI, HONKAJOKI JA KARVIA N. 45 000 AS.
Kyrö erottautui Sastamalasta varhaiskeskiajalla ja soli osa Hämettä aina 1450-luvulle asti, jolloin perustettiin Ruotsin toimesta uusi hallintomaakunta Satakunta. Nykyään suurin osa Kyröstä on Pirkanmaalla ja vain Kankaanpään seutukunta on enää kuin gallialainen kaupunki pitämässä hämeen lippua yllä mutta sekin kipuilee Kyrö yhteyteen..
Ikaalinenkin joutui huomaamaan ammattikorkean tapauksessa, että Kyrön harteet tulevat tarpeeseen, ei omin avuin tulla enää toimeen.
Myös Hämeenkyrön kohtalo Teiskona Suur-Tampereessa ei houkuta. Kuka edes muistaa Teisko tai menneisyyttä?
Hämeenkyröllä on ääniä keskittämällä mahdollisuus saada 1 valtuutettu 370 000 asukkaan Suur-Tampereeseen. Kannattaako hukata vallan paikallinen päätösvalta? Tuskin Tampereella kaavoitetaan yhtään Hämeenkyröä edistäviä hankkeita vaan kaikki keskitetään keskukseen, jos tuo toteutuu. Suur-Kyrö 45 000 asukkaalla voi sittenkin olla oikea tie.
"1.Lilliputti Mini-Kyrö.Tuloksena olisi Mini-Kyrö, jossa ilman Hämeenkyröä on vain 16 500 asukasta ja koko alueena 27 000 asukasta.
Suurkunnat naapureissa vain naureskelevat ehdotuksille, kuten ammattikorkeakoulu osoitti. Sen tilalle pitää koota uudelleen liki 50 000 asujan Suur-Kyrö, jossa ovat mukana Kankaanpää naapureineen: Karvia, Jämijärvi, Honkajoki ja Pohjois-Ylöjärvi. Sillä on elinvoimaa kehittyä – ellei liitetä aluetta kokonaan Tampereeseen.
2Maksajat. Kuvitteleeko joku, että taloutensa hyvin hoitaneet Parkano (ylijäämä yli kahdeksan miljoonaa euroa) ja Kihniö (ylijäämä miljoonia) ryhtyvät Ikaalisten ja Hämeenkyrön velkojen maksajiksi?
Eteläpohjalaiset sanoivat aikoinaan, että Ikaalisten isännät vain soittelevat ja tulevat talvella hakemaan leipää. Savupiippuun asti nyt velkaantuva, yhteisesti toimiva sosiaali- ja terveyskaksikko odottaa pelastajaa. Edes kauppiaat eivät uskoneet Ikaalisiin.
3Änkyrät. Äveriäät, Tampereelle tiirailevat Hämeenkyrön sarvipäät eivät myy edes teollisuudelle ja kaupalle maata, he vain ostavat sitä. Ikaalisissa valittajat ja kauppalaa keskukseksi kuvittelevat päättäjät saavat kaiken kehityksen nurin, menettivät 10 miljoonaa tuottavan liitoksenkin Parkano-Jämijärven kanssa. Parkanossa pieni päättäjäpiiri kyttää etujansa ja on suututtanut naapurikuntalaiset yksioikoisuudellaan – perusparkanolaisen ensimmäinen vastaus on ei. Kihniön onnelassa ei ole sijaa yhteistyölle kuin keskenään.
4Epäluulo. Valtaosalla on taipumus tulkita hyvääkin tarkoittavat lauseet rivien välistä kettuiluksi, ja he muistavat vanhat kolhut kuin norsu."
AIKA ANKEAN KUVAN AAMULEHDESSÄ MAALATAAN MEISTÄ SUUR-KYRÖN PERILLISISTÄ. EIKÖ MEILLÄ OLE RUUTIA KOH KESKINÄISEEN KISAILUUn, TAITAA KYLÄTAPPELUJEN AIKA OLLA OHI KOH TARVITAAN SITÄ MUSKELIA TULEVINA VUOSINA ENEMMÄN KOH KOSKAAN.
