Miten olette reagoineet murkkuikäisten tenavien huumekokeiluihin? Siis jos pitäisi saada eristettyä diilereistä ja huonosta seurasta, mitä vahtoehtoja tulee mieleen. Itse pohdin vakavissani, että muuttaa saaristoon paikkaan, johon ei tule edes yhteysalusta. Ei tule diileriä, eikä piltti pääse karkuun. Varsinainen pirunsaari, siis.
Koulunkäynti voi kärsiä, mutta joskus pitää priorisoida.
Koulunkäynti voi kärsiä, mutta joskus pitää priorisoida.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Antaa kiskoa jos vanhemmat ei osaa hallita lapsia. Nykyään lellitään lapsia niin pirusti ettei ole ihme kun ryyppää ja käyttää huumeita. Pienelläkin lapsella pitäis olla tiukka kuri ja selvät säännöt ettei opi liian lepposaan elämään. Teini-ikäisen ajatusmaailmaa on turha alkaa muuttamaan jos lapsuus ollut ruusuilla tanssimista.
Tiukka kuri, oikeudenmukasuus ja rakkaus on lapsenkasvatuksen resepti
Vaikea kysymys, johon on vaikea vastata ottaen huomioon sekä vanhemman että lapsen tilanne. Teoriassa parhaassa tapauksessa liki-aikuisen nuoren päihdeKOKEILUILLE voisin kääntää katseeni olettaen että opinnot sujuvat hyvin _ja_ jos tuntisin hänen kaveripiirinsä vastaavalla tapaa vastuuntuntoiseksi, fiksuksi porukaksi. Tämän edellyttäisi että tuntisin lapseni paljon paremmin kuin perusvanhempi uskoo tuntevansa. Todellisuudessa jälkimmäistä vanhemman on vaikea/mahdoton seurata murrosikäisen lapsen elämässä, ja kumpikaan (hyvin sujuvat opinnot ja asialliset frendit) yhdistyvät melko harvoin huumeita käyttävässä alaikäisessä.
Kokeilu ei itsessään ole välttämättä mitenkään supervakava juttu, mutta en nyt tiedä mistä lapsesi tapauksessa on kysymys. Tiedoksesi: suomalaisessa huumausainekulttuurissa ei pahemmin ole ns. "diilereitä" levittämässä päihteitä käyttäjillensä, vaan alaportaan välittäjät ovat käytännössä aina käyttäjän ystäväpiirissä. "Diileri" voi olla tuttavaperheenne kympin oppilas, skidinne lapsuudenkaveri. Suhteellisen harva huumeita myyvä on huumekauppias (vrt. oletko kiinteistönvälittäjä jos myyt asunnon), vaan se jolla on, levittää eteenpäin. Pointtinani nuoren tuttavapiirien uuteen kuosiin ruotiminen ei välttämättä ole kovinkaan helppoa tai kovinkaan tehokasta.
Neuvoisin sinua ehkä että puhut lapsellesi, et asenteella "mitä sä taas oot mennyt tekemään, kuinka sä pystyit?!" tai millään muullakaan kiihkolla, vaan selvittääksesi että mitä hänen elämässään hänen näkökulmastansa tapahtuu ja miksi. Pitääkö hän tekemäänsä järkevänä ja jos näin, minkä takia. Kuuluuko kuosaaminen vain "asiaan" hänen kaveripiireissänsä, ts. onko hänellä sosiaalisia paineita käyttää huumeita.
Tee selväksi että kokeilut pysyköön kokeiluna, hän asuu sinun kattosi alla ja sinun rahoillasi. Älä muutu hänelle huumevalistajaksi (tuskin tiedät sitä varten tarpeeksi jotta kuulostaisit edes alkeellisen uskottavalta - tämä vika vaivaa esim. koulujen päihdevalistusta), mutta varmista että lapsesi tietää vaikkapa "harmittoman" kannabiksen vahingoittavan kasvuikäisen nuoren aivojen kehitystä. Kuten alkoholikin. Näki nuori hommassa mitä tahansa glamouria (siitä turhan monet huumeita käyttävät tuttavapiirit ovat todellisuudessa helvetin kaukana), sitä ei voi sivuuttaa olankohautuksella.
Tämä näin huumeita mielellään käyttelevän, kyseiseen ajanpuhteeseen mielestään vastuullisesti suhtautuvan perspektiivistä.
Nassikoille passaa tehdä selväksi että ne kokeilut on viisainta tehdä VASTA AIKUISENA ja silloinkin mieluummin jättää tekemättä.
Pistä nassikat lukrmaan muutama opus huumausaineista, tietävät minkä paskan kanssa joutuisivat tekemisiin.
Humausaineet koukuttavat varsinkin keskenkasvuisen ihmisen.
JO KERTAKOKEILULLA VOI OLLA HUONOT SEURAUKSET jos oikeen huonosti käy.
*lukemaan...
Ajattelitkos kasvattaa mukuloistasi turpauunoja?
Vie ja eristä jälkikasvusi ja katsopa sitten Miten he pä'rjäävät aikuisena tässä kovassa maailmassa.
Miten olis jo takoisit muksujesi päähän vähän ELÄMÄNARVOJA.
Älä jankuta.
Älä saarnaa.
Älä eristä.
Mutta koeta päästä yhteisymmärrykseen.
Jos sä kiellät tenavalta jotakin, etkä tee selväksi MIKSI sen kiellät, vaikutus on yhtätyhjän kanssa.