Sekä J Korhonen että Mielipidepankki ovat kirjoitelleet usein tällä palstalla, miten "kepukunnissa" puolet asukkaista on kunnan palkkalistoilla ja miten niissä on kaikenlaista tehottomuutta. Myös Helsingin on väitetty elättävän "kepulandiaa".
Sunnuntain Ilkassa verrattiin Seinäjoen ja Vaasan kaupunkien palveluksessa olevien henkilöiden määrää. Vaasassa on asukkaita 60 000 ja Seinäjoella kuntaliitosten jälkeen jokseenkin saman verran, vain noin 1500 vähemmän. Seinäjoella Keskusta oli viime valtuustokaudella suurin puolue ja nyt yhtä suuri Kokoomuksen kanssa. Vaasassa Keskusta on täysin marginaalinen pikkupuolue.
Näistä lähtökohdista voisi luulla, että Seinäjoen kaupungin palkkalistoilla olisi ainakin tuplasti enemmän väkeä kuin Vaasassa. Varsinkin kun Seinäjokeen on hiljattain liittynyt kolme "tehotonta" "kepukuntaa", ja vastaavasti Vaasa on kompakti, vanha kaupunki, joka on aina ollut suunnilleen saman kokoinen eikä sen ole tarvinnut ottaa siipiensä suojaan liitoskuntien henkilöstöä, kun siihen ei ole liittynyt yhtäkään naapurikuntaa. Mutta miten onkaan tuon henkilöstön määrän laita noissa kaupungeissa? Vaasan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa 6334 henkilöä, ja Seinäjoen kaupungilla 3728.
Osaako Korhonen, Mielipidepankki tai joku muu viisastelija kertoa, että mistä moinen ero johtuu? Vaasassa ei ainakaan "kepulaiset" ole pystyneet palkkaamaan sukulaisiaan kaupungille hommiin.
Sunnuntain Ilkassa verrattiin Seinäjoen ja Vaasan kaupunkien palveluksessa olevien henkilöiden määrää. Vaasassa on asukkaita 60 000 ja Seinäjoella kuntaliitosten jälkeen jokseenkin saman verran, vain noin 1500 vähemmän. Seinäjoella Keskusta oli viime valtuustokaudella suurin puolue ja nyt yhtä suuri Kokoomuksen kanssa. Vaasassa Keskusta on täysin marginaalinen pikkupuolue.
Näistä lähtökohdista voisi luulla, että Seinäjoen kaupungin palkkalistoilla olisi ainakin tuplasti enemmän väkeä kuin Vaasassa. Varsinkin kun Seinäjokeen on hiljattain liittynyt kolme "tehotonta" "kepukuntaa", ja vastaavasti Vaasa on kompakti, vanha kaupunki, joka on aina ollut suunnilleen saman kokoinen eikä sen ole tarvinnut ottaa siipiensä suojaan liitoskuntien henkilöstöä, kun siihen ei ole liittynyt yhtäkään naapurikuntaa. Mutta miten onkaan tuon henkilöstön määrän laita noissa kaupungeissa? Vaasan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa 6334 henkilöä, ja Seinäjoen kaupungilla 3728.
Osaako Korhonen, Mielipidepankki tai joku muu viisastelija kertoa, että mistä moinen ero johtuu? Vaasassa ei ainakaan "kepulaiset" ole pystyneet palkkaamaan sukulaisiaan kaupungille hommiin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Merkittävä avaus. Osaakohan evp virkaveljeni edes oikean tiedon ääreen?
Täälllä on joskus kirjoitettu syöttiläspaskanaamoista. Kapi on juuri sellainen, ei päivääkään kunnon työtä.
"Täälllä on joskus kirjoitettu syöttiläspaskanaamoista. Kapi on juuri sellainen, ei päivääkään kunnon työtä"
Mutta tehän olette olleet virkaveljiä, sinä ja kapi. Sitä sinä aina korostat. Et siis sinäkään ole tehnyt päivääkäänkunnon työtä. Kapi on, jo nuorena ennen kapiais aikaa, ja myös sen kapiaisajan jälkeen. Sinä olet kai loisinut koko ajan armeijan tarjoamissa suojatöissä, niissäkin arvioitu kapia heikommaksi.
Mielenkiinnolla odotetaan, mitä Paloheinän "syöttiläspaskanaama" vastaa avaukseen?
