Suuret ikäluokat

Itse olen kyllä 60-luvulla syntynyt, mutta Suonenjoen historia kiinnostaa.(Vanhempani syntyivät 30-luvulla ja varmasti muistaisivat yhtä sun toista.)

Eskelisen kaupan muistan, mikäli tarkoitat sitä Makkosen kirja- ja muotikaupan vieressä ja lukion lähellä olevaa kauppaa, joka sitten 70-luvun alussa teki konkan. Siihen aikaan se oli ihan hieno tavaratalo.
Siellähän kävi kuuluisiakin esiintyjiä kuten Vesa-Matti Loiri ja Satu Östring.Muistan kun lapsena kävin katsomassa Satu Östringin esitystä, kun hän markkinoi jotain voimisteluvälinettä.

Missä tuo Eevan Saluuna sijaitsi?
Vasaman Majan aikoihin en ole varmaan ollut tanssi-iässä, mutta kaarihallin toki muistan.

Kyllä minunkin lapsuudestani 70-luvulta on Suonenjoki muuttunut ja monia asioita sieltä muistan, joita ei enää ole.
Karnevaaleista muistan 70-luvun puolivälistä,että Leo Lastumäki vieraili niissä. Ajeli hevoskyydillä pitkin Suonenjoen katuja, välillä pysähtyi jututtamaan ihmisiä. Siihen aikaan karnevaalit olivat melkoista meininkiä.

Tässä muutama muistelo, vaikka en vielä eläkeiässä olekaan. Silti jo keski-iässä hyvän matkaa.

Hahhaa! Minäkin muistan sen Muonan Voten.
Voi sitä Votea. Hän pyöri linja-autoasemalla ja leikki siellä henkilöä, joka lähettää aina linja-autot matkaan. Potki niiden renkaita ja antoi sitten kuljettajalle lähtömerkin. Siinä oli hänellä hieno virka, josta sai olla ylpeä.

Niin, tosiaan, Eskelisen kauppa paloi. Se on totta, isolta tavaratalolta se tuntui aikoinaan. Asemakatu oli kyllä aikoinaan oikea keskuskatu. Siellä oli mm. Laineen tavaratalo, Kutvosen kurvissa huonekaluliike, Pullin kello-ja kultaliike, vaateliike Pikku-Pirkka ja mitä kaikkea muuta. Joku ravintolakin siinä kadun yläpäässä oli.
Moottorihuolto eli " Mutterhuolto "sijaitsi kirjaston viereisessä talossa.
Asema-aukiolla oli vanhassa puutalossa, joka on nykyään aika ränsistynyt, suutarinliike yhteen aikaan.

Samassa talossa oli myös yhteen aikaan jotain hilpeyttä herättävää eli Vähän rahan puoti!
Se olikin aikaansa edellä, koska siellä myytiin ja ostettiin käytettyjä vaatteita ja kenkiä. Oikea second hand-liike siis. Eräs kaverini myi sinne kadulta löytämänsä hanskat ja sai niistä jopa 2 markkaa. Voitte vain kuvitella millaista se käytetty tavara oli aikana, jolloin kaikki vaatteet ja vermeet käytettiin melko lailla loppuun. Kauan se liike ei ollut pystyssä.

Kaikki muuttuu, niinhän se on. Ja tietysti pitääkin muuttua. Jotenkin toivoisin sille Asemakadulle nykyäänkin vilkasta liike-elämää tai esim. kahvilatoimintaa. Mutta pieni paikkakunta ei jaksa kaikkia liikkeitä elossa pitää.
Kuitenkin Suonenjoella on aina kiva käydä.

Asemakatu ei taida piristyä. Siellähän kadun toisen puolen taloja kummituslinnoina aivan kuten vanha yläaste. Ei ole kuin hetken kysymys kun nuorisi valtaa sen omakseen ja aloittaa tihutyöt. Kiinteistö jäänyt täysin heitteile jostain kumman syystä. Eikö omistaja enää katso en ylläpidon olevan kannattavaa bisnestä, vai mistä on kyse. Joskin se vallan mainio nuorisotila, joka on aina auki ja varsinkin yöllä.

"Asema-aukiolla oli vanhassa puutalossa, joka on nykyään aika ränsistynyt, suutarinliike yhteen aikaan." Jos en väärin muista, niin suutarin rouva oli Anita Hirvosen sisko.

