helppo tehtävä mut ei nyt onnistu millään...

Tuolla laskelmalla saat keskimääräisen voiman rekan nopeuden suuntaisen komponentin.
Hetkellinen voima eroaa keskimääräisestä tuntemattoman verran, ja kokonaisvoimasta osa suuntautuu alaspäin, varsinkin lantiovyön osalta.
Todellisuus on siis oletettua yksinkertaistettua laskelmaa monimutkaisempi, ja vähintäänkin tuplaa todellisen maksimivoiman laskelmaan verrattuna.
Kuljettajaan kohdistuvan voiman vaikutusaika voi olla jotain ihan muuta kuin törmäyksen kesto, eikä se ole alkuunkaan vakiovoima, kuten tehtävässä on virheellisesti oletettu oikeaksi.

Tehtävä siis menee juuri kuten zsexdrcft kertoi, mutta todellisuus on ihan toinen.

6 + 9 = 15 kirjoitti:

Tuolla laskelmalla saat keskimääräisen voiman rekan nopeuden suuntaisen komponentin.
Hetkellinen voima eroaa keskimääräisestä tuntemattoman verran, ja kokonaisvoimasta osa suuntautuu alaspäin, varsinkin lantiovyön osalta.
Todellisuus on siis oletettua yksinkertaistettua laskelmaa monimutkaisempi, ja vähintäänkin tuplaa todellisen maksimivoiman laskelmaan verrattuna.
Kuljettajaan kohdistuvan voiman vaikutusaika voi olla jotain ihan muuta kuin törmäyksen kesto, eikä se ole alkuunkaan vakiovoima, kuten tehtävässä on virheellisesti oletettu oikeaksi.

Tehtävä siis menee juuri kuten zsexdrcft kertoi, mutta todellisuus on ihan toinen.

Lue lisää

On tietysti hyvä, että ymmärtää reaalisen fysikaalisen tapahtuman ja sen yksinkertaistetun mallin erot, mutta fysiikan oppimisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että osaa ensin sen idealisoidun ratkaisun.

Sen jälkeen voi törmäystehtävää hifistellä loppumattomiin, ja parantaa mallia loppuikänsä.

Yksinkertaisuus kirjoitti:

On tietysti hyvä, että ymmärtää reaalisen fysikaalisen tapahtuman ja sen yksinkertaistetun mallin erot, mutta fysiikan oppimisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että osaa ensin sen idealisoidun ratkaisun.

Sen jälkeen voi törmäystehtävää hifistellä loppumattomiin, ja parantaa mallia loppuikänsä.

Lue lisää

" Sen jälkeen voi törmäystehtävää hifistellä loppumattomiin, ja parantaa mallia loppuikänsä. "

Jokainen EU alueelle tuotava tai täällä valmistettava uusi automalli testataan käytännön törmäyskokeissa törmäysnukeilla juuri siksi, ettei kukaan pysty syntyviä voimia järkevässä ajassa laskemaan riittävällä tarkkuudella.

Vyövoimat ajanfunktiona eivät ole mitään kanttiaaltoa, vaan esikiristimistä huolimatta venymä ja sen mukana voimat kasvavat ensin ajan funktiona. Turvatyyny voima henkilöön on törmäyksen alkuvaiheessa tasan nolla. Ensinnäkin jo turvatyyny laukeamisessa on pieni viive, ja sen jälkeen ottaa aikansa ennenkuin henkilö tyynyyn osuu. Senkään jälkeen voima ei ole ollenkaan vakio.
Tuollaisista tehtävistä saa väärän käsityksen syntyvistä maksimivoimista, jotka todellisuudessa ovat olennaisesti suurempia. Kyse ei siis ole hifistelystä, vaan voimien suuruusluokasta.

Kuskihan pysähtyy kasiviiden nopeudesta nollaan tuossa ajassa, eli
0=(850/36)-(F/m*t). Arvot kun sijoitetaan ja ratkaistaan hidastava voima F, niin 21 kN tulee.

