Trendikkään näköinen yhteisö uskovaisille?

Ulkonäkö tai trendikkyys ei muuta sitä faktaa että se johtaa harhaan. Onhan tuo tietysti parempi keino kuin miekkalähetys tai kerettiläisten massamurhat.

Asiat vain ovat niinkuin ovat, mieltymyksiä meillä on kaikilla, mutta kuka ajattelee objektiivisesti? Jos haluaa ajatelle "minusta tuntuu"- periaatteella, niin siitä vain, mutta asioiden todenmukaisuutta ei sillä asenteella saavuteta. Kaikilla uskonnoilla on tarkoituksensa. Kristillisyyttä saamme kiittää kulttuurisaavutuksistamme, tasa-arvosta, naisten ja lasten aseman parantamisesta jne. Ihmiset tekevät suuria virheitä asioissa, joissa he eivät ole uskaltaneet ajatella itsenäisesti, vaan ovat vain plagioineet muita omien mieltymysten mukaisesti ajattelevia. Näin on käynyt esim.niille, jotka ovat kääntyneet kristitystä pakanaksi. Tosiasia kuitenkin on, ettteivät tällaiset ihmiset ole koskaan edes olleet oikeita kristittyjä! Olen toisessa yhteydessä kirjoittanut, että tosi kristitty ei koskaan käänny pakanaksi. Hänessä elää Voima, jota pakanuus ei saavuta.
Kyllä, pidän itseäni kristittynä, jolla on myös voimakas luontosuhde, jota moni pakana kadehtisi! Erona on myös se, että minä pyrin olemaan sopusoinnussa luonnon kanssa, mutta olen myös Luomakunnan Kruunu, jonka tulee hallita Luontoa. Voimakkaan luontosuhteeni/kristillisyyteni vuoksi, voin saavuttaa asioita, jotka jäävät pakanoilta täysin pimentoon, nimittäin luonnon salaisuudet!
Saattaisin jossain vaiheessa jakaakin tietoani, mutta tämänhetkinen keskustelutaso ei anna vaihtoehtoa. Siitä tiedosta Galderas olisit kuitenkin niin vakuuttunut, ettet enää muuta tietä seuraisikaan, vaan löytaisit sen, mitä olet aina halunnutkin löytää.....

Niin kristinuskon nimissähän ei ole koskaan sodittu, vuodatettu verta ja miekka kurkulla käännytetty...

Se kun on niin, että yleistää voi 99% maailman olleista ja olevista uskonnoista pakana uskontojen alle. Vähemmästäkin on historiaa näillä ja varmana sotia, mutta sitä ei voida sanoa että pakanuus itsessään pistää sotimaan. Sotiminen on ihmisluontoa ja kristinusko ei tosiaankaan opeta rauhasta.

Aavikko uskonnot eivät ole rauhan uskontoja vaan muokattu toimimaan ihmisten ja ihanteiden mukaan. Väärä uskoiset voidaan kukistaa, jos eivät käänny. Siinä on tosi rauhaa taas muille jakamassa.

Ei se uskonto, vaan miten ihminen käyttää sitä. Uskonnot ovat kilpiä, mutta myös aseita. Negaatiosi täällä ja muilla palstoilla ei miellytä ja et nauti suosiosta käännytyksilläsi.

Mythologicalta puuttuu tietoa, ja erityisesti mitä tulee kristinuskoon ja pakanuudestakaan ei paljon tiedetä, liekkö tiedät edes wiccalaisuudesta.... ? Joka tapauksessa minäkin tiedän wiccalaisuudesta, enemmän kuin luuletkaan. Ymmärrys ei olisi sinullekaan pahitteeksi. En yritä enkä halua käännyttää ketään, mutta toisinaan on puolustettava kristinuskoa luopioilta ja houkkioilta, jotka eivät mistään tiedä. Joten se siitä Mythologica, voit elää omassa maailmassasi ihan vapaasti, mutta ole hyvä, keskity vain wiccalaisuuteen, kristillisyydestä et mitään tiedä ja muista, wiccaan kuuluu suvaitsevaisuus. Minäkin suvaitsen wiccoja.

Galderas, en kohdistanut viestiäni sinuun mitenkään henkilökohtaisesti, sitä en tarkoittanut, vaan yleisellä tasolla otin asiaan kantaa. Esitit hyvän ja asiallisen kysymyksen, etkä hyökännyt ketään vastaan, joten olen puolellasi ; )

Luxx. wiccalaisuus on hyvin kaukana mistään alkuperäisuskonnosta - kyseessä on lähinnä filosofia, joka korostaa magian ja tasapainon merkitystä maailmassa. Se ei ole mikään yleisnimitys sille, että kuuluu johonkin muuhun uskontokuntaan, kuin kristinuskoon tai islamiin.