Onpa kiva lukea näitä S,joki- juttuja. Kiitos kaikille jotka vaivautuvat kirjoittamaan.

Niinpä, niissäkin rakennuksissa joissa minä muistan esim. jonkun liikkeen olleen, on jo sitä ennen ollut ties mitä kahvilaa ja liikettä.

Ai, Eevan Saluuna oli Kestikeisarin talossa. Hyvä nimi sillä ainakin oli, on varmaan ollut oikea saluuna-meininki.

Se on muuten totta, että eihän se Eskelisen tavaratalo-rakennus palanut kuin vasta sitten kun siinä oli jo se Turo. (paitsi tietenkin se yksi aikaisempi palo)
Nyt sekin selvisi, että siihen tuli Turon tehdas, kun yritin ja yritin miettiä, että mitä ihmettä siinä oli Eskelisen jälkeen.
Kumma kyllä, joskus unissani olen siellä alueella ja siinä Eskelisen kohdalla on aina joku vaateliike. No, ei uni sitten kovin kauas totuudesta heittänyt. Vaatteita hyvinkin.
(taidan olla jo siinä iässä, että unissani rämmin kotiseudullani milloin missäkin.)

Niin, vielä palaan siihen asema-aukiolle. Siinähän oli nykyisen kerrostalon paikalla vanha kauppalantalo, joka sitten jossain vaiheessa purettiin. Se oli iso valkoinen talo, olisko ollut kaksikerroksinen, koska yläkerrassa oli asuntojakin.

Suonenjoella on muuten monta rakennusta joita ei kannattaisi laittaa nosturinkuulalla matalaksi. Ettei häviäisi arvokasta rakennuskantaa. Se edellyttää tietenkin sitä, että joku pitää niistä rakennuksista huolen ja rahhookin se vaatii. Sekä kunnon käyttötarkoituksen.
Kesällä käväisen Suonenjoella sukulaisia tapaamassa. Pitää sitten heittää kiekkaa tutuissa maisemissa. Tehdä sight seeing-kierros itse opastettuna.

Hyvää kevään odotusta kaikille!

Muistaako joku sen turkiskauppias Silvennoisen mökin siinä hautausmaan nurkalla, sunnilleen seurakuntasalin eli kellotapulin kohdalla? Kyseistä taloa kutsuttiin 60- luvun puolen välin paikkeilla Nousevan Auringon Taloksi. Nimellä lienee ollut assosiaatio The House of the rising sun-piisin suomennoksessa olleeseen lauseeseen "paikka kuulu kurjuuden"? Se silvennoinen oli varsinainen turkisten ostaja, kun hänelle vei ketun nahan, niin hän sanoi ettei siitä voi maksaa täyttä hintaa, koska se on istunut lumessa. Nämä jutut siis 60-luvun alussa.
Siinä hautausmaan nurkalla oli myös kioski josta rippikouluaikaan ostettiin ja syötiin Euroopan parhaita omenapiirakoita.

Suonenjoen muutamista originelleista jäi mieleen kaveri joka kantoi mukanaan Felica merkkistä kameraa, ja kertoili uskomattomia juttuja.
Vote oli omaa luokkaansa junia matkaan lähettäessään.
Eetu H oli vanha sotaveteraani joka esiintyi rennosti notkuen ja leukojaan väännellen ja nautiskeli suhteellisen runsaasti ykkösolutta. Hän käytti usein fraaseissaan natsisaksan mustaviiksisen kanslerin nimeä.

Siitä kylän keskustasta vielä, se Juhlatalon tienoo oli 60-luvulla selvästi vilkkaampi kuin Asemakadun ja asema-aukion tienoo. Juhlatalossa ollut baari eli Eevan saluuna ja risteyksen toisella puolella ollut Shellin baari olivat paikkoja jossa nuoriso hengasi. Asemakadun alapäässä ollut "Melsan" baari oli hiljaisempi. Matkahuollossa eli Osulan kahvilassa ei tapahtunut mitään.