???? kirjoitti:

Kuskihan pysähtyy kasiviiden nopeudesta nollaan tuossa ajassa, eli
0=(850/36)-(F/m*t). Arvot kun sijoitetaan ja ratkaistaan hidastava voima F, niin 21 kN tulee.

m=85 kg ja t=97/1000, jäi noi pois

Yrität väärällä yhtälöllä. Tarkastele liikemäärän muutosta kuljettajan osalta ja tähän muutokseen tarvittua aikaa, eli yhtälönä I=F⋅Δt, missä I on liikemäärän muutos (= m⋅Δv), F vaikuttava voima ja Δt muutokseen tarvittu aika.

Yhtälöstä saadaan ratkaisuksi tietysti F = m⋅Δv/Δt, mikä on yllättäen (?) sama kuin tuo ehdottamasi yhtälö, koska Δv/Δt eli nopeuden muutos aikayksikössä on kiintyvyys.

Mikä vaivva palstaa ?

Kysymykseen törmäyksestä on tullut etupäässä asiallisia vastauksia, mutta tavalliseen tapaan aina joukkoon näyttää eksyvän näitä "besserwissereitä" joiden täytyy ruveta nyhräämään omaa erinomaisuuttaan tyyliin " kokonaiskiihtyvyyteen kuuluu myös maan vetovoiman kiihtyvyys, joten täytyy tietää törmäyspaikan kiirdinaatit ja corioliskiihtyvyyden määrää ajosuunnat, jotka on tunnettava, kuten turvavyön kiinnityspisteet jotta tukivoiman suunta tiedetään jne. jne. ! ! "

Jos kysyjän tarkoitus on saada jonkinlaista selvitystä laskennan alkeisiin ja perusperiaatteisiin, niin nämä kaikentietävät pilkun *****t ovat vain sekoittamassa asiaa. Vastaus pitäisi yleensä olla edes lähellä sitä tasoa, jota kysyjä hakee, saivartelulle on aina tilaa, mutta mitä muuta se palvelee kuin saivartelijan omaa egonpönkitystä.
Ei fysiikasta tarvitse tehdä tarkoituksellisesti vaikeampaa kuin se on, vaikeuksia riittää myöhemmässä vaiheessa tarpeeksi hakemattakin.

e.d.k kirjoitti:

Mikä vaivva palstaa ?

Kysymykseen törmäyksestä on tullut etupäässä asiallisia vastauksia, mutta tavalliseen tapaan aina joukkoon näyttää eksyvän näitä "besserwissereitä" joiden täytyy ruveta nyhräämään omaa erinomaisuuttaan tyyliin " kokonaiskiihtyvyyteen kuuluu myös maan vetovoiman kiihtyvyys, joten täytyy tietää törmäyspaikan kiirdinaatit ja corioliskiihtyvyyden määrää ajosuunnat, jotka on tunnettava, kuten turvavyön kiinnityspisteet jotta tukivoiman suunta tiedetään jne. jne. ! ! "

Jos kysyjän tarkoitus on saada jonkinlaista selvitystä laskennan alkeisiin ja perusperiaatteisiin, niin nämä kaikentietävät pilkun *****t ovat vain sekoittamassa asiaa. Vastaus pitäisi yleensä olla edes lähellä sitä tasoa, jota kysyjä hakee, saivartelulle on aina tilaa, mutta mitä muuta se palvelee kuin saivartelijan omaa egonpönkitystä.
Ei fysiikasta tarvitse tehdä tarkoituksellisesti vaikeampaa kuin se on, vaikeuksia riittää myöhemmässä vaiheessa tarpeeksi hakemattakin.

Lue lisää

Nii joo...
MARTTA tää ei ollu sulle :)

e.d.k kirjoitti:

Nii joo...
MARTTA tää ei ollu sulle :)

Niin ...
Ja kirjoitukseni kumpuaa taasen rypäletisleiden (ei tilseiden, siinä on vissi ero ), auvoisen vaikutuksen avustamana.

e.d.k kirjoitti:

Mikä vaivva palstaa ?