On asiatonta ja lapsellista tulla luonnonuskontopalstalle möykkäämään ja vastaväitteiden edessä viitata kintaalla ja sanoa, että "et sinä kyllä mitään mistään tiedä". Helluntailaispalstalla se toimii, ja tiedän tämän, koska olen siellä joskus verenmaku suussa lueskellut, mutta täällä ihmiset kaipaavat perusteluja, kun joku väittää tietävänsä kaiken kaikesta.

Kristinuskossa on kyllä kieltämättä keskeistä tuo "mulla on se yks ja ainoo totuus lol" meininki, vaan objektiivista ei sekään ole - päin vastoin. Itse olin aikoinani kristitty, vaan enpä ole enää, kun huomasin, että kyseessä on oikeastaan vain yksi jumala muiden joukossa lisäksi vieläpä aika itsekäs ja vähän antava, mitä maanpäälliseen elämään tulee. Shamanismiin tutustuneena olen moneen otteeseen saanut selville myös, että elämän jälkeen ketään ei rangaista eikä ketään palkita jonkun tietyn jumalan seuraamisesta, totesin, ettei kristinuskolla oikeastaan ole minulle edes mitään annettavaa. Jehova on silti yhtä varmasti olemassa kuin Ukko, Odinn tai Zeus - hän tuskin vain on sitä, mitä nykyajan populistikristityt toivoisivat hänen olevan.

Toinen juttu, jonka kätevästi oivalsin, oli se, että kristinusko on nykymuodossaan kaukana siitä, mitä se alunperin oli, ja siihen kuuluvat ihmiset tuntuvat olevan vain yksinkertaisesti liian pelokkaita kohtaamaan muunlaisia maailmankatsomuksia (muuten kuin "saathan sinä noin uskoa mutta väärässä olet" tyylisellä, ylimielisellä olankohautuksella). Oikea kristinusko on hyvin kapean polun kävelemistä - ne jotka siinä onnistuvat, ovat mielestäni oikeasti ihailtavia ihmisiä. Ne joista tulee syytteleviä, taivaspaikasta kilpailevia ja muita näkemyksiä vieroksuvia, ovat poikenneet siltä polulta, eivätkä edusta rakkauden uskontoa sen enempää kuin wannabe-saatananpalvojatkaan.

Perustele siis väitteesi järkevästi ja ymmärrä, että tällä palstalla oleilevat ovat kohdanneet enimmäkseen juurikin sellaisia raukkoja, jotka vetävät kristinuskon keskiajalla keksityt periaatteet (yleensä väärintulkitut) elämänsä tueksi ja turvaksi kun eivät muuten tahdo järjissään pysyä, ja jotka ovat siksi tehneet meidän "pakanoiden" elämän vaikeammaksi kuin olisi tarvetta.

Jep, näinpä. Jumalat eivät ole staattisia olentoja siinä missä ihmiset tai hengetkään - dogmat, taktiikat ja seuraajat vaihtuvat, ja tämä on yksi seikka, jonka harva muinaisuskontoja noudattava ottaa huomioon. En tiedä sitten, mikä Jehovaa/Jeesusta nykyisellään miellyttää, mutta luulen, etteivät katso hyvällä seuraajiensa keskuudessa ilmeneviä lieveilmiötä.

Esimerkiksi jenkkilän ateistivihat, tyyliin "kaikki ateistit pitäisi vangita ja tappaa, ja sitten saisivat olla helvetissä lopun ikuisuuden". Tämä ei ole edes vitsi tai kärjistys - tuollaisiakin ihmisiä on ja paljon. Kuten sanoin, en kuitenkaan ole Jehovaan perehtynyt tässä viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta jumalat eivät oikeastaan ole koskaan sitä, mitä haluaisimme niiden olevan.

Nykyisellään kristinusko on kääntynyt ankarasta uskonnosta kivaksi armouskonnoksi, enkä tiedä kuinka kauan tämä voi jatkua. Seuraajat joutuvat tekemään paljon töitä, jotta voisivat elää itsensä kanssa, Jehova kun ei ole tasapainoinen jumala, vaan heijastaa kaiken negatiivisuuden Saatanan puolelle - tavallaan siis tasapaino löytyy, mutta se saa ihmiset inhoamaan itseään niiden huonojen puolien vuoksi, koska huonot puolet liitetään välittömästi paholaiseen. Vanhan Testamentin Jehova oli vielä pitkälti inhimillisempi, joskin myös armoton. Tapauskovainen ei välitä ja ns. oikea kristitty kokee enimmäkseen jumalansa positiivisen vaikutuksenei, mutta järkkyvät fanaatikot ovat mielenterveytensä kanssa pulassa ja ovat vaarallisia ympärilläolijoilleen ja uskontonsa maineelle.

