Kun te nyt olette siellä Nivalassa, niin kuunnelkaa tarkkaan siellä julistettua sanaa, että osaatte alentaa itsenne ennen kuin suurempi voima teidät alentaa. Muistelkaa Äitivainajan opetuksia siitä miten pitää kohdella lahimmäisiä. Äiti ei koskaan erotellut ihmisiä vakaumuksen perusteella, kuten te teette. Muistelkaa myös sanojanne ja tekojanne Äidin vakavasti sairastuessa ja hänen ollessa saattohoidossa. Häpeän teidän tekojanne hautajaistilaisuudessa. Äidille kaikki lapset olivat yhtä rakkaita riippumatta siitä olivatko he uskovaisia vai eivät. Ette raukat onnistuneet yrityksissänne estää vierailuja Hänen luonaan "pakana"-lapsilta perheineen. Hyviä suviseuroja teille, toivottavasti edes joskus mahdollinen omatuntonne kolkuttaa............
sisaruksilleni
ex-vl
111899
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
miten vanhoillislestadiolaisuus sekoittaa joidenkin ihmisten pään ja karkottaa kokonaan pois sukulaisrakkauden.
Ovatko nämä "ihmiset" ihmisiä"?
Minunkin vanhempani ovat suviseuroissa ja vaikka en itse ole lestadiolainen niin ovat he minua kohdelleet ihan samankaltaisesti ku muita.
Taitaa teillä olla huono omatunto.
En sano että kaikki toimii samanlaisesti mut turhaa tänne on kirjoitella se ei paljoa auta.
Menisit ja selvittäisit asiat heidän kanssaan.
"En sano että kaikki toimii samanlaisesti mut turhaa tänne on kirjoitella se ei paljoa auta.
Menisit ja selvittäisit asiat heidän kanssaan."
vain kommentoin järkyttävää avausta.
Sinä siis tiedät, että avaaja ei ole yrittänyt selvittää asiaa sisarustensa kanssa?
Niin, eihän noista asioista saa julkisesti keskustella, lestiksistä EI saa kertoa mitään negatiivista
Ei saakaan! Se on huomattu nyt muutaman vuoden aikana... Lestadiolaisuudesta pitää AINA sanoa VAIN hyviä asioita, ei saa arvostella, ei saa miettiä, ei saa kysellä, että olisiko parempi näin jne. ja mikä pahinta: ei saa olla mielipiteitä! Lestadiolaisuudessa ja yleensä kristinuskossa on yksi paha vika: kaikkien pitää olla kaikesta samaa mieltä. Ihmiset pakotetaan ajattelemaan samalla tavalla. Jos hiemankin eroat yleisestä käsityksestä, "sinulla ei ole asiat kunnossa".
Alkup. viestin kirjoittalle, sinulla on kamala tilanne, et ole yhtään sen huonompi ihminen vaikka olisit saatananpalvoja. Jokaisella saa olla omat vakaumuksensa, eikä ketään saa tuomita sen perusteella, että ei ole samanlainen kuin itse. Siis että sanoo: "Koska sinä et ole lestadiolainen, en hyväksy sinua." Tai jotain sinne päin.
Voimia toivon sinulle ap. älä välitä näiden kaikkitietävien lestojen "ojennuksista". Pitävät itseään vähintään Jumalan lapsina, mutta ihmetellä täytyy että se ei näy mitenkään käytöksessä.
Entisenä lestana haluan vain sanoa, ettei voi todellakaan yleistää ko tilannetta. Itse kun erosin vuosia sitten ko.herätysliikkeestä puhuin näkemykseni sisarusteni, vanhempieni ja tärkeimpien ystävieni kanssa. Ei ole mitään ongelmia heidän kanssaan. he kunnioittavat minun maailmallista eli ei-uskovaista elämää ja minä kunnioita heidän tapaansa elää ja ajatella. Tiedän että on muunkinlaista tapausta, hylkäystä ja olen kokenut että vl voi olla vaikeata kohdata ihminen, joka on kieltänyt uskonsa eikä elä enään kuin he elävät. Kysyvä ei tieltä eksy ja siksi olen kysynyt heiltä miksi näin ja saanut vastauksen. Olen onnellinen siitä, että minulla on näin - hyväksytään puolin ja toisin elämäntapamme.
Miksi eí voisi olla eri mieltä ja kertoa mielipiteensä - Suomessa on mielipiteen ilmaisemisen vapaus? Perustelut vain miksi on mitäkin mieltä. Kaikissa ryhmittymissä on puolensa, niin on lestadiolaisuudessakin. Asialliset kysymykset, ihmettelyt -miksi ei voisi?
Kaikesta tästä huolimatta en tykkää että mistäkään rotu, uskonta tms ryhmästä yleistetään että kaikki ovat samanlaisia. Ekanakin lestoja on viittä eri joukkoa ja niistä vain yksi on vanhoillislestadiolaiset. Vanh.lestat on vain isoin joukko, niin kaikki helposti yleistetään niihin tyylillä somali raiskas --> kaikki somalit on raiskaajia tai romaali varasti --> kaikki romaanit varastaa jne.