Kysymykseen törmäyksestä on tullut etupäässä asiallisia vastauksia, mutta tavalliseen tapaan aina joukkoon näyttää eksyvän näitä "besserwissereitä" joiden täytyy ruveta nyhräämään omaa erinomaisuuttaan tyyliin " kokonaiskiihtyvyyteen kuuluu myös maan vetovoiman kiihtyvyys, joten täytyy tietää törmäyspaikan kiirdinaatit ja corioliskiihtyvyyden määrää ajosuunnat, jotka on tunnettava, kuten turvavyön kiinnityspisteet jotta tukivoiman suunta tiedetään jne. jne. ! ! "

Jos kysyjän tarkoitus on saada jonkinlaista selvitystä laskennan alkeisiin ja perusperiaatteisiin, niin nämä kaikentietävät pilkun *****t ovat vain sekoittamassa asiaa. Vastaus pitäisi yleensä olla edes lähellä sitä tasoa, jota kysyjä hakee, saivartelulle on aina tilaa, mutta mitä muuta se palvelee kuin saivartelijan omaa egonpönkitystä.
Ei fysiikasta tarvitse tehdä tarkoituksellisesti vaikeampaa kuin se on, vaikeuksia riittää myöhemmässä vaiheessa tarpeeksi hakemattakin.

Lue lisää

Kun annettu tehtävä on aivan liian vaativa ja monimutkainen kysyjän fysiikan osaamiseen nähden, on syy sen, joka moisen tehtävän menee antamaan.
Kun moisilla "yksinkertaistuksilla" ei saada edes suuruusluokkaa oikein, ei moisia laskuja laskemalla opita fysiikkaa, vaan kaavoihin sijoittamista.

Fysiikan oppimiseen kuuluisi kyky oppia mallintamaan tilanteesta se olennaisin, ja tässä tehtävän tapauksessa se vaatii huomattavia lähtötietoja autojen yksityiskohdista sekä yliopistotason fysiikan perusteellista hallintaa.
Siksi sitä olennaisinta ei moisista tehtävistä opita lainkaan.

Ei voi olla liian vaikeaa opettajille eikä kirjojen tekijöille käyttää sellaisia tehtäviä jotka vaativuustasoltaan vastaavat oppilaiden lähtötasoa. Kyse on siitä ettei kiinnosta, kun me ollaan vaan töissä täällä.

perusteet ensin kirjoitti:

Kun annettu tehtävä on aivan liian vaativa ja monimutkainen kysyjän fysiikan osaamiseen nähden, on syy sen, joka moisen tehtävän menee antamaan.
Kun moisilla "yksinkertaistuksilla" ei saada edes suuruusluokkaa oikein, ei moisia laskuja laskemalla opita fysiikkaa, vaan kaavoihin sijoittamista.

Fysiikan oppimiseen kuuluisi kyky oppia mallintamaan tilanteesta se olennaisin, ja tässä tehtävän tapauksessa se vaatii huomattavia lähtötietoja autojen yksityiskohdista sekä yliopistotason fysiikan perusteellista hallintaa.
Siksi sitä olennaisinta ei moisista tehtävistä opita lainkaan.

Ei voi olla liian vaikeaa opettajille eikä kirjojen tekijöille käyttää sellaisia tehtäviä jotka vaativuustasoltaan vastaavat oppilaiden lähtötasoa. Kyse on siitä ettei kiinnosta, kun me ollaan vaan töissä täällä.

Lue lisää

Ainakin tähän asti on ollut käytämtö että mm. fysiikkaa opetetaan alhaalta käsin, siis yksi ominaisuus ja sen vaikutus kerrallaan ja muuttujien vaikutuksia lisätään ajan ja opintojen edistyessä.
Jos kaikki muuttujat tuodaan alkeisiin, ei niistä selviä kukaan, tämä lienee selvää kaikissa opetusohjelmissa.

Ei sentään niin kirjoitti:

Ainakin tähän asti on ollut käytämtö että mm. fysiikkaa opetetaan alhaalta käsin, siis yksi ominaisuus ja sen vaikutus kerrallaan ja muuttujien vaikutuksia lisätään ajan ja opintojen edistyessä.
Jos kaikki muuttujat tuodaan alkeisiin, ei niistä selviä kukaan, tämä lienee selvää kaikissa opetusohjelmissa.

Lue lisää

Otsikoit viestisi :"ei sentään niin",
mutta sisältösi puolesta näytät olevan siis samaa mieltä.
Merkillistä.