Jos vielä tänne asti jaksoit lukea, niin ota huomioon, että tämä on enemmänkin havainto kuin uskomus, eikä sinällään siis argumentti ketään vastaan. Pyrin vain olemaan perillä, miten asiat tuolla jumalallisen politiikan puolella menevät. Luomistarinat kannattaa ymmärtää juuri sellaisina, kuin ne ovatkin - tarinoina. Jotkut niistä löytävät kohtaamispintaa siitä alueesta, jota tietynlaiset henget tai jumaluudet hallitsevat, mutta tähän maailmaan ne eivät varsinaisesti heijastu. En tiedä, miten maailma on olemaan tullut.

Fnrs,
Hyvä että on ihmisiä, jotka sentään ajattelevat asioita. Oletko koskaan perehtynyt hengentieteeseen? Sieltä voisi löytyä vastauksia kysymyksiisi. Luomiskertomuksista sen verran, että kyllä ne enemmän ovat kuin vain pelkkiä tarinoita. Niiden ymmärtämiseen pitää vain löytää oikea avain, silloin ne avautuvat ja näyttävät, mitkä henkiset mahdit ovat kaiken aineellisuuden takana luomassa maailmaa.

Voi olla, että luomistarinoista enemmänkin päteviä piirteitä löytyy, kuin henkimaailman puolella, mutten ole tosiaan asiaan paljoa perehtynyt, koska se ei ole suunnattomasti minua kiinnostanut - samaan tapaan kuin kuolemanjälkeinen elämäkään. Tosin tuntuisi kummalliselta, että fyysistä maailmaa kukaan olisi yksin tai edes täysin tarkoituksella luonut sellaiseksi kuin se nyt on, koska jo tavallinen riivaaminen vaatii jopa jumalalta paljon voimia - toki jos jumalankaltainen vahvempi henki haluaa ihmisruumiista hetkeksi ottaa vallan, niin harva sitä pystyy sillä hetkellä vastustelemaan. Se vaan on rankkaa myös itselle jumaluudelle, eivätkä ne siksi yleensä huvin tai näytön vuoksi täällä käy.

Hengentieteelle on varmasti useampi nimitys kuin yksi. Tuota nimenomaista en ole tähän mennessä kuullut, enkä siis myöskään tietoisesti siihen perehtynyt. Onko kyseessä tämä 1800-luvulla suosituksi tullut astraalitutkimus, jossa perehdytään henkimaailman mekaniikkaan ja säännönmukaisuuksiin?

Tarkoitan lähinnä Rudolf Steinerin Antroposofista hengentiedettä. Googlettamalla löydät tietoa. Hänen perusteoksensa -Johdatus ihmisen ja maailman henkiseen tiedostamiseen- on lukemisen arvoinen. Kirja ei ole helppotajuinen, mutta selventää paljon esim. ihmisen henkistä olemusta yms. Kirjastosta löytyy.
Pekka Ervast on myös tutkinut asioita samalta kantilta, hänen kirjojaan löytyy netistä ilmaiseksi.

Steinerin teoksen sisällöstä olen kuullut aikaisemminkin, enkä osaa siitä hirveästi sanoa, muuta kuin sen, ettei se kuulemani perusteella täysin täsmää sen kanssa, mitä itse olen kokenut - en siis väitä mitään suuntaan tai toiseen, kun en ole teosta itse lukenut enkä tosiaan kuolemanjälkeiseen elämään enemmälti perehtynyt.

Ervastin teoksia olen monesti nähnyt ja selaillut ja joutunut nyrpistelemään nenääni sen suhteen, miten varauksellisesti hänen kirjojaan täytyy lukea - mukana on kuitenkin aimo annos avointa kristillistä maailmankatsomusta ja siihen pohjautuvaa dogmaattisuutta, joka on enimmäkseen potaskaa, jos asioita halutaan tutkia yleismaailmallisesti eikä pelkästään kristityn kannalta. Kysehän ei siis tällöin ole siitä, mikä "tuntuu oikealta", vaan siitä, miten asiat oikeasti ovat (kuolemanjälkeisen elämän suhteen uskomuksilla ei toisaalta ole oikeastaan väliä, sen verran olen kuitenkin saanut sekä itse selville että kuullut muilta), jos asioista halutaan oikeasti tietää. Keskiaikaisiin oppeihin perustuvasta kristinuskosta vain osittain irtautuneet eivät mielestäni ole täysin päteviä levittämään oppia henkien toiminnoista, koska kristinuskossa henkien kanssa toimiminen kielletään ja ns. pimeämpiä olentoja yleensä vieroksutaan.