Joo, mutta minähän menestyin tuota virkaveljekseni tunkevaa paremmin puolustusvoimissa esimiehiäni nuolemalla. Sellainen laitos se sotaväki oli tuon ”virkaveljeni” mukaan, mutta siitä huolimatta hän viipyi siellä kauemmin kuin minä, ilmeisesti tunsi kykyjensä rajallisuuden eikä uskaltanut siviilitöihin lähteä sieltä eläkkeelle päästyäänkään. Hän kun varmaan oli siellä sotaväessäkin vaatimattomammissa tehtävissä kuin minä, eikä saanut samanlaisia valmiuksia myös siviilielämää varten. Eikä hänen liene ennen sotaväkiaikaansakaan tarvinnut lähteä Lapin savotoille tai niihin muihin töihin, jota minä tein jo 16-vuotiaasta alkaen itseni elättääkseni.
Nuoleminenhan tosiaan on minun taipumukseni, täälläkin nuolen niin kovasti kepua ja kepulaisia;)) Kepulaisiahan oli myös Valion johtoportaissa, ja omistajatahon edustajissa – hallituksessa ja hallintoneuvostossa – vielä enemmän. Mutta ei minun tarvinnut niistä ketään nuolla, heille riitti se, että tein työni hyvin ja he voivat siihen luottaa. En tosin ollut niihin aikoihin kepuvastainenkaan, vaikkakaan en puolueen kannattaja, sillä kaikki he olivat ihan reiluja, asiallisia ja asiansa osaavia ihmisiä. Vasta täällä olen tullut tuntemaan kovin toisenlaisia kepulaisia ja sekin on vaikuttanut paljolti siihen, että minusta on tullut tässä määrin kepuvastainen.
Kyllä minä tietysti syöttiläspaskanaamaksi osittain tunnustaudun, mutta olen kasvatustehtäväsäni opettanut nuorille myös hyvän elämän aakkosia.
Kapi on taas lähes täydellinen syöttiläspaskanaama, pelkkä spekuloija ja paperien sekä lankkituubien erikoisosaaja.
Kapi on siis lähes kaikessa pelkkä vastaantulija, rinnallani.
mehän olemme kokoomuksessa hyvin omahyväistä
omannavan ympärillä pyörivää
perseen nuolenta porukkaa
rikoksissa kansakuntaa kohtaan on voimamme
harmi vaan että emme ole päässeet tuhoamaan huippuyritys valiota
siellä on vielä liikaa rehellistä väkeä johtoportaassa
vaikka olemme sinne omia edustajiamme saada tekemään tuhoja
heillll kokoomustalais toverit :)
Enhän minä voi tuohon sanoa mitään eksaktia kantaani, kun en lainkaan tunne noiden kaupunkien tilanteita. Kuitenkin hyvin tiedetään, että kovin huonosti menee useimmilla niillä kunnilla, joissa kepu on kauan valtaa pitänyt, ja tiedetään sekin – on esitetty täälläkin todisteita – että niissä kuuluu kulttuuriin eräänlainen nepotismi, ellei sukulaisten niin ainakin puoluetoverien suosiminen myös virkapaikkoja jaettaessa. Olisiko tuo Vaasa-Seinäjoki tapaus poikkeus, joka vahvistaa säännön?
Jos Mielipidepankilla on parempaa tietoa kyseisestä asiasta, antakoon paremman vastauksen, mutta minun osaltani saat tyytyä tähän.
Vaikka et tiedä kirjoittelet kuitenkin.
Eikö kirjoitusten pitäisi olla Faktaan sidottuja:D
liikoja vaatia?
Pitää vastata, kun kysytään, se on näiden keskustelupalstojen johtava periaate. Monet täällä vastailevat, vaikkei heiltä mitään kysytäkään.
En siis alkanut säveltää mitään omasta päästäni, enhän ole kepulainen, vaan tunnustin, että en tiedä asiasta mitään. Onneksi näkyy olleen minua tietävämpiäkin, ainakin niinpa.niin.
"Kuitenkin hyvin tiedetään, että kovin huonosti menee useimmilla niillä kunnilla, joissa kepu on kauan valtaa pitänyt"
Niin kuin vaikkapa Vantaa?