Alkeet ensin ei siis pitäisi tarkoittaa sitä, että täsmälleen samaa tehtävää lasketaan peruskoulusta tohtorintutkintoon asti, mutta ns "oikea vastaus" muuttuu koko ajan matkalla jo ihan suuruusluokaltaan.
Vaan sitä, että niistä peruskoulun tehtävistä tohtorikin saisi suunnilleen saman vastauksen jos sellaisen saisi eteensä ehkäpä tarkkuuden kasvaessa, mutta tehtävät opintojen loppuvaiheessa todellisuudessa muuttuvat täysin toisiksi, eli lähtötasoa vastaavaksi, joita peruskoulussa ei eteen työnnetä ollenkaan.

Yksi suurimpia haittoja jatko-opinnoissa on todellisuuden vastainen intuitio, mikä syntyy varhaisessa vaiheessa johtuen sellaisten vastausten pitämisestä "oikeana", joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Siis niistä aivan liian vaativista tehtävistä joiden valmisvastaukset eivät vastaa todellisuutta alkuunkaan.

Laskurutiinin kertyminen on hyvä asia, mutta se pitäisi kertyä tehtävistä joita oikeasti voidaan kyseisellä lähtötasolla jo laskea jo kohtuullisella tarkkuudella.
Ketjun avauksen tehtävä ei tällainen todellakaan ole. Se olisi jo liian vaativa diplomityöksi ajoneuvotekniikassa.

perusteet ensin kirjoitti:

Otsikoit viestisi :"ei sentään niin",
mutta sisältösi puolesta näytät olevan siis samaa mieltä.
Merkillistä.

Alkeet ensin ei siis pitäisi tarkoittaa sitä, että täsmälleen samaa tehtävää lasketaan peruskoulusta tohtorintutkintoon asti, mutta ns "oikea vastaus" muuttuu koko ajan matkalla jo ihan suuruusluokaltaan.
Vaan sitä, että niistä peruskoulun tehtävistä tohtorikin saisi suunnilleen saman vastauksen jos sellaisen saisi eteensä ehkäpä tarkkuuden kasvaessa, mutta tehtävät opintojen loppuvaiheessa todellisuudessa muuttuvat täysin toisiksi, eli lähtötasoa vastaavaksi, joita peruskoulussa ei eteen työnnetä ollenkaan.

Yksi suurimpia haittoja jatko-opinnoissa on todellisuuden vastainen intuitio, mikä syntyy varhaisessa vaiheessa johtuen sellaisten vastausten pitämisestä "oikeana", joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Siis niistä aivan liian vaativista tehtävistä joiden valmisvastaukset eivät vastaa todellisuutta alkuunkaan.

Laskurutiinin kertyminen on hyvä asia, mutta se pitäisi kertyä tehtävistä joita oikeasti voidaan kyseisellä lähtötasolla jo laskea jo kohtuullisella tarkkuudella.
Ketjun avauksen tehtävä ei tällainen todellakaan ole. Se olisi jo liian vaativa diplomityöksi ajoneuvotekniikassa.

Lue lisää

Koko pitkä ja tulokseton vuodatuksesi oli pelkkää sananhelinää.
Joko et edes ymmärtänyt, tai olet juuri se "kaikkitietävä besserwisseri", jonka on sanottava viimeinen sana, oli sanottavaa tai ei.

Jospa yrittäisit edes ajatella tehtäviä , sanallisiakin, niin, että niiden avulla yritetään opetta jotain rajallista sovellusta ja sen käyttöä, eikä tarkoituksena suinkaan ole hakea eksaktia vastausta.

Juurikin niin kirjoitti:

Koko pitkä ja tulokseton vuodatuksesi oli pelkkää sananhelinää.
Joko et edes ymmärtänyt, tai olet juuri se "kaikkitietävä besserwisseri", jonka on sanottava viimeinen sana, oli sanottavaa tai ei.

Jospa yrittäisit edes ajatella tehtäviä , sanallisiakin, niin, että niiden avulla yritetään opetta jotain rajallista sovellusta ja sen käyttöä, eikä tarkoituksena suinkaan ole hakea eksaktia vastausta.