Totean vain, (pitäisi olla itsestäänselvyys) että joka joukkoon mahtuu kaikenlaisia ihmisiä, luonteita, luonnevikoja, sairauksia (fyys ja mieli) yms yms.
Toivon alkuperäisen tekstin kirjoittajalle onnellista oman elämän tapansa mukaista elämää! Kunnioita itse itseäsi äläkä väheksy omia ratkaisuja. Sisarustesi suhtautumissesi sinuun ja sinun kohtaamisen ongelmansa on loppupelissä heidän oma ongelmansa ja kertoo heistä, etteivät he esim. voi kohdata sinua koska uskallat olla se mikä olet ja elät en mukaan. Onnea matkaan!
Minua on joskus kehuttu veeällien taholta IHMISENÄ. Tiedän, mitä se tarkoittaa. Osaan mielessäni lisätä siihen ison MUTTA-sanan, joka jää monesti ilmaan leijumaan.
En tiedä, miksi tuollaista itsestäänselvyyttä pitää toistella: "Hyväksymme kaikki IHMISINÄ..."
Onko taka-ajatuksena se, että joku voisi pitää toista vaikka apinana tai muuten ihmisenä alempiarvoisena? Voiko se olla mahdollista, koska pitää toiselle vakuuttaa, että hyväksyn Sinut ihmisenä, MUTTA...
Eli meidän sukulaiset,jotka ei ole uskomassa eikä olleet Nivalassa....eivät ole minkään arvoisia.Tämä on meille ei-uskoville tod.kipeä paikka.Meilläkin iso perhe ja muutama ei ole uskomassa...ne on hyljätty,ei soiteta/käydä kylässä.Olen yrittänyt jutella asiasta,mutta turhaan...vaietaan/vaihdetaan puheen aihetta,pidetään taas pitempi tauko jne.
Uskovainen äitinikin pitää minua ja pieniä lapsiani aivan eri asemassa.Tuokaa näitä julki vaan enämpi,näitäkin tapauksia varmasti on! Olen kirj.yhden viestin tuonne uskonnon uhrit-palstalleki.
Kaikille hyvää elämää toivottaen lapsuudenuskovainen minäkin
Harmi ja ikävä, että perheen suhtautuminen uskonsa kieltäneeseen on negatiivista. Itse olen kokenut täysin toisin vaikka olenkin entinen vl. Kun vuosia sitten kielsin uskoni - vähitellen liu´in pois - keskustelin asiasta lopullisen ratkaisuni tehtyä kaikkien itselle tärkeimpien ihmisten kanssa - sisarusten, vanhempien ja ystävien. Kaikki ovat pysyneet rinnallani nykyisessä elämässäni. Silloin halusin puhua asiat naamatusten, ettei jää mitään kaivamaan ja on puolin ja toisin helpompi jatkossa.
Tiedän, että sydämessään sisarukseni ja vl-ystäväni toivovat omasta näkökulmastaan minun ja nykyisen aviopuolisoni parannuksen tekoa, mutta hyväksyvät minut tällaisena. Ymmärrän sen heidän näkökulmastaan.
Kysykää sukulaisiltanne suoraan mikä siinä kohtaamisessa tai asennoitumisessa tekee heillä niin vaikeaa? Itse ajattelen, että ongelma on loppupelissä heidän - heilläon este/ongelma/pelko tms mikä tekee siitä vaikeaa. Pelkäävätkö he pohjimmiltaan sitä, että itsekin kieltävät uskonsa jos ovat liikaa tekemisissä ei-uskovaisten kanssa? Kaikissa asioissa on kaksi osapuolta, joten jos toinen puoli ei pysty puhumaan niin sille ei voi mitään.
Itse koen, että kun asiat nostin pöydälle ja siitä on puhuttu ja molemmat(minä ja vl ystävät ja perheeni) tietävät toistensa ajatukset asian suhteen niin voi olla tekemisissä vapaasti. Saimme mieheni kanssa nytkin Nivalan suviseuroista lämpimiä terveisiä sekä tekstarein että kortein - kaikki muut perheestäni oli siellä ja kyllä he muistavat lämmöllä. Olen onnellinen tilanteestani että minuun suhtaudutaan. Millään tavalla en koe olevani uhri tai hyljätty.
Mulla on kans ihana perhe siitä huolimatta että oon kieltäny uskoni. Ymmärtäisin kyllä jos äiti ois jollain lailla vihanen tai katkera mulle koska asiat jotka johtivat siihen että kielsin uskoni ei välttämättä ollu mitään helposti anteeksi annettavia. Pari vuotta meni ennen ku sain äitini taas luottamaan minuun mutta aina olen ollut tervetullut siellä käymään ja myös sisarusteni luona. Sain myös kortteja paljon suviksista ja soiteltiinkin puolin ja toisin.