Ilmeisesti Kutvosen suku on riitaisaa kun eivät saa päätettyä se huonekalutehtaan tontin myyntiä? Sehän on ollut kylmillään kai yli 40 vuotta?
Sen tehtaan takana oli muuten Kapasen suksitehdas joka oli erikoistunut laminoimaan katkenneisiin sälesuksiin uudet kärjet. Homma hoitui siten, että katkennut suksi annettiin linja-autokuskille, joka hoiti sen Kapaselle, ja sen sai takaisin noin viikon kuluttua korjattuna linja-autokuskilta kun maksoi korjauskulut kuskille. Palvelu oli silloin huippuhyvää, eikä sitä osattu erikoisesti arvostaa.
Nythän Suonenjoen sivukylillä ei kulje linja-autoja, jos sellaisen haluaa nähdä, on sitä mentävä katsomaan keskustaan.
Kirjoitelkaahan kun ehditte !

Kerroit taas hyviä juttuja, nimimerkki "vanhaa mallia"!!!
Suonenjoellakin noita hauskoja persoonia on riittänyt.

Siitä hyvästä palvelusta: ruokatavaratkin tuotiin kaupasta kotiin, jos tilasi kotiin- kuljetuksen ja käsittääkseni se ei ollut mitään kiskurihintatasoa. Ainakin keskustan tuntumassa tai jonkun kilometrin säteellä kotiinkuljetus pelasi. Esim. joku mopopoika niitä kuljetteli.

Sitten näistä Suonenjoen kuuluisuuksista. Itse muistan ainakin kaduilla lampsivan, mitä ilmeisemmin pöhnässä kulkevan Rymy-Eetun. Sitten kylillä kulki eräs Sävel-Selma.
Golgatan Ruusu konsertoi torilla miesystävänsä kanssa. Mies soitti haitaria ja Golgatan Ruusu lauloi Elämää juoksuhaudoissa. Hattu oli edessä mahdolliselle konserttimaksulle. Kovin korkeatasoisiksi noita esityksiä ei voinut luonnehtia, mutta pitäähän sitä ihmisen yrittää.
Joskus ihmetyttää, että mistä nuo lisänimet on keksitty, mutta joskus nimi on niin kuvaava, että siitä jo arvaa sen alkuperän.

Kerran (taas) kylillä liikkui huhu, että Rymy-Eetu on paleltunut puiston penkille. Ystäväni, joka oli silloin noin 10-vuotias, oli asiasta niin liikuttunut, että itkeskeli Eetu-paran kohtaloa. Seuraavalla viikolla kävelin kadulla, minne lie olin menossa.
Kuinka ollakaan, vastaan käveli itse kuolleista herännyt Eetu!
Soitin sitten herkkätunteiselle ystävälleni ja kerroin hänelle ilouutisen, että huhut ei pitäneetkään paikkaansa. Ystäväni totesi: "Höh. Ihan turhaan itkin sen ukon takia".
Siinä meni hyvät itkut hukkaan.

Siinä hautausmaan vieressä oli tosiaan ennen kioski. Sitä kutsuttiin ainakin johonkin aikaan Ukon kioskiksi.
Siellä myytiin eräitä karkkeja joita nykyään ei varmaan saisi edes myydä. Nimittäin täysin aidon tupakka-askin näköisiä ja nimisiä karkkiaskeja, joissa oli myös ihan aidon näköisiä karkkitupakoita valkoiseen sätkäpaperiin käärittynä.

Menimme sitten kaverini kanssa hautuumaalle istuksimaan ja "polttelemaan" noita lakritsatupakoita. Mummot katselivat ihmeissään" tupakka" suussa olevia kakaroita. Halusimmekin vähän säväyttää.
Olivatkohan tupakkayhtiöt sponsoroineet nuo karkit, joilla sai harjoitella polttamaan?

Tällaisia tarinoita nyt muistui mieleen.
Laittakaa muutkin tulemaan juttua!

Tuo on oikea asenne!
Hyvää kesää sinulle ja sille hiton hyvälle muijalle!

Vanhalla puolella (aseman takana) oli iso rakennus joka oli ennen posti. Myöhemmin Tuunasen vaatekauppa, joka oli tupaten täynnä vaatteita. Pikkusen Kokon kaupankin muistan, olen syntynyt -60. Käytiin siellä nallekarkkeja ostamassa. Maitoa hettiin hinkillä, myöhemin tuli ne muovipussiin pakatut maidot. Muonan Vote, lähetteli myös junia asemalla. Majalla oli kesätanssit, tuli käytyä siellä jo -75.
YouTubessa löytyy vanhoja filmipätkiä, laitan tähän yhden löytämäni.
http://www.youtube.com/watch?v=WMeEuc8YMsE&feature=relmfu

Todella paljon kiitoksia youtube-vinkistä!
Kiitoksia sille joka on laittanut videot sinne!
Arvokas kulttuuriteko.