Toki tuohon näkökantaan liittyy tietty yleistys, mutta jos alkaisin jokaisen uskonnollista pohjaa erikseen pohtimaan, tuhlaisin aika rutkasti aikaa täysin hyödyttömään tekemiseen. Huomaa tosin, että on eri asia olla kristitty (eli elää kristinuskon ja sen maailmankatsomuksen mukaan) ja taas eri asia palvoa Jehovaa tai Jeesusta. Itse katson jälkimmäistä hyvemmällä.

Steiner ja Ervast olivat molemmat näkijöitä, jotka tutkivat henkisiä asioita objektiivisesti. Ervast oli teosofi, jotka pitävät totuutta korkeimpana tietona, riippumatta uskonnoista. Sama pätee Steineriin, jolla taas ei ollut edes kristillistä kasvatusta, minkä hän arvelikin osaltaan korostavan objektiivisuutta kristillisyyttä kohtaan. Hän kuitenkin tuli henkisissä tutkimuksissaan huomanneensa Kristuksen vaikutuksen elävänä voimana maailmassa. Kumpikaan näkijä ei voinut muuta kuin todeta kristillisessa virikkeessa piilevän totuuden. Tässä pitää tietenkin erottaa se mitä kristinuskon kannattajat pappeineen sanovat asioista. He pitävät Steinerin ja Ervastin näkemyksiä tietenkin harhaoppisina. Pidän itseänikin kristittynä, vaikka näkemyksiäni ei kirkon piirissä hyväksytäkään.
Se mitä molemmat tietäjät pitävät tietolähteenään on ns. Akasha-kronikka. Siihen on tallentunut kaikki mitä maailmassa on aikojen alusta tapahtunut ja tulee tapahtumaan. Sieltä ovat kaikki tosi näkijät ammentaneet tietonsa ihmiskunnan alusta asti tähän päivään. Näin on esim. Raamattu ja Kalevala alunperin kirjoitettu. Kaikki näkijät eivät kuitenkaan saavuta niin korkeaa tasoa henkisesti, että pääsisivät tutkimaan henkisten totuuksien lähdettä, koska se vaatii korkeaa henkistä kypsyyttä. Totuuteen on tietenkin tie avoinna kaikille, jotka ovat sen kykeneviä vastaanottamaan, mutta haluammeko OIKEASTI tietää TOTUUDEN, vai haluammeko vain oman MIELTYMYKSEMME mukaisen "totuuden"? Valinta on meidän.
Minua ihmetyttää suuresti ihmiset, jotka hylkäävät kristinuskon vain sen vuoksi etteivät ymmärrä sitä, taikka papit sanovat niin ja näin. Miksi ihmeessä meidän pitää uskoa vain niin kuin papit sanovat? Miten sitten tällaiset ihmiset, jotka eivät ymmärrä edes omaa syntymäuskontoaan voi ymmärtää esim. pakanuutta? Eivät mitenkään, mutta silti ihmiset hakevat lohtua vanhoista uskomuksista, joista on jo kadonnut voima.

Pappeihin, shamaaneihin ja tietäjiin kuuluisi voida luottaa siksi, että heidän pitäisi olla niitä, jotka henkiin ja jumaliin lähestulkoon työkseen ovat yhteydessä - tällöin heidän pitäisi tietää parhaiten, jottei tavallisen tallaajan tarvitse kuin heidän kauttaan olla tuonpuoleiseen yhteydessä ja vain, jos siihen on tarvetta.

Sitenpä uskonnon valtasuunnan määrittelevät kyseisen uskonnon henkiset opettajat, ja jos täysin määritelmien ja sanamerkitysten mukaan mennään, niin nykyiselläsi olet peruskristitylle pakana, siis ei-kristitty. Jeesus on varmasti valtavan palvojakatraansa ansiosta nykyisellään vaikuttava voima, jonka kaikessa aloittelijuudessanikin kykenen toisinaan aistimaan, mutta maailmanvapahtajaa hänestä ei tullut omana aikanaan, eikä silloin kun sitä eniten odotettiin, eli muutama vuosi Jeesuksen kuoleman jälkeen ja sittemmin vuosien 1000 ja 2000 koitteessa. Henkilökohtainen teoriani on, että joko jokin meni pieleen tai kyseessä oli huijaus - itse olen taipuvaisempi ensimmäiseen vaihtoehtoon. Yksikään jumala ei varmasti halua, että joku toinen järjestää maailmanlopun kesken kaiken ja voin kuvitella, että Jehova/Jeesus parivaljakolla oli siksi aikanaan (ja nykyäänkin) paljon vastustusta muiden jumalien puolelta.

Akashasta sen verran, että jos sen pohjalta on uskonnolliset teokset kirjoitettu, niin aika paljon ristiriitaa löytyy. Toisekseen, Kalevala ei ole sinällään profetia, eikä sitä ole todistettavasti kirjoitettu uskonnollisena teoksena eikä koskaan ennen 1800-lukua ollenkaan - kannattaa muistaa, että kyseessä on vain tarinakokoelma, josta on karsittu paljon ja johon on lisäilty paljon ( muuntuneet tarinat, esimerkiksi sellaiset joissa esiintyy viittauksia Jeesukseen ja Mariaan). Sama pätee viikinkisaagoihin, joista pahimmat "epäjumalanpalvonnat" on karsittu.

Kristinuskoon syntyminen ei vielä tee kristityksi - itse en siihen syntynyt, vaan omaksuin vasta jälkeen päin ja sittemmin myös hylkäsin, kun totesin muut henkisesti läheisimmiksi. Oma puolueellinen mielipiteeni on, että aavikkojumala ei pohjolaan kuulu, väkisinhän se on tänne alunperinkin tuotu. Alkuperäisillä jumalilla on suurempi valtaoikeus täällä (toki mainittakoon, että esim. Odin, Thor, Frey, Freya ja muut aasat ja vaanit ovat ilmeisesti myös kohtalaisen uusia tulokkaita, kun indoeurooppalaiset tulivat pohjoiseen maanviljelyineen. Sitä ennen skandinavian alueella todennäköisesti palvottiin jotuneita).

Ei se vain mene niin, että jos kristinuskon ymmärtää, niin siinä on ja pysyy. Jos yksi näkee siellä valon, toinen voi silti nähdä sen toisaalla, koska ihmisiä ei ole samasta muotista rakennettu.

Mainitsemasi alkuperäiset jumalat ovat vain "jumalia" eivätkä edusta alkuprinsiippiä Isä Jumalaa eli ovat eri enkelihierarkiaan kuuluvia olentoja, jotka tekivät auliisti tilaa suuremmalle maailmaa uudistavalle henkiselle virikkeelle, kristillisyydelle : ) Kuinka muuten olisivat voineetkaan, kaikki olennot palvovat Kristusta (negatiiviset voimat taas kunnioittavat ja pelkäävät). Thor esim. oli voimallinen enkelitason olento, Odin taas astetta ylempänä. Mitä taas tulee Isä Jumalaan, puhuttiin tuolloin mm. Kaikki-Isästä. Miekkaa muuten käyttivät myös pakanakuninkaat kansalaistensa käännyttämiseksi, huomatessaan henkisten voimien vaikutuksen so. vanhan piti väistyä uusille henkisille virikkeille. Tästähän kerrotaan Siegfriedin tarussakin.

Jeesus Kristus taas suoritti tehtävänsä loppuun asti ja juuri niin kuin oli tarkoitettukin; Hän vapahti koko luomakunnan Jumalan Luovana Voimana ja Elämänä kaikkialla. Pakanapapit ja vihityt näkivät asian myös näin. Esimerkkinä Olav Åsteson eli Pyhä Olavi, Norjan kuningas.

Enkelihierarkiasta olen kuullut ennenkin, ensimmäistä kertaa Mustassa Raamatussa. Asian voi tosin selittää yksinkertaisemminkin: jos jokin on valtavan paljon vahvempi ja viisaampi, kuin minä tulen ikinä olemaan, kutsun sitä silloin jumalaksi. Jos jonkinlainen arkkijumala on olemassa, en uskoisi sen olevan Jeesus, Jehova tai muu mukavasti yhteiskuntaan istuva, vaan jokin, joka tunnetaan nimellä tai toisella kaikkialla ja jonka olemus ei olisi merkittävällä tavalla eroava missään kulttuurissa - kristinuskon jumalaan tämä kuvaus ei ikävä kyllä sovellu. Sitä paitsi mm. Fenris-susi, Odin ja Balder haluaisivat kristinuskon pois pohjolasta. Muista en tiedä, kun en ole heidän kanssaan ollut paljoa tekemisissä. Tällöin ns. suosiollisesta väistymisestä ei voi puhua vakuuttavasti.

Toisekseen, Kaikki-Isä eli Alfader on luotettavimpien lähteideni (sekä saagojen) mukaan pelkkä kenning eli vale/lisänimi Odinille, joka on nykyisellään Aasajumalien johtaja (ennen päämies oli Týr, mutta tämä väistyi asemastaan menetettyään kunniansa Fenrisin vangitsemistapauksessa).

Miekkakäännytystä pitivät tarpeellisena suuremmalla mittakaavalla ensi kertaa kristityt, koska kyseessä oli levitysuskonto ja kuninkaat halusivat sekä paikan taivaassa että yhdenmukaisen valtakunnan, jossa kansalaiset eivät tappaisi toisiaan loukatessaan toistensa jumalia tai henkiä. Ei se tekopyhyys tappamisesta mihinkään lähde vaikka sitä muutkin ovat joskus tehneet. Muutenkin on uskottavampaa, että korkeassa hallinnollisessa asemassa oleva tekee ratkaisunsa ennemmin poliittiselta kuin henkiseltä pohjalta. Kristityillä oli vahva sotilasmahti yksittäisiin kuningaskuntiin nähden, eikä sitä halunnut kukaan niskaansa.

