Kirjoitin tuonne päiväkoti-puolelle, mutta ajattelin laittaa aloitukseni vielä tänne äitien palstallekin.
Minulla on 3,5-vuotias poika, joka aloitti päiväkodin vajaa vuosi sitten. Poika on päiväkodissa kiltti ja melko hiljainen, ei vielä oikein leiki muiden kanssa vaan mieluummin yksikseen, on hieman ujokin kai.
Äitinä tuntuu pahalta, kun poika on oppinut sanomaan mm "en leiki sun kanssa", "en mä sua tähän pyytänyt", "et saa tulla tänne" "mene pois" jne. Ei edes kaikkien lauseiden merkitystä käsittänyt heti, vaan sanoi niitä yksikseen kesken leikkienkin. Tuntuu pahalta, että omalle lapselle sanotaan noin. Tiedän, että lapset sanovat todella rumasti toisilleen, eikä se varmaan mitään henkilökohtaista ole, mutta pelkään, että jos muut sanovat näin vain meidän pojalle, joka on muutenkin vähän yksinäinen ja ujo tutustumaan. Sanoo myös mulle välillä, ettei leikkinyt tänään kenenkään kanssa ja ettei ollut kavereita. Ei kyllä mitenkään surullisesti, kunhan toteaa vaan.
Olenko liian herkkänahkainen, kun itku tulee kun ajattelee noita asioita? Poika ei itse ole koskaan ollut murheissaan ja reippaasti ja iloisesti menee päiväkotiin, joten varmasti tykkää siellä olla. Te, jotka työskentelette päiväkodeissa; puhuvatko lapset yleensä toisilleen noin? Kohdistuuko se vain joihinkin lapsiin vai vähän kaikkiin aina välillä?
Anteeksi tyhmä kysymys, mutta poika on esikoisemme ja ainoamme, ja tottakai kaikki asiat mietityttää. Pelkään ja vihaan koko sydämestäni kaikkea kiusaamiseen liittyvää :(
Minulla on 3,5-vuotias poika, joka aloitti päiväkodin vajaa vuosi sitten. Poika on päiväkodissa kiltti ja melko hiljainen, ei vielä oikein leiki muiden kanssa vaan mieluummin yksikseen, on hieman ujokin kai.
Äitinä tuntuu pahalta, kun poika on oppinut sanomaan mm "en leiki sun kanssa", "en mä sua tähän pyytänyt", "et saa tulla tänne" "mene pois" jne. Ei edes kaikkien lauseiden merkitystä käsittänyt heti, vaan sanoi niitä yksikseen kesken leikkienkin. Tuntuu pahalta, että omalle lapselle sanotaan noin. Tiedän, että lapset sanovat todella rumasti toisilleen, eikä se varmaan mitään henkilökohtaista ole, mutta pelkään, että jos muut sanovat näin vain meidän pojalle, joka on muutenkin vähän yksinäinen ja ujo tutustumaan. Sanoo myös mulle välillä, ettei leikkinyt tänään kenenkään kanssa ja ettei ollut kavereita. Ei kyllä mitenkään surullisesti, kunhan toteaa vaan.
Olenko liian herkkänahkainen, kun itku tulee kun ajattelee noita asioita? Poika ei itse ole koskaan ollut murheissaan ja reippaasti ja iloisesti menee päiväkotiin, joten varmasti tykkää siellä olla. Te, jotka työskentelette päiväkodeissa; puhuvatko lapset yleensä toisilleen noin? Kohdistuuko se vain joihinkin lapsiin vai vähän kaikkiin aina välillä?
Anteeksi tyhmä kysymys, mutta poika on esikoisemme ja ainoamme, ja tottakai kaikki asiat mietityttää. Pelkään ja vihaan koko sydämestäni kaikkea kiusaamiseen liittyvää :(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kysy päiväkodista? kysy, että leikkiikö lapsi aina yksin ja onko mahdollista, että saataisiin leikit sopimaan keskenään. Minusta tuntuu myös pahalta, jos poikani sanoo ettei se tai se leikkinyt hänen kanssaan. Kysyin kerhosta ja he sanoivat, että kyllä hänellä kavereita on. Ja voithan sanoa päiväkotiin, että toivoisit että he yrittäisivät ohjata lastasi muiden kanssa leikkeihin. Lapset on semmosia, toinen päivä joku on kiva ja toisena taas ei.. Tsemppiä, eläkä murehdi liikaa.
Et ole liian herkkä. Mene äkkiä päiväkodin henkilökunnan puheille ja kerro huolesi. Mikäli tällaista lasten leikkien ulkopuolelle sulkemista esiintyy on siihen puututtava siellä!!
Äiti ei koskaan voi olla liian herkkä lapseensa liittyvissä asioissa!
Päiväkodissakin kiusataan nykymaailmassa!