Tuossa on toinen linkki tuoreemmasta suonenjokelaisesta

http://www.youtube.com/watch?v=Cdhk9QTDsQY

Vielä tuoreempi linkki.

http://www.youtube.com/watch?v=VgQr94PKBXc

Epäilen ns isäni olevan kotoisin Suonenjoelta. Kuka ja millainen tämä Muonan Vote oikein oli, kuka voisi kertoa enemmän? Milloin syntynyt ja ennen kaikkea oliko hänellä veljiä?? Jos oli minkä nimisiä?

Kaikella tiedolla on merkitystä, joten kiitän etukäteen teitä!

Muutin Suonenjoelta pois n. 40 v, sitten. Mukavia muistoja nuo kertomukset toivat mieleen. Kokon kauppa ja nalle-karkit, Ukon kioski, Luurankokioskiksi sitä myös sanottiin,,ja siellä viinakarkit,, Olisipa vielä kiva kuulla 1955 - 1956 syntyneistä koulukavereista.. Opettajina kanskoulussa olivat Annikki, Tellervo, Liisa,, PIHI,, kansalaiskoulussa Boori, Pauli S ..
Koulukavereita olivat kansakoulussa mm. Meeri, Juha, Seppo,Sisko,
Ja Vote,, hieno mies hän oli,, ei pahaa sanaa kenestäkään koskaan sanonut. Mukanaan aina salkku, siellä raamattu, virsikirja ja vihreä ja punainen lippu junien lähettämistä varten.
Miten voisi saada yhteyden noihin vanhoihin koulukavereihin.

Ajattelin uuden vuoden kunniaksi katsoa onko täällä tapahtunut mitään ja olihan täällä.
Ihan tuttuja opettajien nimiä olivat suurin osa noista mainitsemistanne, ovat opettaneet minuakin kun aloitin koulun 70-luvun alkupuolella. Myös sisaruksiani he ovat opettaneet. (Boori on opettanut veljeäni ja Osmo Y.) Kani oli myös yksi tunnettu opettaja.Ja Toini M. sekä Tyssykkä. Sollu opetti liikuntaa.

Pauli S. oli tiukka mutta hyvä opettaja. Pisti häiriköt kuriin ja taisi se minuakin joskus kovistella. Pihi suuttui minulle kynsilakan käytöstä ja Annikki siitä, kun kerran istuin pallokorin päällä välinevarastossa. Olen minä voinut muitakin opettajia suututella, mutta mitäpäs siitä, hyvin se koulu kuitenkin sujui. Päästivät sieltä poiskin.

Entisiin koulukavereihin voi saada hyvin yhteyttä myös Koulukaverit-nettisivuston kautta kun sinne rekisteröityy. Kannattaa mainita nimitiedoissaan sekin sukunimi, millä sinut on kouluaikaan tunnettu. Näin muut tunnistavat sinut helpommin.

Tuota punaista taloa sillan kupeessa en nyt saa päähäni. Javasta sen verran, että sellainen on joskus ollut joillakin sukulaismiehillä, se on varmaan ollut siihen aikaan tosi hieno peli.

Minäkin kävin viime kesänä Suonenjoella perheeni kanssa ja näytin heille lapsuuteni/nuoruuteni paikkoja. Ihmeen kiinnostunutta nuoriso oli. Luulin, että heille on samantekevää missä se äityli on nuorena liikkunut.
Suonenjoessa oli jotain taikaa, vai onko aika kullannut muistot.

Se punainen talo on Kääriäisen liike.
http://www.suonenjoenpyora.fi/

Minä käyn aika usein Suonenjoella. Vanha kansa-ja kansalaiskoulu on purettu pois. Noista yllä oleviata opettajista Kania en nyt muista kuin nimeltä,, Osmo Y tosiaan oli käsityöopettaja.. metallitöitä opetti meille,, ja piti tupakoita piilossa sähkökaapin takana.. Jaakko A-K oli meillä puutyöopettajana ja Julia opetti kotialoutta,, Olisi tosiaan hienoa, kun löytäsi vanhoja koulukavereita,, harmi, että sitä on niin uusavuton noihin blogeihin ja näihin koneisiin ja hienouksiin ihan niinkuin kouluaikoinakin,, mustekynään..