Ylipäätään alan havaita samoja merkkejä kuin eräässä toisessakin palstalaisessa, jonka kanssa taannoin samoista asioista keskustelimme. Nyt pyydän ottamaan havaitsemaan, että seuraava on huomio, eikä syytös, koska syytökseltä se helposti näyttää:

Puhut paljon siitä, miten ihmiset ottavat mieluummin aina sen ratkaisun, joka enemmän miellyttää, kuin sen, joka on totta. Silti roikut kynsin ja hampain siinä väitteessä, että vaikka kristinuskosta kaiken muun voikin riisua pois, niin silti Jeesus on ainoa pohjimmiltaan vaikuttava voima maailmassa. Asettelet kaikki muut jumalat mukavasti sellaiseen järjestykseen ja muottiin, jossa ne palvelevat suoraan sellaisia käsityksiä, jonka mukaan kristinusko on kaiken yläpuolella ja - kuten itse sanoit "kaikki olennot palvovat Kristusta". Konflikti ja yhteenotto ovat yksiä elämän peruspilareista, ja takaan, ettei maapallolta sellaista eliölajia löydy, joka ei jonkun toisen kanssa olemassaolosta kilpailisi ja yrittäisi viedä tältä paikkaa. Ikuista rauhaa ei ole, muualla kuin täydessä olemattomuudessa. Köyhillä nettikeskusteluista poimittavilla huomioilla sanoisin, että pelkäät luopua siitä uskosta, että oma jumalasi on ylitse muiden ja jossakin on se rauha ja paratiisi.

Jos Jehova olisi se, joka on ylitse muiden, mitään tappokäännytystä ei olisi koskaan tarvittu.

Kristus on Voima, Luojajumala, en tarkoita kristillisyydellä pelkästään sitä, mikä kirkonoppina esiintyy. Nykyinen kirkonoppi on vain suppea esitys esoteeriseen kristillisyyteen nähden. Kristillisyys on paljon enemmän, mutta nykyajan papit ovat tämän päivän fariseuksia, sillä erotuksella, että fariseukset sentään tiesivät asioista syvemminkin mm. kabbalismin kautta, mutta eivät olleet halukkaita levittämään syvempää tietoa kansan keskuuteen. Siitähän Jeesuskin heitä moitti. Siitä huolimatta kristinusko on edelleen Voima, joka toimii ihmisten ymmärryksestä riippumatta. Ei kristillisyys mihinkään häviä, eikä pakanuus voi sitä koskaan korvata, mutta kristillisyydenkin on saatava sellaisia muotoja, että pohdiskelevalle mystikollekin on tilaa, mystikolle joka haluaa kokemuksia ja sen seurauksena uskoa. Alkuseurakunnan aikoina usko seurasi henkisiä kokemuksia. Nykyään vaaditaan vain uskoa, mutta tiedon lähteillekin on mahdollista päästä. Olen siis itsekin sitä mieltä, että kirkon täytyy uudistua henkisesti ollakseen tämän päivän henkisten vaatimuksien tasolla.
Se, mitä tänä päivänä pidetään Kristusvirikkeenä on vuosituhansien kuluessa siirtynyt muodosta toiseen, mutta tästähän olen kirjoittanut aikaisemmin. Olet nimittäin oikeassa, että olemme kirjoitelleet ennenkin, olet ollut Fenris-nimisenä.
Kaikki kehittyy, myös ihmisen tietoisuus, tämän vuoksi Vanhan Testamentin Jumala vaikuttaa erilaiselta Uuden Testamentin Jumalaan nähden. Ajat muuttuvat, käsitykset Jumalasta muuttuvat, meidän täytyy pyrkiä ymmärtämään miksi näin on.
Isä Jumala on kaikkien uskontojen takana oleva yksi ainoa Jumala, joka ilmentää itsensä ns. Pyhässä Kolminaisuudessa.
Kristus Jeesuksessa Jumala kulki ihmisen hahmossa maan päällä ensimmäistä kertaa suorittaessaan vapahduksen ihmisille. Kuinka voisin ajatellakaan, muiden jumalten kilpailevat Kristuksen kanssa? Ei sellaisia ole, lukuunottamatta tietenkin negatiivisia voimia, joilla on oma agendansa toimia, tietenkin Isä Jumalan sallimuksen rajoissa. Mutta näillä negatiivisilla voimilla ei ole sitä henkistä mahtia mitä Kristus Jeesuksella on, vaikka en missään nimessä aliavioi pimeyden voimia. Joten pelkosi on aiheeton. Minun on vain todettava, ettei sinussa liene temppeliritariainesta luopuessasi kristinuskosta. Olet valinnut vastakkaisen tien, Fenris-suden tien, mutta tietenkin kunnioitan päätöstäsi sen suhteen, meillä on vapaa tahto.

Sain mahdollisen opettajan omaan henkimatkailuuni, joten lykkään tähän vastaamisen siihen asti että pääsen itse kunnolla kyselemään asioita hengiltä itseltään. Voi mennä pääsiäiseen asti, toivottavasti ei kovin paljoa sen yli.

Miksi käytät tiedonhakuun henkimatkailua, spiritismiä yms? Nämä ovat vaarallisia alueita kelle tahansa kokemattomalle, myös kokeneille! Onhan näitä ns. shamaaneja, jotka eivät matkoista huolimatta ole saavuttaneet sellaista tietoa ja viisautta, joka pystyisi vastaamaan kysymyksiin edes henkimaailman hierarkioista so. mitä kukin olento edustaa henkimaailmassa, mitä kyseinen olento on ollut muinaisuudessa ja mitä sama olento on tänä päivänä. Myös henkiolennot kehittyvät, ja se mikä oli heidän asemansa tuhansia vuosia sitten ei tarkoita, että he ovat sitä edelleen. Henkiolento jolla oli paikkansa muinaiskulttuurissa kehittyy edelleen, on siirtynyt astetta ylemmäksi. Tämän olennon paikalle vanhalle nimelle on saattanut tulla toinen alempi henkiolento, joka ei enää vastaakaan alkuperäisen olennon tarkoituksia ja tehtävää. Tästä henkiolennosta on voinut tulla vastakkaisen voiman edustaja, varsinkin jos se houkuttaa pitäytymään vanhoissa paikalleen jämähtäneissä uskomuksissa.

Ole varovainen matkoissasi, en suosittele henkien "manaamista" ja kutsumista missään mielessä, koska siihen täytyy olla pätevä maagi, joka sen voi tehdä turvallisesti, ja ne ovat harvassa. Miten voit olla esim. varma, kenen kanssa olet tekemisissä? Henkiolento sanoo nimekseen sen ja sen, mutta kuinka voit olla varma siitä, että olento se, jonka sanoo olevansa? Onko sinulla keinot siihen, että voit paljastaa valehtelevan hengen? Suojaatko itsesi tarpeeksi asiantuntevasti, ettei sinuun päästä käsiksi henkisessäkään mielessä?
Tiedän tapauksen, jossa maagi luuli olevansa tekemisissä enkelin kanssa, mutta paljastuikin lopulta demoniksi.

On paljon turvallisempikin tie.Eikö olisi helpompaa tutkia edellämainittuja lähteitä, kirjallisuutta mitä olen ehdottanut? Sillä jos ihminen lukee näkijöiden totuudelle pohjautuvaa kirjallisuutta, kantaa se hedelmää, voimakkaampaa intuitiota, inspiraatioita, joka johdattaa tiedonjanoista ihmistä eteenpäin ja oikeaan suuntaan. Etsiessään tietoa, rukouksen voimaa ei voi aliarvoida, mutta on tärkeää tietää KETÄ rukoilee!

Voimme ehkä jossain vaiheessa keskustella asioista privaatistikin, jos haluat, mutta en viitsi laittaa tänne edes anonyymia sähköpostiani julkisesti näkyviin.

Henkiolentojen kehittymisestä muistaakseni puhuttiin jo, ja oltiin aika pitkälti samoilla linjoilla.

Matkaamisen puolesta en oikein ymmärrä vastustustasi - tämä ei ole sellainen juttu, jota "harrastellaan", vaan kutsumus. Jos siihen löytyy edellytykset, siitä tulee pakkomielle, ikään kuin kohtalo. Monet sairastuvat, sekoavat ja jopa kuolevat, jos yrittävät väkisin pyrkiä pois siltä tieltä, joka heille on valittu (ja tällaisten epäkohtien parantaminen eli ihmisten ohjaaminen on yksi shamaanin pääasiallisista toimenkuvista). Jos tietäjät ja maagit ovat mielestäsi tiedon alkulähteillä, miksi sitten vastustat sellaiseksi kouluttautumista?

Nämä, joita kutsut "ns. shamaaneiksi" ovat luultavasti sellaisia ihmisiä, joilla ei kiinnosta, mitä kukin henkiolento on ennen ollut tai mitä se nyt on. Heitä kiinnostaa se olennainen piirre, eli mitä kyseinen olento voi tehdä shamaanin ja ihmisten hyväksi ja millä hinnalla (mainittakoon, että shamaani on yleensä se, joka maksaa). Mitä väliä sillä on, onko jokin olento sinun määritelmiesi mukaan hyvä vai paha (

Tietäjäksi tai maagiksi kouluttautumisella ei ole mitään tekemistä shamaanimatkojen kanssa. Tärkeintä on jumalayhteyden luominen, siitä kaikki lähtee kun puhutaan tietäjän tiestä. Silloin maagilla on tarvittavaa auktoriteettia hallita henkisiä voimia, ja vain silloin kun hallitset, olet todellinen maagi. Shamaani on enemmän tai vähemmän henkisten voimien armoilla, eikä niin pitäisi olla. Tämän vuoksi en pidä shamanismia suositeltavana tienä, yhtälailla noituutta ei pidä sotkea magian harjoittamiseen.

Olet siinä oikeassa, että meillä on melkoinen näkemysero, minua se ei haittaa, koska ymmärrän kyllä mitä tarkoitat, vaikka se ei vastaakaan minun käsityksiäni asioista. Omalta tieltäni olen kuitenkin löytänyt kaikkiin kysymyksiini vastaukset ja sen kautta myös polkuni löysin. Samalla tavalla kuin en voi kieltää auringon valoa, en voi kieltää sitä henkisen auringon valoa, mikä loistaa Kristuksen voimasta. Hänen kauttaan avautuu kaikki mysteerit ja salaisuudet niille, jotka ovat valmiita ottamaan ne vastaan, mutta se pitää tapahtua oikeassa hengessä, muuten ne pysyvät iäti salattuna.

Koska näkemyksesi shamanismiin on aika jyrkkä, haluaisin tuoda esille pari näkökulmaa.

Shamanismi tai ylipäätään henkien kanssa tekemisissä oleminen on harvoin valittavissa tie, eikä siihen siksi voi hirveästi liittää suosituksia - ainakin jos puhutaan sellaisista shamaaneista, joista oikeasti jonain päivänä kehittyy vahvoja ja vaikutusvaltaisia henkimaailmassa. Nyky-yhteisössä tätä ikävä kyllä tapahtuu harvemmin, johtuen siitä, että ääniä kuulevat ja näkyjä näkevät pistetään ensisijaisesti lääkitykselle (tai kuten Ruotsissa vastikään kävi, perhe yrittää kirkkoherran kanssa manata pahoja henkiä pois mm. kiduttamalla).

Jos maagi saa voimansa jumalyhteydestä, niin saa shamaanikin. Ensimmäiset askeleet mihin tahansa henkimatkailuun liittyvät liittolaisten ja oppaiden etsimiseen, henkiin tutustumiseen ja asioiden luonnollisuuden sisäistämiseen. Jos shamaanilla on vahvoja liittolaisia ja/tai vahva yhteys johonkin jumalaan tai jumaliin, hän on vahvoilla ja pystyy silloin hallitsemaan muita henkiä. Ei siis varsinaisesti eroa maagin toimista. Muutenkaan en suosittele jumiutumaan määritelmiin, koska tästä aihepiiristä puhuttaessa asiat nivoutuvat aikan paljon toistensa päälle, ihan niin kuin missä tahansa muussakin yleistyksessä.

Shamaani kykenee hallitsemaan henkiä, muttei yleensä tee niin, jos se ei ole tarpeen. Luonnollisuus pyritään sisäistämään jo alussa mm. siksi, että shamaani osaisi käyttää kykyjään järkevästi eikä loukkaisi henkiä turhaan tai väärinkäyttäisi heidän apuaan. Loppujen lopuksi hän ei ole silloin sen enempää henkien "armoilla" kuin kukaan muukaan vahvemman olennon alaisuudessa oleva (toki tämä on yleistys ja poikkeuksia löytyy suuntaan jos toiseen).

Noita on Venäjän heimoilta peräisin oleva sana ja on perinteisesti ollut epäluulon värittämä nimi tietäjälle tai shamaanille. Lisäksi itseltäni on vastikään kuollut kaksi vanhaa noitaa suvusta. Mitenkäs noituus eroaa magiasta?

Magia sekoitetaan usein noituuteen, mutta maagilla ja noidalla on kuitenkin selkeä ero. Maagi tuntee maailmassa vallitsevat fyysiset ja henkiset lait, noidalla ei ole näistä laeista kokonaisvaltaista käsitystä. Noita siis käyttää hyväkseen voimia, joiden alkuperää hän ei tunne. Esim. puhutaan energiasta, mutta sitä ei osata sen enempää selittää eikä määritellä, siihen se jää. Maagi taas tietää täsmälleen mistä on kysymys. Tämän vuoksi maagi kykenee tekoihin, joita noita ei ymmärrä eikä osaa.
Wiccat ja jotkut shamaanit harjoittavat siis noituutta eivät magiaa.
Voisin perustella seikkaperäisemmin, mutta näin jako noituuden ja magian välillä on kuitenkin ollut iät ja ajat.