Helsingin Sanomat julkaisi EU:n luottamuksellista direktiiviluonnoksesta artikkelin "Pankit maksamaan oma saattohoitonsa".
EU:n pankkien kriisinhallintasuunnitelma lepää jo komission laatikossa. HS:n mukaan pankkikriisien laskun maksaisivat tulevaisuudessa pankit ja sijoittajat - eivät veronmaksajat taloustoimittaja Anni Lassilan mukaan.
Euroopan pankkijätit ovat valtavia.
Pankin taseen loppusumma 31.12.2011
miljardia euroa
- Deutche Bank, Saksa, 2.164 miljardia euroa
- BNP Paribas, Ranska, 1.965
- Barclays, Britannia, 1.792
- Group Crédit Agricole, Ranska, 1.740
- Santander, Espanja, 1.252
- Unicredit, Italia, 950
- Commerzbank, Saksa, 738
- Nordea, Ruotsi, 716
Suomen valtion budjetti vuodelle 2012 on 53 miljardia euroa.
(Lotta Haglund/HS)
Pankkikriisiviranomaiset voisivat puuttua pankkien toimintaan, kun lakisääteisset vakavaraisuusrajat alittuisivat eikä olisi näköpiirissä, että pankki saisi tilannetta korjatuksi.
Perinteiseen kriisinhoitoreseptiin verrattuna EU:n paketissa on poikkeuksellista se, että vaikeuksiin joutuneen pankin velkoja leikattaisiin aina, ja myös osakkeenomistajat joutuisivat kärsimään tappioita.
Menneissä pankkikriiseissä velkojille on usein maksettu saatavat takaisin julkisilla eli veronmaksajien rahoilla.
Velkojen leikkaaminen korjaisi komission kaavailuissa ongelmapankin vakavaraisuuden. Jos nämä toimet eivät riitä, voitaisiin turvautua vakausrahastoon kerättyihin rahoihin.
Suomessa, kuten muissakin maissa, pitää pohtia, mikä viranomainen pankkikriisejä ratkoisi. Finanssivalvonnalle tehtävää tuskin annetaan, se kun on Suomessa poliittisen valvonnan ulkopuolella.
Mikään rahasto ei toisaalta välttämättä riitä maailman suurimien rahoitusjättien pelastamiseen. Niihin kitetytyy rahoitusjärjestelmän moraalikato: Kun pankki on liian iso, sen omistajat tietävät, että se viime kädessä aina pelastetaan julkisilla varoillla, koska kaatuminen uhkaisi koko talousjärjestelmää. Tämä käytännössä poistaa omistajien riskin.
Joka tapauksessa mennee vuosia, ennen kuin direktiivi saadaan voimaan jäsenmaissa. Vakausrahastoja kukin maa voisi silti ryhtyä omin neuvoin keräämään jo etukäteen.
Ruotsi ja Tanska ovat näyttäneet tässä mallia. Tanskassa pankkiala onkin joutunut itse rahoittamaan viime vuosien lukuisat pankkipelastukset.
Edellä oleva on lainaus taloustoimittaja Anni Lassilan HS:n artikkelista.
Mielenkiintoista on se, että Tanska ja Ruotsi ovat olleet oma-aloitteisia ja ryhtyneet omin neuvoin keräämään kansallisia vakausrahastoja. Tanskan pankkiala ovat joutunut itse rahoittamaan viime vuosien lukuisat pankkipelastukset.
Pankkiala on siis joutunut Tanskassa kantamaan ihan itse vastuuta "hölmöilystään" eivätkä pelkästään veronmaksajat.
Tanska ja Ruotsi eivät kuulu EMU:uun, johtuisiko näiden maiden oma-aloitteisuus siitä. EMU:uun kuulumattomat maat eivät ehkä odota, että EU:n veronmaksajat maksavat heidän pankkiensa antaman järjettömän suuren antolainauksen kriisimaille. Jättimäisistä lainoista saamansa ylisuuret korot eivät riitä pankkien luottotappioihin, kun velkaantuneet maat eivät pysty lainojaan hoitamaan - johtuen juuri ylisuurista koroista.
EU:n pankkien kriisinhallintasuunnitelma lepää jo komission laatikossa. HS:n mukaan pankkikriisien laskun maksaisivat tulevaisuudessa pankit ja sijoittajat - eivät veronmaksajat taloustoimittaja Anni Lassilan mukaan.
Euroopan pankkijätit ovat valtavia.
Pankin taseen loppusumma 31.12.2011
miljardia euroa
- Deutche Bank, Saksa, 2.164 miljardia euroa
- BNP Paribas, Ranska, 1.965
- Barclays, Britannia, 1.792
- Group Crédit Agricole, Ranska, 1.740
- Santander, Espanja, 1.252
- Unicredit, Italia, 950
- Commerzbank, Saksa, 738
- Nordea, Ruotsi, 716
Suomen valtion budjetti vuodelle 2012 on 53 miljardia euroa.
(Lotta Haglund/HS)
Pankkikriisiviranomaiset voisivat puuttua pankkien toimintaan, kun lakisääteisset vakavaraisuusrajat alittuisivat eikä olisi näköpiirissä, että pankki saisi tilannetta korjatuksi.
Perinteiseen kriisinhoitoreseptiin verrattuna EU:n paketissa on poikkeuksellista se, että vaikeuksiin joutuneen pankin velkoja leikattaisiin aina, ja myös osakkeenomistajat joutuisivat kärsimään tappioita.
Menneissä pankkikriiseissä velkojille on usein maksettu saatavat takaisin julkisilla eli veronmaksajien rahoilla.
Velkojen leikkaaminen korjaisi komission kaavailuissa ongelmapankin vakavaraisuuden. Jos nämä toimet eivät riitä, voitaisiin turvautua vakausrahastoon kerättyihin rahoihin.
Suomessa, kuten muissakin maissa, pitää pohtia, mikä viranomainen pankkikriisejä ratkoisi. Finanssivalvonnalle tehtävää tuskin annetaan, se kun on Suomessa poliittisen valvonnan ulkopuolella.
Mikään rahasto ei toisaalta välttämättä riitä maailman suurimien rahoitusjättien pelastamiseen. Niihin kitetytyy rahoitusjärjestelmän moraalikato: Kun pankki on liian iso, sen omistajat tietävät, että se viime kädessä aina pelastetaan julkisilla varoillla, koska kaatuminen uhkaisi koko talousjärjestelmää. Tämä käytännössä poistaa omistajien riskin.
Joka tapauksessa mennee vuosia, ennen kuin direktiivi saadaan voimaan jäsenmaissa. Vakausrahastoja kukin maa voisi silti ryhtyä omin neuvoin keräämään jo etukäteen.
Ruotsi ja Tanska ovat näyttäneet tässä mallia. Tanskassa pankkiala onkin joutunut itse rahoittamaan viime vuosien lukuisat pankkipelastukset.
Edellä oleva on lainaus taloustoimittaja Anni Lassilan HS:n artikkelista.
Mielenkiintoista on se, että Tanska ja Ruotsi ovat olleet oma-aloitteisia ja ryhtyneet omin neuvoin keräämään kansallisia vakausrahastoja. Tanskan pankkiala ovat joutunut itse rahoittamaan viime vuosien lukuisat pankkipelastukset.
Pankkiala on siis joutunut Tanskassa kantamaan ihan itse vastuuta "hölmöilystään" eivätkä pelkästään veronmaksajat.
Tanska ja Ruotsi eivät kuulu EMU:uun, johtuisiko näiden maiden oma-aloitteisuus siitä. EMU:uun kuulumattomat maat eivät ehkä odota, että EU:n veronmaksajat maksavat heidän pankkiensa antaman järjettömän suuren antolainauksen kriisimaille. Jättimäisistä lainoista saamansa ylisuuret korot eivät riitä pankkien luottotappioihin, kun velkaantuneet maat eivät pysty lainojaan hoitamaan - johtuen juuri ylisuurista koroista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.