Lue lisää

" Koko pitkä ja tulokseton vuodatuksesi oli pelkkää sananhelinää. "
No jos et vielä ymmärrä, niin aina voit jatkaa opiskelua, niin sitten joskus myöhemmin ymmärrät.

" Jospa yrittäisit edes ajatella tehtäviä , sanallisiakin, niin, että niiden avulla yritetään opetta jotain rajallista sovellusta ja sen käyttöä, "
Kun yritetään kyseistä tavoitetta saavuttaa, niin ei kannattaisi käyttää siihen tehtäviä, joita ei voida mitenkään ratkaista niillä menetelmillä, joita yritetään opettaa.

Jos exakti vastaus olisi johonkin 364.36, niin sellaisesta "opetuksesta" ei ole mitään hyötyä, jolla saadaan vastaukseksi 2.6, vain koska tehtävän kannalta olennaisia asioita ei osata ottaa alkuunkaan huomioon. Sellasesta taas olisi hyötyä, jolla vastaukseksi saataisiin edes jotain 300 ja 400 väliltä, vaikkei exakti tulos olekaan.
Mikä tässä nyt on niin vaikeaa ymmärtää ?

perusteet ensin kirjoitti:

" Koko pitkä ja tulokseton vuodatuksesi oli pelkkää sananhelinää. "
No jos et vielä ymmärrä, niin aina voit jatkaa opiskelua, niin sitten joskus myöhemmin ymmärrät.

" Jospa yrittäisit edes ajatella tehtäviä , sanallisiakin, niin, että niiden avulla yritetään opetta jotain rajallista sovellusta ja sen käyttöä, "
Kun yritetään kyseistä tavoitetta saavuttaa, niin ei kannattaisi käyttää siihen tehtäviä, joita ei voida mitenkään ratkaista niillä menetelmillä, joita yritetään opettaa.

Jos exakti vastaus olisi johonkin 364.36, niin sellaisesta "opetuksesta" ei ole mitään hyötyä, jolla saadaan vastaukseksi 2.6, vain koska tehtävän kannalta olennaisia asioita ei osata ottaa alkuunkaan huomioon. Sellasesta taas olisi hyötyä, jolla vastaukseksi saataisiin edes jotain 300 ja 400 väliltä, vaikkei exakti tulos olekaan.
Mikä tässä nyt on niin vaikeaa ymmärtää ?

Lue lisää

Näissä laskuharjoitustehtävissä oleellista on että harjoituslaskut rajoittuvat niihin lähtöarvoihin, jotka annetaan.
Tulos on sen mukainen ja jos halutaan tarkempaa , myös laskuissa tarvittavat alkuarvot annetaan.

Miten joillekin on noim vaikeaa erottaa toisistaan reaalitapahtuma ja laskuharjoitus.

Käsittämätöntä inttämistä !

T. Ah..n kirjoitti:

Näissä laskuharjoitustehtävissä oleellista on että harjoituslaskut rajoittuvat niihin lähtöarvoihin, jotka annetaan.
Tulos on sen mukainen ja jos halutaan tarkempaa , myös laskuissa tarvittavat alkuarvot annetaan.

Miten joillekin on noim vaikeaa erottaa toisistaan reaalitapahtuma ja laskuharjoitus.

Käsittämätöntä inttämistä !

Lue lisää

Käsittämätöntä miten joillekin on noin vaikeaa erottaa toisistaan fysiikan opetteluun tarvittava fysiikan tehtävä ja matematikan opetteluun tarvittava laskuharjoitus.
Ketjun avauksessa oli kuitenkin fysiikan tunnilla annettu matematiikan laskuharjoitus, jolla ei ollut mitään tekemistä fysiikan oppimisen kanssa, vaan puhdas fiktioon perustuva laskuharjoitus. Sen tekemällä oppii kyllä laskemaan, siis oppii matematiikkaa, mutta fysiikan oppimiseen moisista on vain haittaa.

Käsittämätöntä, miten joillekin on niin vaikeaa erottaa tarkkuus ja siihen liittyvä epätarkkuus siitä, ettei fysiikkaa mallinneta jossain tehtävässä alkuunkaan oikein edes olennaislta osin, vaan täysin päin peetä, koska tehtävä on liian vaativa jopa ajoneuvotekniikan diplomityöksi.