On muuten kumma käsitys, että kunnalla menee huonosti siksi, että siellä on Keskusta vallassa. Voisiko olla niin, että niissä kunnissa on Keskusta vallassa siksi, koska se saa vaaleissa suurimman kannatuksen? Ja voisiko olla niin, että huonosti tai hyvin menee ihan muista syistä?
Ja ne Aarno Laitisen pakinat kannattaa ottaa ihan vaan viihteenä, ei faktana :)
On vaikea sanoa sitä, mistä kaupungin työntekijöiden määrien erot johtuvat. Eräs selittävä syy on kielipolitiikka, kaksikielisessä kunnassa työntekijöitä on aina hivenen enemmän.
Kuntien työntekijöiden määrän vertailu on tarkoituksenhakuista, kunnan palkkalistoilla oleminen ei sinänsä kerro siitä, kuinka kunta tuhlailee.
Kunnallisäyrin hinta on eräs hyvä mittari, Vaasan prosentti on hivenen pienempi kuin Seinäjoen. Valtion osuuden peruspalvelujen- ja kuntaosuuksiin on myös aika tärkeä osoitin, kun puhutaan kustannustehokkuudesta. Seinäjoki kuittaa valtionosuuksia tänä vuonna kuntaosuuksina ja peruspalvelujen järjestämisestä 82 594718, Vaasa vastaavasti 71 078668, ero on yllättävän suuri, kun sitä näin tarkastelee, vielä suuremmaksi ero kasvaa, jos vertaillaan kuntienpalkkalistoilla olevia.
Voisiko Ilkan vertailusta tehdä sen johtopäätöksen, että osalla kunnista on palvelurakenne paremmassa kunnossa, vaikka he eivät valtionosuuksia niin paljon peruspalvelujen tarjoamiseen saa
Tutustu valtionosuuksien jakoperusteisiin.
Se selvittää sinulle paljon kuntien ja valtion välisiä suhteita.
Sitähän voi verrata kunnan "kannattavuutta" tuonkin termin kautta, mutta ei se anna todellista kuvaa kunnan taloudesta eikä mistään muustakaan.
Tosiasia vain on se että jos valtionosuuksien jakoperusteita ei muuteta ei valtionosuudet mihinkään katoa vaikka Suomessa olisi yksi kunta. Valtionosuudet on ihan samat.
niihin on olemassa ihan selkeät kriteerit miten niitä maksetaan kuntaan. Kriteerit on ensinnäkin lapsien määrä, ammattikoululaisten määrä, vanhusten määrä, terveyskeskuksen potilasmäärä...jne...
Aivan, valtionosuuksien kohdentumiselle on selkeät perusteet. Kuitenkin, se kuinka paljon valtionosuuksia kunta tarvitsee, kertoo siitä mikä on kunnan tilanne ts. huoltosuhde. Kuntien peruskysymyksiä on oikeastaan varsin paljon, velkaantumisaste on eräs, toinen on peruspalvelujentaso, veroäyri jne..
Jos vertaillaan kuntien työntekijöiden määrää, tämä vertailu ei kovinkaan paljon kerro. Kunnat voivat myydä palvelujaan lähikunnille, tällöin kuntatyöntekijöitä on silloin luonnollisesti hieman enemmän. Kaksikielisyys nostaa myös kuntatyöntekijöiden määrää, mikäli kunta pitää kiinni siitä, että molemmilla kielillä on palveluja aina saatavissa. Kielipalveluja voidaan myös myydä ympäristökuntiin.
Kun keskustellaan kunnista, silloin olisi hyvä puhua taloudesta ja myös palveluista, näistä kuntien kilpailukyky muodostuu, ei siitä kuinka vähän kunnalla on palkkalistoilla ihmisiä. Jos valtionosuuksia saadaan runsaasti ja työntekijöitä on merkillisen vähän, silloin valtionosuudet menevät muualle kuin kuntapalvelujenjärjestämiseen kuntalaisille. On huomioitava se, että pääosan kuntatyöntekijöistä muodostavat sosiaali- ja terveysalantyöntekijät, sivistystoimi on myös runsaasti työllistävä ala. Hallinnon työpaikat eivät ole kovinkaan suuresti työllistävä.
Mikäli kunnalla on työntekijöitä riittävästi, silloin voidaan olettaa palvelujen olevan kilpailukykyisellä tasolla, mikäli velkaantumisaste ei ole korkea, silloin kuntatalous on hoidettu kohtalaisesti.