Jaska oli puutyöopettajana ja luokanvalvojana, joskus aina moikkaillaan kaupassa, Osmo opetti metallitöitä, Pauli piti voimistelua ja huusi kovasti, moikkaillaan häntäkin kylillä nähdessämme. Boori opetti maataloutta ja ajatti sillä Zetorilla koulun pihassa, ei arvannut silloin, että mikä kulttuurivehje on nykyään Zetor 25. Boori muutti Pellesmäkeen päin eläkkeellä ollessaan ja viljeli mansikkaa. Kotitaloutta opetti Leena S, hänkin liikkuu kaupungilla ahkerasti. Rehtorina oli silloin Pentti O, Toini opetti englantia ja jotain muutakin.

Hei. vieläkö teitä -55 - 56 syntyneitä on Suonenjoella.. kansa-ja kansalaiskoulu siellä käytiin. Ammattikoulussa sitten myöhemmin. Muistaako kukaan ammattikoulusta mm. Lapitsun. Entä kansakouluajoilta opettaja Jyrkisen. tiukka, mutta minun mieleen oleva ope.

Niinhän se on, että kun on jo aikoja sitten kotiseudulta erkaantunut, niin välttämättä ei enää takaisin muuttaisi. Minusta tuntuu, että sitä nuoruuteni ja lapsuuteni pikkukaupunkia ei enää ole, koska ihmisethän sen elämän ja muistot tekevät. Kun ei pahemmin enää sukua sieltä löydy, ja monet tututkin ovat ties minne muuttaneet, niin kovin on yksinäinen olo katuja tallatessa.

Tuntuu silti hyvältä käydä siellä edes joskus, kulkea niissä tutuissa paikoissa vaikka monia paikkoja ei enää ole tai ne on turmeltu. Juuret ovat kuitenkin siellä ja lapsuus siellä oli hyvä ja vireä.

"Eskelisen kauppa paloi"
eikös se ollut TURO siihen aikaan.



aika multaa muistot, heh

Pitää minunkin pistää lusikkani tähän muistelusoppaan - tosi mielenkiintoista ja muistoja herättäviä kirjoituksia!
Linja-autoaseman rakennuksessa oli Optikko Makkonen, alakerrassa rouvan pitämä Foto Makkonen. Muuttivat siihen radan takaa puutalosta Rajakadulta, jossa taisi olla aikaisemmin hattuliike, Arannon valokuvausliikettä vastapäätä.
Lisäksi linkkuasemalla oli muotiliike M.Pyykönen. Tiedän (valokuvan perusteella), että minulle ostettiin sieltä trendikäs neuleinen sortsiasu - jossa oli erivärisiä raitoja! Sitten oli pullakauppa. Välitunnilla kansakoulusta käytiin ostamassa koululaismunkkeja ja joskus opettajille piti hakea kahvipullaa. Koululaismunkki maksoi 30 penniä. Näiden liikkeiden välissä oli jokin liike, mutta sitä en muista. Kampaamo taisi olla myös siinä.
Makasiini oli ruokakauppa, jossa oli myös jotakin taloustavaraa myytävänä.
Matkahuollon baarissa oli aina iloinen pienehkö naisihminen töissä - en nyt kyllä muista hänen nimeään.
Kioski oli muistaakseni melko pitkään nykyisen matkahuollon paikalla ja myynti tapahtui luukusta käsin. Jossakin vaiheessa välikössäkin oli myös kioski - liekö ollut samaa puljua?

