olen yli 40 v. mies
kertaakaan en vielä ole ollut humalassa
en tiedä miltä tuntuu olla päissään
nuorena oli muut syyt olla juomatta, nyt on hyvä syy se että olen selvinnyt tännekkin asti ilman alkoholia
niin miksi en eteenkin päin
ja mitä olen seurannut ympäristöä niin enempi siitä on kaikenlaista haittaa ainakin näkösällä, mitä hyötyjä
joskus olen tilkan maistanut jotain jägermaisteria, eipä yskänlääkettä kummemman makuista ollut
liekkö tuolla niin väliä jos en tiedäkkään koko elämäni aikana miltä tuntuu olla kännissä tai rapulassa
joskus tupakkia on kulunut vaihtelevissa määrin, nyt ei onneksi edes sitä
itse pääsen siitä eroon kun vaan jätän ne ostamatta
jos ostaa niin tulee poltettuakin
kertaakaan en vielä ole ollut humalassa
en tiedä miltä tuntuu olla päissään
nuorena oli muut syyt olla juomatta, nyt on hyvä syy se että olen selvinnyt tännekkin asti ilman alkoholia
niin miksi en eteenkin päin
ja mitä olen seurannut ympäristöä niin enempi siitä on kaikenlaista haittaa ainakin näkösällä, mitä hyötyjä
joskus olen tilkan maistanut jotain jägermaisteria, eipä yskänlääkettä kummemman makuista ollut
liekkö tuolla niin väliä jos en tiedäkkään koko elämäni aikana miltä tuntuu olla kännissä tai rapulassa
joskus tupakkia on kulunut vaihtelevissa määrin, nyt ei onneksi edes sitä
itse pääsen siitä eroon kun vaan jätän ne ostamatta
jos ostaa niin tulee poltettuakin
Vastaukset 10
Vanhimmat
Omalla kohdallani kännäämisessä ei ole ollut / ole mitään järkeä. Kokemusta on karttunut sellainen määrä, että "avioero" alkoholiin on tullut tehtyä.
Hyvän avun olen saanut helluntaiseurakunnasta, alkoholin ja elämäni suhteen. En ole ikinä ymmärtänyt ja en edelleen ymmärrä yhden tai kahden kaljapullollisen, tai grogin ottamista, en koskaan. Sen takia minun on parempi olla raittiina kuin juoda.
Juominen ei onnistunut kuin harvoin viimeisimpinä aikoina, etten aamulla korjaillut ja siitä pitkin päivää, tai useampia päiviä samaa rataa. Olen iloinen sinun puolesta kun et ole ikinä ottanut.
Tunnen harvoja vastaavia ihmisiä kuin sinä, jotka eivät ole ikinä ottaneet. Oman raittiin elämän pohjalta voin sanoa etten ole hävinnyt mitään, mutta voittanut paljon hyvää henkistä taspainoa ja kasvua monilla eri aloilla.
Nöyrästi toivon saavani pitää tämän olotilan niin kauan kuin elämänpolkuni sammuu. Toivottavasti elän vielä pitkään. Kaikkea hyvää sinun elämän jokaiselle päivälle.
kiitos! samoin sinulle!
ja se syy kans miksi en ota yhtään , on että jos jo vähäisestä määrästä alkaisin alkoholisoitumaan niin että se ei ole enään omassa hallinassa
niin on parempiettä en ota yhtään
eiköhän alkoholismi ole kaikille alkoholisteille kehittynyt salakavalasti
tuskin monikaan on ajatellut että nyt rupian alkoholistiksi
vuodet ja kymmenet vuodet ovat niitä
yksiä päiviä joista ne kertyvät
raittiina tai alkoholistina
Noin se menee kuten toteat. Kohdallani alkoholi aiheutti monia murheita lähi,-ja ystävä piireissä. Syitä on moninaisimpia varmaan mitkä juotattivat minua. Olen miettinyt niitä ja varmaan osittain tiedostan tänään niiden syitä.
Hoitolaitoksissa kuntouduin kuntoon, mutta join itseni niistä ulos.
Olin kokeillut ainakin kahta -kolmea? eritapaa raitistumiseen. Tajusin kyllä tilanteeni, mutta kun ei, niin ei. Jotenkin tuntui ettei sopineet ajatuksiini, tai jotain sellaista.
Sitten tuli helluntaiseurakunta aikanaan ns, eteen. Sieltä olen saanut ja saan kokea sydämmessäni rauhaa. Tavata ihmisiä ja heidän iloisuuttaan. Kukaan ei tyrkytä mitään, ei ole mitään velvoitteita, saa olla kuten itsestä tuntuu. Saan ajatella ja toimia oman sydämmeni mukaan. Minusta poistui ja on pysynyt poissa alkoholin himo.
En myy tai houkuttele ketään helleuntaiseurakuntaan. Kerron rehellisesti miltä minusta tuntuu ja mitä olen saanut. Rauhaa omaan sydämmeen.
Kaikki meikäläisen elämän monet riesat, tyhmyydet ja töppäykset on tullut hankittua viinan voimalla. Mukaanlukien rattipalot ehdolliseen tuomioon ja yhdyskuntapalveluun asti, ja monien työpaikkojen menetykset siihen asti, että työmarkkinoille ei ikäloppuna juoppona enää olekaan asiaa.
viinan vaikutuksiin kuolee suomessa jotain 4000 ihmistä/ vuosi
mutta päättäjille on tärkeämpää verotulot viinasta
kuin ihmis henget
muuten en voi asiaa ymmärtää
No ei se mitään hauskaa ole. Ihan oikeasti, olen ollut jonkun kerran humalassa ja en ole tykännyt, ja aamulla olo ei ole sen parempi. Pieni sievä menettelee eikä tule krapulaa.
Et menetä mitään vaikka olisit koko elämäsi juomatta tippaakaan alkoholia. Kuitenkin, monista propagandajutuista huolimatta, kohtuullinen alkoholinkäyttö ei vaikuta merkittävästi terveyteen eikä lyhennä elinikää. Paino sanalla kohtuullinen. Suurkulutuksen "virallinen raja" (jos sitä nyt noin voi määritellä) on esimerkiksi 24kpl 0,33cl olutta viikossa (eli perinteinen kori kaljaa), tai enintään 7 kerralla eli yhden illan aikana. Tuota illan maksimiannosta en pidä pahana, sen sijaan viikkokulutusta kylläkin.
Pienessä nousuhumalassa vaikkapa illanvietto ystäväporukassa on parhaimmillaan juuri niitä elämän suoloja, joita on mukava muistella jälkikäteen. Sitten jos ollaan niin kännissä että tulee jossain vaiheessa oksennus, niin ei ole enää hääppöistä. Vielä pahempaa on siinä vaiheessa, jos on kehittynyt niin suuri alkoholin sietokyky, että ei edes oksenna humalan takia vaan ennemmin alkaa mennä jalat alta ja lopulta sammuminen, muistinmenetys yms. Hyvä sääntö on, että kun tunnet alkoholin vaikutuksen (sen kyllä tuntee ja huomaa, alkaa tuntua niinsanotusta mukavalta :) niin on syytä pitää hetki taukoa.
Suomailaiseen alkoholikulttuuriin kuuluu tänäkin päivänä hyvin vahvasti humalahakuisuus. Hyvinkin vahvan humalan voi saavuttaa varsin nopeasti (jopa alle tunnissa) nauttimalla alkoholia nopeammassa tahdissa. Itse muistan, kuinka noin parikymppisenä tuli juotua 0.5 litran Suomiviina-pullo noin tunnissa, ja sitten lähdettiin tanssilavalla. Siinä vaiheessa en enää tajunnut itsekään hillitä juomista ja ei muuta kuin heti ekana tiskille tilaamaan lisää juomaa. Seuravaat pari tuntia vietin vessan kopissa, istuen lattialla ja oksentaen ja yökkien. Silmissä vilisi ja päässä pyöri niin, että aina kun yritin nousta seisomaan, tuli kylmä hiki ja "lämmin aalto" joka taas johti oksenteluun. Ei ollut kivaa.
Minulla on omakohtaista kokemusta siis kaikesta edellä kirjoittamastani. Alkoholista oli tulla minulle vakava ongelma, mutta onneks sain asian kuriin! Nykyisinkin juon vielä 1-3 kertaa kuussa, viikonloppuisin jos kaveriporukalla päätetään viettää iltaa. Normaali annokseni illalle on noin 6-9 olutta tai lonkeroa riippuen kuinka myöhään menee, joskus ehkä joku vahvempi shotti johonkin väliin. Jägermaisteri-snapsi on hyvä! :) En ole tuosta määrästä juurikaan humalassa, tai en enää tunne olevani humalassa, koska edellisvuosien runsas juominen nosti sietokyvyn ihan järjettömäksi. Kaiken kaikkiaan sanoisin, että pikkupierussa on kivaa eikä tule krapulaa, mutta ei kai siinä mitään menetä, vaikkei ole sitäkään vähää alkoholin vaikutuksen alaisena.
ei murheet paina
Ei se humala ole niin ihmeellinen, et ole menettänyt mitään. Nuorempana se tosin oli paljon "hauskempaa", kun sai kännissä hillua kavereiden kanssa kaupungilla. Jos jotain saavutuksestasi jotain hyötyä, mieti miten paljon rahaa olet säästänyt kaikkien näiden vuosien aikana! Omina opiskelija-aikoinani oma alkoholinkulutus oli suurin kuukausittainen meno, kun pahimmillaan juotiin viikonlopussa 3-4 koria kaljaa.
Nykyisin on itselläni alkoholi vaihtunut ganjaan. Terveellisempi, halvempi, mukavammat olot eikä rapulaakaan tule :) Tuntuu "helpommalta" kaikenlainen sosiaalinen toiminta pienessä nosteessa, kuin armottomassa kännissä.
Ei kannata enää aloittaa jos olet noinkin pitkään ilman pärjännyt.