Onneksi ajat ovat muuttuneet Ulla-Maj, enää ei tehdä ihan yhtä paljon kulissien takana päätöksiä kuin sinun ja Lipposen aikana.
Ja sitten Ulla-Stina:
Kaikilla puolueilla on vastuu
Useita muukalaisvihamielisiä, vähemmistövihamielisiä ja yleisesti ottaen vihamielisiä mielipiteitä pulpahti pintaan vuoden 2011 eduskuntavaalikampanjan aikana. Toisinaan oli kysymys jopa rasistisista kirjoituksista. Pohja tälle kiivaalle keskustelulle oli saatu jo eduskuntakauden aikana, jolloin erityisesti RKP ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors toimivat maalitauluna kritiikille jota kutsuttiin aivan liian liberaaliksi maahanmuuttopolitiikaksi.
Yhdistys Suomen Sisu on jo kauan toiminut maan suvaitsemattomien voimien organisoijana ja viime eduskuntavaaleissa he saivat poliittisen läpimurron - kiitos osaksi niiden mahdollisuuksien joita sosiaalinen media antoi. Tunnetuin foorumi kansallismieliselle keskustelulle ja mielipiteenmudostukselle joka johti vaalimenestykseen oli (ja on edelleen) nettisivusto Hommaforum ja kansanedustaja Jussi Halla-ahon blogi, Scripta.
Poliittiset keulakuvat kansallismielisessä suvaitsemattomuudessa ovat vuoden 2007 eduskuntavaaleista saakka asettuneet Perussuomalaisten listoille eri vaaleissa. Viime kevään eduskuntavaalissa heidän periaatteellinen ohjelmamanifestinsa oli "Nuiva vaalimanifesti", joka mm. sanoo, että "Suomen pitää ottaa etäisyyttä uuteen valtionuskontoon - muukalaisihannointiin. Sellaiseen jota meidän poliitikkomme ovat kopioineet etupäässä Ruotsista ja muista länsieurooppalaisista maista". Merkillepantavaa on, että monet Perussuomalaisten ääniharavista oli aloitteentekijöitä ja manifestin allekirjoittajia. Perussuomalaiset tekivät tietoisen laskelman kun he ottivat muukalaisvihamielisen siiven mukaan puolueeseen - houkutus saada 8-9 kansanedustajaa lisää ryhmään oli suuri.
Ryhmittymä manifestin takana on useita kertoja viitannut sananvapauteen ja yrittänyt saada heidät jotka arvostelevat heidän mielipiteitään näyttämään suvaitsemattomilta. Se on selvää, että sananvapaus pätee meidän maassamme ja mitä mieltä me olemmekaan, niin muukalaisvihamielinen retoriikka on vastenmielistä, ja meidän täytyy uskoa, että argumentit parhaiten kohdataan argumentein - eikä rajoittamalla omien mielipiteiden esilletuomista. Samanaikaisesti on tullut selväksi, että siinä myrskyssä jonka Suomen Sisun kannattajien poliittinen esiintulo on aikaansaanut on alkanut kuulumaan puolueaktiiveilta Perussuomalaisilta sellaista joka varmaan menee rajan yli. Sellaisissa tapauksissa tavallisesti puolueen puheenjohtaja Timo Soini tulee esiin ja tuomitsee rasismin - hyvä niin.
Mutta ehkä olisi paikallaan, että myöskin Jussi Halla-aho ja Vesa-Matti Saarakkala - kaksi johtavaa poliitikkoa puolueessa jotka ovat allekirjoittaneet maahanmuuttokriittisen manifestin - selvästi ja yksiselitteisesti ottaisivat kantaa rasismia vastaan. Jos he sensijaan kieltäytyvät tekemästä sen, niin silloin Timo Soinin täytyy selittää heille mitä tekemistä heillä on samalla listalla hänen kanssaan seuraavissa vaaleissa. Mutta puoluejohtajalla näyttää olevan täysi työ selittää omia Bobrikov-lausuntojaan, myöskin se eräänlaista mielipiteiden tuuletusta jota muutama vuosi sitten oltaisiin pidetty sopimattomalta maan oppositiojohtajan suusta.
