Kiusattu puolustaa kiusaajaansa?

Mikä on se ilmiö, jossa kiusattu kääntyy puolustamaan kiusaajaansa?
-Kiusattu pelkää kiusaajaansa. Kääntyy kuitenkin puolustamaan kun tulee nuhteiden paikka.
-Tai kiusattu kääntyy puolustamaan tilanteessa, jossa kiusaaja tai ns pääpiru menettää hermonsa ja alkaa sekoilla (vaarana että ns piru menettää kasvonsa).

Olen nähnyt tämän ilmiön lapsella ja aikuisella. Onko se jokin riippuvuus, lojaliteetti, rakkaus tai pelko siitä että venettä ei saa keinuttaa liikaa, ettei tule lisää harmia? Vai toivooko kiusattu palkkiota tai rakkautta jos puolustaa kiusaajaansa?

Eikö olisi loogisempaa, että jos kiusaaja tai ns pääpiru näyttää luhistumisen merkkejä, niin antaisi mennä ja luhistua. Niin sanotusti paha saisi palkkansa. Nyt joku perskärpänen tai uhri on aina pelastamassa kiusaajaa.

Ymmärrän että jos on kauan elänyt pelossa, niin ei uskalla tehdä muutosta. On vaikea irtautua jopa pelosta. Muutos on kamala, mutta kuraojan tällä puolen ON HELPOMPAA. Vihdoin tilaa itselle.
8207
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Mietin ensin samaa. Mut seuraappa joskus: esin jokaisessa yhteisössä jokin aina yksi häirikkö/pahis/kiusaaja. Joka kiusaa aktiivisesti jotain tiettyä ja vähän muitakin. Porukan heikoin, kiusattu liimautuu kiusaajaan ja alkaa tukea tätä kaikin keinoin. Kiusatulle kehittyy merkillinen kyky tulkita pahiksen oikeaa heikkoutta (joka tulee/näkyy ulos valtavan uhoamisena) ja tukea sitä mahdollisen kaatumisen hetkellä.

Olen nähnyt tämän parisuhteessa, koululuokassa, työpaikalla. Täähän on leffojen kestoasetelma, jossa pahalla on käsikassara. Se tahdoton oikea käsi joka hoitaa paskahommat ja jota iso paha saa kurittaa ja palkita mielen mukaan. Timo Räty ja sen hovi AKT:ssa näyttää samalta.

Mikä laittaa hovin, kiusatun, käsikassaran nuolemaan persettä? Oman hyvinvoinnin kustannuksella? Ohi oman oikeustajunsa, mikä on oikein ja mikä väärin? Ja luulis että kun iso paha alkaa romahtaa (tukehtuu omaan paskaansa) niin kiusattu antais mennä ("huh, pääsimpäs siitä") mut ei = hän rientää paikalle ja pelastustoimet alkavat.

Äänestä
  • Pahoittelen kirjoitusvirheitä. En tarkistanut tekstiä ennen lähettämistä.

    Aiheena kiusaaminen, sen aiheuttama pelko ja miten pelko ohjaa käytöstä ja päätöstentekoa.

    Äänestä

Koulumaailmasta mulle tulis mieleen, että kiusattu tietää joutuvansa koston uhriksi jos kiusaaja menettää kasvonsa kiusatun läsnäollessa ja siksi itsesuojeluvaiston varassa koittaa puolustaa kiusaajaansa. Toinen vaihtoehto, että kiusattu haluaa kuulua kiusaajan porukkaan ja haluaa hyväksyntää ja sitä kautta haluaa sitten yrittää kaveerata, jotta kiusaaminen loppuisi.

Äänestä

Eikös tätä ilmiötä nimitetä "Tukholma syndroomaksi" kun piinaajaansa alkaa puolustelemaan. Miten tätä psykologian termein kuvattaneen?

Äänestä

En ymmärrä miksi kiusattu menee kiusatun puolelle vaikka voisi saada sen loppumaan menemättäkin?

Äänestä

Siinä yhteiskunta näyttää mädännäisyytensä.Muuten kiusaajalle pantaisiin luu kurkkuun.Sitä ei voi panna muu kuin yhteiskunta,koska se puuttuu kakkaisilla käsillään joka ainoaan asiaan elämässä.

Äänestä

siinä yhteiskunnan mädännäisyys näkyy.Yhteiskunnalla on sormensa joka asiassa pelissä.lastenhoidossa sairauksissa järjestyksenpidossa apujen ja muiden palkkioiden jaossa valtakuntamme raha asioissa työllistämisissä rankaistuksissa katuväkivallassa jne jne. eli hyvin menee vai kuinka?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


miksi pelastaa? kirjoitti:

Mikä on se ilmiö, jossa kiusattu kääntyy puolustamaan kiusaajaansa?
-Kiusattu pelkää kiusaajaansa. Kääntyy kuitenkin puolustamaan kun tulee nuhteiden paikka.
-Tai kiusattu kääntyy puolustamaan tilanteessa, jossa kiusaaja tai ns pääpiru menettää hermonsa ja alkaa sekoilla (vaarana että ns piru menettää kasvonsa).

Olen nähnyt tämän ilmiön lapsella ja aikuisella. Onko se jokin riippuvuus, lojaliteetti, rakkaus tai pelko siitä että venettä ei saa keinuttaa liikaa, ettei tule lisää harmia? Vai toivooko kiusattu palkkiota tai rakkautta jos puolustaa kiusaajaansa?

Eikö olisi loogisempaa, että jos kiusaaja tai ns pääpiru näyttää luhistumisen merkkejä, niin antaisi mennä ja luhistua. Niin sanotusti paha saisi palkkansa. Nyt joku perskärpänen tai uhri on aina pelastamassa kiusaajaa.

Ymmärrän että jos on kauan elänyt pelossa, niin ei uskalla tehdä muutosta. On vaikea irtautua jopa pelosta. Muutos on kamala, mutta kuraojan tällä puolen ON HELPOMPAA. Vihdoin tilaa itselle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu