Ratkaisua tuohon on ehdotettu monta kertaa ja ehdotusta kannattaa n. 70% suomalaisista sekä yli puolet kansanedustajista. Mutta ei, pyhään pakkoruotsiin ei kosketa.
http://www.hs.fi/kotimaa/%C3%84idinkieleen ja yhteiskuntaoppiin ehdolla lis%C3%A4tunteja/a1305556353651
http://www.hs.fi/kotimaa/%C3%84idinkieleen ja yhteiskuntaoppiin ehdolla lis%C3%A4tunteja/a1305556353651
Vastaukset 20
Vanhimmat
Valtion erityisavustus ei tuo yhtään lisäaikaa koululaisen vuorokauteen.
Pakkoruotsi on edelleen tulppa kieltenopetuksen tiellä.
Ruotsia pitää olla maksoi mitä maksoi, sehän tässä viesti on.
Taas Hesarin jutussa pakkoruotsi otetaan itsestäänselvyytenä, jota ei mitenkään kyseenalaisteta.
Että saa avustaa kuinka paljon tahansa kielenopetuksessa, KUNHAN ensin lukee kiltisti pakkoruotsinsa.
No, passiivinen vastarinta hoitaa asian. Ruotsi ylläpidetään lahjuksilla, joten tavallaan tässä toteutuu, että rahaa saa, kunhan istuu tuomion eli pakkoruotsitunnit.
Nyt täytyy vaan kehottaa kaikkia opiskelemaan maailmankieliä ja jättämään sitten ne ruotsintunnit mahdollisimman pienen haitan periaatteella minimiin..
Mutta uskomatonta resurssien tuhlausta pakkoruotsilahjuksiin valtiolta, kun kaikesta muusta säästetään!
Pakkoruotsi tulee maksamaan tässäkin ehdotuksessa, sillä kun pakosta ei voida luopua, valtion on tuettava muiden kielten opetusta. Edelleenkin ne, joiden aika ja voimat eivät riitä kuin kahteen vieraaseen kieleen jäävät ruotsin vangiksi.
Koko tuntijakosuunnitelma on kuitenkin aika masentava. Jotain piti muuttaa, niin tyydyttiin poistamaan valinnaisia tunteja neljä ja laittamaan ne pakollisiin musiikin, kuvataiteen, liikunnan ja käsityön tunteihin. Tämä ei palvele ketään, sillä musiikillisesti lahjakkaalle olisi parempi saada valita pari tuntia lisää musiikkia toisten musiikista kiinnostuneiden seurassa yläluokilla kuin olla koko luokan pakollisilla mukukäli-tunneilla muiden kanssa.
Epäilemättä oli hankala jakaa niukkuutta ja täyttää hallitusohjelman tavoitteet. Tässä tapauksessa hallitusohjelman sitoutuminen esim. liikuntaan ja taideaineisiin ja käsityöhön veikin ojasta allikkoon - saatiin heikompaa pakollista opetusta laadukkaamman valinnaisen sijaan. Näin käy, kun tehdään pelkkää politiikkaa eikä lähdetä oppilaan parhaasta.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/tr06.pdf?lang=fi
"Yhteisen B1-kielen vähimmäistuntimäärä esitetään säilytettäväksi ennallaan 6 vuosiviikkotuntina. Kaikille yhteinen B1-kieli on toinen kotimainen kieli, ellei oppilas opiskele sitä jo A-kielenä. B-kielen opiskelu alkaisi kuten nykyisinkin 7. vuosiluokalta, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä."
Ei puhetta aikaistamisesta 6. luokalle.
Tämähän se svekojen varsinainen tavoite olikin. Ensin vaaditaan pakkoruotsia ala-asteelle ja sitten tyydytään "kompromissiin", eli pakkoruotsin säilyttämiseen. Ja kun svekot nyt näin kiltisti suostuivat tulemaan vastaan, niin hyvityksenä muutetaan kuntauudistuksella puoli Suomea ruotsinkieliseksi.
Se mitä olen asiaa seurannut niin julkisesti puhuttu tavoite oli 5. luokka ja 6. luokka oli se kompromissi. Siis tässä asiassa, yleisesti ruotsalaistaminen halutaan jo päiväkoteihin tai viimeistään 1. tai 2. luokalle.
Ruotsalainen puolue ei tule kyllä hyväksymään tätä esitystä, se haluaa aikaistamisen, jotta tuntimäärää voidaan myöhemmin lisätä liian kapeaksi nauhaksi muodostuneen tuntimäärän takia.
Tuo aikaistaminen ei olisi vaikuttanut yhtään mitään meidän taisteluun, mutta hullua se olisi ollut, jos tavoitteena oli lisätä A2-kielten opiskelua.
Aikaistaminen olisi edelleen vähentänyt muiden kielten opiskelua.
Perusongelma säilyy: Pakkokieli on ja pysyy, mutta mikään ei estä seuraavaa hallitusta korjaamasta asiaa.
Positiivista on, että pakkoruotsittaja-Ahtisaari ja Folktinget kärsi tappion.
Mutta itse ongelma on edelleen ratkaisematta. Tulppa on edelleen tulppa!
Aikaistaminen olisi merkinnyt, että Suomen jokaisessa alakoulussa olisi pitänyt olla ruotsinopetukseen pätevä opettaja. Kyseessä olisi ollut mittava uudelleenkoulutusprojekti ja virkarakenteen muutos. Entistä harvempi kieltenope olisi uskaltanut valmistua muullayhdistelmällä kuin en ru.
"Ratkaisua tuohon on ehdotettu monta kertaa ja ehdotusta kannattaa n. 70% suomalaisista"
Höpöhöpö. Muiden vieraiden kielten opiskelu on romahtanu viimeisen 20 vuoden aikana, vaikka pakkoruotsia on himpun verran vähentynyt. Itärajan tuntumassa on vaikea saada venäjänkielen opinoille tarpeeksi oppilaita. Venäjää luetaan vapaaehtoiseti vähemmän kuin ruotsia sielläkin.
Varsinainen ongelma on se että kaikki ovta sitä mieltä että hyvällä englannilla pärjää, mitä vieraisiin kieliin tulee. Osittain ehkä vapaa kasvatus on myös vaikuttanut asiaan. Lapset saavat valita itse, ja silloin jää kyllä ainakin pojilta valitsematta uusi vieras kieli peruskuolun kahdennaksella.
Yo-valinnaisuus on myös reippast kavenytanut vieraiden kielten opiskelua. Ruotsi ohittaa kolmannen vieraan, vaikka senkin moni jättää kirjoittamatta.
Ongelma ei ole englanti, se on ratkaisu.
Ongelma on se, ettei ymmärretä lasten kokonaistyömäärää. Olen kahlannut peruskoulun oppimäärän läpi erityistukea tarvitsevien oppilaiden rinnalla ja kauhistunut nykyperuskoulun tieto- ja taitovaatimusten laajuutta. Ne vastaavat monessa kohtaa entistä lukiota.
Samaan aikaan nuorten arki on paljon entistä vaativampaa ja erilaiset lähes ammattimaiset harrastukset liikunnassa tai musiikissa ovat osa monien elämää. Tietotekniikan mahdollisuudet ja kuormittavuus arjessa näkyvät nuorten elämässä, samoin median kautta imetään paljon kulttuuria ja muodostetaan merkityksellisiä tuttavuussuhteita, nettiyhteisöjä.
Jos on osa nuorten arkea, näkee miten tavattoman kiireistä, työntäyteistä ja vaatimuksilla kuormattua nuorten elämä on ja miten he ponnistelevat saadakseen elämästä otteen.
Sama kieltenopiskelun väheneminen on tapahtunut kaikkialla pohjoismaissa, koska nuorten elämä on vaativampaa ja koska myös kieltenopiskelussa ei enää riitä vanhanajan paperinmakuinen osaaminen. Nykyinen peruskoululainen osaa englantia paremmin kuin parinkymmenen vuoden takainen lukiolainen.
Samaan aikaan taistelu jatkopaikoista on muuttunut veriseksi. On oleellista saada hyvä keskiarvo, koska alle kasipuolen keskiarvoa ei ole asiaa lukioon ja alla seiskapuolen keskiarvolla ei pääse edes ammikseen. Meillä on valtava määrä oppilaita tippumassa opintojen ulkopuolelle. Vaikka valtaosa heistä suostuisi ottamaan vastaan minkä tahansa koulutuspaikan, ei paikkoja ole.
Suomessa erityisen ongelman muodostaa ruotsinkielisten oma koululaitos ja omat jatkopolut, joiden vuoksi
- ruotsinkielisten lasten ei tarvitse panostaa läksyihin samalla tavalla kuin suomenkielisissä kouluissa (tästä on tuoretta tutkimusta)
- ruotsinkieliset eivät joudu taistelemaan samoista jatkopaikoista samoin keskiarvovaatimuksin kuin suomenkieliset (tämä näkyy tilastoissa, tämä vaikuttaa asenteisiin, sen myöntävät jopa ruotsinkieliset yliopisto-opiskelijat)
- ruotsinkieliset voivat olettaa opiskelevansa vasta korkeakouluvaiheessa (tästä puhui äskettäin Åbo Akademissa ja Turun yliopistossa maantiedettä opettava professori, tasoerot suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutuksen välillä ovat valtavat, samoina asenne-erot)
Kun ruotsinkielisillä on varaa painottaa vain kieliopetusta, he vaativat samaa suomenkielisiltä. Ruotsinopinnot ovat heistä pikkujuttu. Tämä on varsinainen ongelma!!!!
korjaus:
- ruotsinkieliset kenties olettavat opiskelevansa vasta korkeakouluvaiheessa (tästä puhui äskettäin Åbo Akademissa ja Turun yliopistossa maantiedettä opettava professori, tasoerot suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutuksen välillä ovat valtavat, samoina asenne-erot - ruotsinkieliset ovat huomattavasti heikompia ja vastahakoisempia, vastustavat vaikeita aihealueita)
- myös työelämässä on erityisesti ruotsinkielisille varattuja paikkoja, mikä tasoittaa sijoittumista
Kun ruotsinkielisille huomauttaa, että ruotsinkieliset ovat aliedustettuja mm. terveydenhoidon alemmissa ammateissa, vastataan, ettei nuorta voida pakottaa alalle, joka ei kiinnosta - mutta suomenkielisiä voi, se on koko meidän koulutuspolitiikkamme perusta.
"Sama kieltenopiskelun väheneminen on tapahtunut kaikkialla pohjoismaissa, koska nuorten elämä on vaativampaa ja koska myös kieltenopiskelussa ei enää riitä vanhanajan paperinmakuinen osaaminen."
Niinpä. Varmasti englannin vaatimustaso on moninkertainen verrattuna "vanhaan hyvään aikaan", kun kaikki lukivat neljää kieltä eikä pakkoruotsi ollut mistään pois. Mutta kieliuskovaiset katsovat vain lukumäärää.
Vahva äidinkieli, yksi todella hyvin osattu yleiskieli (englanti) yksi perustasoisesti osattu maailmankieli (saksa/ranska/espanja/venäjä/kiina) tulisi olla kieltenopetuksen minivaatimus tulevaisuudessa. Pakkoruotsin kuulu menneisyyteen.
" Muiden vieraiden kielten opiskelu on romahtanu viimeisen 20 vuoden aikana, vaikka pakkoruotsia on himpun verran vähentynyt. Itärajan tuntumassa on vaikea saada venäjänkielen opinoille tarpeeksi oppilaita. Venäjää luetaan vapaaehtoiseti vähemmän kuin ruotsia sielläkin."
Kerrohan lähteesi..? Mutta turha tuoda mitään Hoopo--Akademiista tai Hånkenista.
On sulla poju päiväunet, varsinkin Itä-Suomesta.. Minä en tiedä onko suruilla loogista päätelykykyä ollenkaan, mutta tuntuu hassulta että , minun tuntemani Ruotsin rajaa lähellä asuvat osaavat lähes poikkeuksesta jonkinlaista ruotsinkieltä. Johtuen kanssakäymisestä rajankummalakin puolen, Etteikö tämä tule myös itärajan kohdalle, olisi suuri mysteeri.? Mutta suurempi mysteeri olisi itäsuomalaisten suuri innostus ruotsinkieltä kohtaan. Ajatele aivoillasi toope, äläkä tunteella.!
"Yo-valinnaisuus on myös reippast kavenytanut vieraiden kielten opiskelua. Ruotsi ohittaa kolmannen vieraan, vaikka senkin moni jättää kirjoittamatta."
Voi helvetin paukapää. Jos olisivat saaneet pakkovalita seitsemännellä ruotsin tillalle jotain muuta, niin kirjoittaisivatkin.
"Lapset saavat valita itse, ja silloin jää kyllä ainakin pojilta valitsematta uusi vieras kieli peruskuolun kahdennaksella."
Jatkossakin lasten olisi pakko lukea vähintään kahta kieltä: pakkoruotsin poistaminen ei siis vähentäisi kielten opiskelua, mutta se monipuolistaisi sitä. Kaikki tyytyväisiä?
Hurrit eivät pyrkineetkään tosissaan aikaistamaan pakkoruotsia nyt. Heille riitti että pakkoruotsi säilyi. Dragsvik herätti liikaa raivoa ja pakkoruotsin aikaistaminen sai jäädä.
Todellinen toinen tavoite hurreilla on tällä vaalikaudella kuntauudistus. He haluavat muuttaa sen varjolla kielilakia niin, että entistä useampi kunta määritellään kaksikieliseksi laskennallisin kikkailuin. Tämän varjolla he saavat entistä enemmän läänitettyä itselleen suojatyöpaikkoja kunnallisbyrokratiassa.
Se tietää poliittista vaikutusvaltaa, suhteita ja mahdollisuutta suhmuroida politiikan kiemuroissa. Uusia vaatimuksia kaksikielisistä hovioikeuksista, viroista ym. Oikeusministeriöön valjastettiin mätäpaise Henrikson tätä varten.
Pitää muistaa että hurriministerit ovat vain heitä itseään varten, valvomassa sellaisia etuuksia mitä nuo limanuljaskat haluavat sillä kertaa.
Siis hurreille erittäin tyypillistä haisevaa, niljakasta, iljettävää, saastaista,
mädännäistä viemäreistä ryöminyttä poliittista korruptiota.
Poikkeuksia ja muutoksia kielilaikiin aletaan ajaa hissun kissun kun kohu Dragsvikista laantuu. Silloin nuo kyykäärmeet ja ektoplasmat ryömivät taas ulos koloistaan iljettävine olemuksineen maireasti hymyillen.
Voi esi-isämme millaisia paskahousuja olitte kun ette saaneet torjuttua noita ihmiskunnan vitsauksia. Olisiko aika ryhdistäytyä nyt.
A1- ja B2- ja C3-kielet? Eihän tuota kukaan maallikko voi tajuta! Kaipa se on tarkoituskin, jotta pakkoruotsia voidaan lisätä kansalaisten huomaamatta.
Miksi ei voida puhua selkokielellä eli kielien nimillä?
up
Suomalaiset haluavat oppia englantia ja siihen on ihan luonnolliset syyt. Englanti on virallinen kieli ylivoimaisesti useimmissa maissa – peräti 115 maassa eli joka toisessa maailman valtioista. Se on myös toiseksi tai kolmanneksi puhutuin kieli maailmassa.
http://tieku.fi/ihminen/psykologia-ja-kayttaytyminen/maailman-11-puhutuinta-kielta
1. Mandariinikiina
Puhujia: 937 miljoonaa
Virallinen asema 5 maassa
2. Espanja
Puhujia: 332 miljoonaa
Virallinen asema 20 maassa
3. Englanti
Puhujia: 322–372 miljoonaa
Virallinen asema 115 maassa
4. Bengali
Puhujia: 189 miljoonaa
Virallinen asema 1 maassa
5. Urdu
Puhujia 182 miljoonaa
Virallinen asema 2 maassa
6. Arabia
Puhujia: 175 miljoonaa
Virallinen asema 24 maassa
Suomalaisten suurelta enemmistöltä puuttuu motivaatio opiskella ruotsia. Pakkoruotsi tappaa lopunkin motivaation. Ylioppilastutkinnon rakennemuutos osoittaa selkokielellä, miten tarpeettomaksi koettu aine kokee romahduksen. RKP yrittää vielä lisätä pakkotoimia, jotka vain nopeuttavat ruotsin kielen aseman muuttumista kansalliseksi vähemmistökieleksi.