Hyvää iltaa (tai yötä, tai huomenta, tai mitä tahansa)!
Jos menen opiskelemaan esim. kauppatieteitä, voin olla melko varma, että minulla on kohtuullisen hyvät valmiudet pärjätä tässä elämässä. Miksi? Koska kauppatieteet omaa universaalin luonteen ts. niitä taitoja, joita kauppatieteitä opiskellessa opin, voin soveltaa lähes missä päin maapalloa - tai maailmankaikkeutta! - tahansa. Toisena hyvänä esimerkkinä alasta, jolla on univeraali luonne, toimivat kaikki luonnontieteet - fysiikan ja kemian lait pätevät kaikkialla, missä ikinä oletkin. Mutta miten on oikeustieteiden laita? Jos opiskelen oikeustieteitä Suomessa, tarkoittaako se sitä, että tulevaisuuteni työmarkkinat on rajattu - ainakin siis koulutukseni puolesta - suomalaisiin työmarkkinoihin? Vai voinko siirtyä ulkomaisille työmarkkinoille yhtä helposti kuin aiemmin mainitsemani kauppa- ja luonnontietelijät? Ja onko suomalaisella oikeustieteiden tohtorilla mitään asiaa akatemian ihmeelliseen maailmaan ja akateemiseen menestykseen, eli antaako suomalainen oikeustieteiden tutkinto akateemista pätevyyttä?
Tällaisia kysymyksiä on mielessäni viime aikoina pyörinyt, eivätkö ne suostu jättämään minua rauhaan, joten olkaa hyvät ja vastatkaa minulle, niin - kenties - saan jonkinlaisen mielenrauhan. Ehkä saan, ehkä en. Varmuutta ei ole, mutta ainahan sitä voi yrittää - niinhän kaikki tässä elämässä tuntuu menevän.
Kiitän, ehkä jopa kumarran, jo etukäteen suuresti.
Jos menen opiskelemaan esim. kauppatieteitä, voin olla melko varma, että minulla on kohtuullisen hyvät valmiudet pärjätä tässä elämässä. Miksi? Koska kauppatieteet omaa universaalin luonteen ts. niitä taitoja, joita kauppatieteitä opiskellessa opin, voin soveltaa lähes missä päin maapalloa - tai maailmankaikkeutta! - tahansa. Toisena hyvänä esimerkkinä alasta, jolla on univeraali luonne, toimivat kaikki luonnontieteet - fysiikan ja kemian lait pätevät kaikkialla, missä ikinä oletkin. Mutta miten on oikeustieteiden laita? Jos opiskelen oikeustieteitä Suomessa, tarkoittaako se sitä, että tulevaisuuteni työmarkkinat on rajattu - ainakin siis koulutukseni puolesta - suomalaisiin työmarkkinoihin? Vai voinko siirtyä ulkomaisille työmarkkinoille yhtä helposti kuin aiemmin mainitsemani kauppa- ja luonnontietelijät? Ja onko suomalaisella oikeustieteiden tohtorilla mitään asiaa akatemian ihmeelliseen maailmaan ja akateemiseen menestykseen, eli antaako suomalainen oikeustieteiden tutkinto akateemista pätevyyttä?
Tällaisia kysymyksiä on mielessäni viime aikoina pyörinyt, eivätkö ne suostu jättämään minua rauhaan, joten olkaa hyvät ja vastatkaa minulle, niin - kenties - saan jonkinlaisen mielenrauhan. Ehkä saan, ehkä en. Varmuutta ei ole, mutta ainahan sitä voi yrittää - niinhän kaikki tässä elämässä tuntuu menevän.
Kiitän, ehkä jopa kumarran, jo etukäteen suuresti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lähtökohtaisesti kaikkien maiden opinahjot antavat toimioikeuden vain oman maan kyseiselle alalle. Ja yhtä lailla lähes joka maalla on erittäin tarkat viisumi/toimilupakäytännöt joilla pyritään turvaamaan sen maan omien kansalaisten asemaa ja sen maan omien opintopolkujen suorittaneiden asemaa ja samalla vaikeuttamaan muualta muuttavien eri maan tutkinnon suorittaneiden tilannetta. Tokihan ulkomaille voi muuttaa ja ehkä työtäkin saada mutta valitettavasti monessa maassa tiettyihin ammatteihin vaaditaan sen maan oman kansallisen tutkinnon suorittaneisuus, alalla kuin alalla. Erittäin tarkat green card ja työlupaviisumi -tyyppiset järjestelyt! Tokihan taistelun kautta monikin asia voi onnistua että koskaanhan ei pidä sanoa ei koskaan, eikös?
Myös Suomessa juristi tai sitä opiskeleva työllistyy huonosti.
Aijaa, no minäkös olen kuullut ja lukenut että oikis on 0,5% työttömyydellään työllisyydeltään paras ala, sääli jos olet polo noiden 0,5% joukossa.
Oikeustiede on aika paljolti sidoksissa omaan oikeusjärjestykseen. Osa oikeustieteen osa-alueista (vaikka kansainvälinen oikeus tai oikeushistoria) ovat suhteellisen globaaleja, mutta moni osa-alue on lähinnä oman oikeusjärjestyksensä teemojen systematisointia helpommin hallittaviksi.
Oikeustiede on kuitenkin pienten rajanvetojen ala (syytön - syyllinen tai tapaturma - vahinko (- tuhotyö), jne.). Jos haluaa olla hyvä työssään, oikeusjärjestys pitää tuntea. Mitään estettä ei sille ole, että muuttaa toiseen maahan, hankkii täydennyskoulutusta pätevyyteen edellytetysti ja saa oikeuden ammatinharjoittamiseen ja sitten työelämässä oppii käytännön. Useimmiten helpointa -- ja sanoisinko jopa järkevintä -- on opiskella sen maan oikeustiedettä missä aikoo tulevaisuudessa työskennellä (poislukien kv. järjestöt ja kv-teemat ylipäänsäkin, joissa ei ole suurempaa väliä).