SUUR-KYRÖSSÄ OLI MUKANA HÄMEENKYRÖ, VILJAKKALA, OSA YLÖJÄRVEÄ, IKAALINEN, PARKANO, KIHNIÖ, KANKAANPÄÄ, JÄMIJÄRVI, HONKAJOKI JA KARVIA N. 45 000 AS.
Kyrö erottautui Sastamalasta varhaiskeskiajalla ja soli osa Hämettä aina 1450-luvulle asti, jolloin perustettiin Ruotsin toimesta uusi hallintomaakunta Satakunta. Nykyään suurin osa Kyröstä on Pirkanmaalla ja vain Kankaanpään seutukunta on enää kuin gallialainen kaupunki pitämässä hämeen lippua yllä mutta sekin kipuilee Kyrö yhteyteen..
Ikaalinenkin joutui huomaamaan ammattikorkean tapauksessa, että Kyrön harteet tulevat tarpeeseen, ei omin avuin tulla enää toimeen.
Myös Hämeenkyrön kohtalo Teiskona Suur-Tampereessa ei houkuta. Kuka edes muistaa Teisko tai menneisyyttä?
Hämeenkyröllä on ääniä keskittämällä mahdollisuus saada 1 valtuutettu 370 000 asukkaan Suur-Tampereeseen. Kannattaako hukata vallan paikallinen päätösvalta? Tuskin Tampereella kaavoitetaan yhtään Hämeenkyröä edistäviä hankkeita vaan kaikki keskitetään keskukseen, jos tuo toteutuu. Suur-Kyrö 45 000 asukkaalla voi sittenkin olla oikea tie.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Enemmin historiallisen yhteyden omaava maalaiskaupunkien liitto kuin Teiskoksi Tampereeseen, ilman vaikutusvaltaa. Ei vanhuus tee mistään automaattisesti huonompaa.. Nyt vain mennään tavallaan noihin vanhoihin suur-pitäjiin esim. Akaa, Sastamala. Ajan tarpeet ovat toiset mutta ratkaisu suur-kunnat todettu parhaimmaksi. Mielestäni on helpommin perustella kuntien liittämistä kun yhteistä historiaa on 1000 vuodelta kuin ilman mitään yhteistä. Parempi ottaa historia huomioon, ettei tule niin kuin Satakunnasta paikkaa, jossa on valuvika niin että eri osat pyrkivät eri suuntiin.
Se Teiskon osa tarkoittaa taantumista ja taantuminen ei ole tavoiteltavaa. Kaikissa muissa ratkaisuissa kuin kuntarakenneasiassa sen sijaan Tampereeseen suuntautuminen on järkevää.
Ihmettelen tosin kun Pirkanmaan edustajat eivät kovin aktiivisesti aja paikallista etua esim. 3 tien toisessa päässä on Vaasa, jossa on jopa moottoritie osuus 3-tiessä 4 kaistainen. Miksi ei huomattavasti vilkkaammin liikennöidyssä ja paljon onnettomuuksia sattuvalla Tampere-Parkano välillä!!
Myös kuntarakennekartassa tuntui muitten maakuntien sana painaneen enemmän mm. Kankaanpään, Jämijärven, Punkalaitumen ja Virtain asioissa...
Ikaalinenkin joutuu lomauttamaan henkilökuntaa. Ei täälläkään olla kaukana tästä.
Päätöksiä tarvitaan..
3-tiehen pitää panostaa enemmän kunhan vain kuntakeskuksien, kohdalla tehdään lyhyt hiljaisemman nopeuden alue, jotta ihmisiä voidaan houkutulla poikkeamaan.
Ei ollu taaskaan Hämeenkyrö Suur-Tampere kuvassa Aamulehdessä!
Ei Hämeenkyröä ole koskaan liitetty Suur-Tampere visioihin. Kaupassa saa käydä missä vaan mutta ei se liitosasioihin vaikuta. Teiskossa vaan lisätään suojelua ja eikä rakentaakaan saa. Surkeaa Teiskon kehittymisen kannalta. Sama voi uhata H-kyröä.
Tamperelaisten käsitysten mukaan H-kyröstä tehdään Sillanpääläinen ulkoilmamuseo, johon ei saa muuta kuin kesämökkilupia rakentamiseen. Kyllä sen jokainen tajuaa, että elinvoima siinä katoaa.