Ja sitten Ulla-Stina:
Kaikilla puolueilla on vastuu
Useita muukalaisvihamielisiä, vähemmistövihamielisiä ja yleisesti ottaen vihamielisiä mielipiteitä pulpahti pintaan vuoden 2011 eduskuntavaalikampanjan aikana. Toisinaan oli kysymys jopa rasistisista kirjoituksista. Pohja tälle kiivaalle keskustelulle oli saatu jo eduskuntakauden aikana, jolloin erityisesti RKP ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors toimivat maalitauluna kritiikille jota kutsuttiin aivan liian liberaaliksi maahanmuuttopolitiikaksi.
Yhdistys Suomen Sisu on jo kauan toiminut maan suvaitsemattomien voimien organisoijana ja viime eduskuntavaaleissa he saivat poliittisen läpimurron - kiitos osaksi niiden mahdollisuuksien joita sosiaalinen media antoi. Tunnetuin foorumi kansallismieliselle keskustelulle ja mielipiteenmudostukselle joka johti vaalimenestykseen oli (ja on edelleen) nettisivusto Hommaforum ja kansanedustaja Jussi Halla-ahon blogi, Scripta.
Poliittiset keulakuvat kansallismielisessä suvaitsemattomuudessa ovat vuoden 2007 eduskuntavaaleista saakka asettuneet Perussuomalaisten listoille eri vaaleissa. Viime kevään eduskuntavaalissa heidän periaatteellinen ohjelmamanifestinsa oli "Nuiva vaalimanifesti", joka mm. sanoo, että "Suomen pitää ottaa etäisyyttä uuteen valtionuskontoon - muukalaisihannointiin. Sellaiseen jota meidän poliitikkomme ovat kopioineet etupäässä Ruotsista ja muista länsieurooppalaisista maista". Merkillepantavaa on, että monet Perussuomalaisten ääniharavista oli aloitteentekijöitä ja manifestin allekirjoittajia. Perussuomalaiset tekivät tietoisen laskelman kun he ottivat muukalaisvihamielisen siiven mukaan puolueeseen - houkutus saada 8-9 kansanedustajaa lisää ryhmään oli suuri.
Ryhmittymä manifestin takana on useita kertoja viitannut sananvapauteen ja yrittänyt saada heidät jotka arvostelevat heidän mielipiteitään näyttämään suvaitsemattomilta. Se on selvää, että sananvapaus pätee meidän maassamme ja mitä mieltä me olemmekaan, niin muukalaisvihamielinen retoriikka on vastenmielistä, ja meidän täytyy uskoa, että argumentit parhaiten kohdataan argumentein - eikä rajoittamalla omien mielipiteiden esilletuomista. Samanaikaisesti on tullut selväksi, että siinä myrskyssä jonka Suomen Sisun kannattajien poliittinen esiintulo on aikaansaanut on alkanut kuulumaan puolueaktiiveilta Perussuomalaisilta sellaista joka varmaan menee rajan yli. Sellaisissa tapauksissa tavallisesti puolueen puheenjohtaja Timo Soini tulee esiin ja tuomitsee rasismin - hyvä niin.
Mutta ehkä olisi paikallaan, että myöskin Jussi Halla-aho ja Vesa-Matti Saarakkala - kaksi johtavaa poliitikkoa puolueessa jotka ovat allekirjoittaneet maahanmuuttokriittisen manifestin - selvästi ja yksiselitteisesti ottaisivat kantaa rasismia vastaan. Jos he sensijaan kieltäytyvät tekemästä sen, niin silloin Timo Soinin täytyy selittää heille mitä tekemistä heillä on samalla listalla hänen kanssaan seuraavissa vaaleissa. Mutta puoluejohtajalla näyttää olevan täysi työ selittää omia Bobrikov-lausuntojaan, myöskin se eräänlaista mielipiteiden tuuletusta jota muutama vuosi sitten oltaisiin pidetty sopimattomalta maan oppositiojohtajan suusta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Täytyy muistaa että Suomen Sisu oli aikoinaan Suomalaisuuden Liiton nuoriso-osasto.
Täytyy myös muistaa, että Freudenthal on VIELÄKIN RKP:n esikuva!!!!!
On suorastaan huvittavaa, kuinka svekosurut mainostavat RKP:tä muka mamuystävällisenä puolueena.
Todellisuudessahan surujen etupuolue on muiden vähemmistöjemme pahin sortaja.
Myös Svenska Litteratursällskapet´in myöntämät avustukset ovat Freudenthal avustuksia.
Hyvä että tuo typerys on nykyään kaukana vallan kahvasta.