Asema-aukiolla oli pitkään taxikoppi ja kukkakioski (taisi olla Pelkosen) Tannisen talon päädyssä. Tannisen talossa oli joskus bingo, jossa keskikouluaikoina käytiin aikaa tappamassa. Siinä toimi myös urheiluliike ennen kuin rakennutti uuden toimitilan, jossa toimii nykyisin Tokmanni ja muutti sinne. Muistaakseni?
Kirkon parkkipaikan kohdalla oli paloasema ja sen vieressä posti ja vielä asemalle päin kunnantalo.
Asemakadulla oli matkakoti, jonka alakerrassa toimi pitkään rouva Tervamäen lankakauppa.
Mm. naisten alusvaatteita myyvä liike oli nykyisen kirjapainon tilalla, olisiko ollut jonkun Ennilän pitämä? Pääsin joskus äidin ja kummitädin mukaan. Muistan kuinka he sovittelivat kokovartaloliivejä, joissa oli ns. luita tukemassa muotoa.
Savon Voiman talossa oli naisten muotiliike - Kaija-Leena (nykyisen kirpparin paikalla).
Vastapuolen katua oli Pullin kultaliike, Pikku-Pirkka, ja jokin naisten pukimo.

Korjatkaa jos muisteluissani on selkeitä virheitä - aika voi tehdä tepposensa!

Matkahuollon baarin iloinen ihminen oli muistaakseni Tyyne, hän ei myynyt olutta. Kerran hän piti Lupelle (oikeankin nimen muistan) hellän puhuttelun alkoholin vaaroista. Luppe myönsi itku silmässä Tyynen olevan oikeassa. Tyynen sisko Irja oli myös baarissa töissä. Viihde-Elektroniikka oli toisella puolen rakennusta kuin Makkonen, niissä tiloissa on nyt pizzeria. Makkosen vieressä oli Urheilu ja Pyörä, Vuoriaisen pitämä liike. Sieltä isä osti minulle ensimmäisen uuden Tunturi polkupyörän. Pullaliike oli Torkkelin.

Suurimman osan kahden edellisen kirjoittajan mainitsemista liikkeistä muistan minäkin, ihan paria lukuun ottamatta.

Torkkelin leipämyymälä linja-autoasemalla oli pieni, mutta sieltä sai kattavan valikoiman ihania leivonnaisia. Minun kouluaikaani siellä oli joskus koululaismunkit 50 penniä kappale. Myyjät olivat ystävällisiä.

Urheilusta ja Pyörästä minäkin ostin ensimmäisen uuden Tunturi-pyöräni.
Makkosen optikkoliikkeestä lasit. No, eipä paljon valinnanvaraa ollutkaan, ellei sitten tahtonut lähteä esim. Kuopioon lasiostoksille.

Kampaamo Mari Torkkelin liikkeen vieressä loihti minulle kerran rajun permanentin. Kai se oli muotia, mutta oli se kyllä näky. Onneksi tukka kasvaa ja kiharat laimenee.

Myös Kello-Ari oli yhteen aikaan linja-autoasemalla. Sieltä ostin digitaalikellon 70-luvun lopussa. Oli se hienoa, kun siinä oli ajanottomahdollisuuskin. Ikään kuin minä olisin sitä mihinkään tarvinnut.:))

Mukavaa syksynjatkoa kaikille!

Pitää jatkaa vielä muistelujaan. Lähellä keskustaa oli elintarvikeliike Valkeisenmäellä, E-kauppa, jonka rakennus purettiin ränsistyneenä pari-kolme vuotta sitten. Olikohan toinenkin kauppa - joku kangaskauppa myös jossakin vaiheessa mäellä?
Lampientaipaleessa oli Vehviläisen kauppa - koulumatkalla lapset olivat käyneet laulamassa Taavetille, niin hän oli antanut tikkarit palkaksi!
Merikosken hammaslääkäri toimi Valkeisenkadulla, hän toimi jossakin vaiheessa myös kouluhammaslääkärinä ja vaimonsa oli avustamassa. Mukavia muistoja on sieltä. Leppoisia ihmisiä. Mutta muistaako kukaan Jauhola-nimistä naishammaslääkäriä, toimi pienkerrostalossa Päivölänkadulla Kutvosenkurvin lähellä? Minä ainakin pelkäsin häntä kovasti, kuivalla hammasharjalla piti näyttää kuinka pesee hampaansa ja verihän siinä roiskui....
60-70luvun kansakoulun pihassa (nyk. purettu ja tilalle rakennetaan kerrostaloja) oli opettajien autotalleja. Välitunnilla oltiin piilosta ja hippasta niiden välissä. Olivat siellä Herralantien puolella.
Aurinkoista syksyä kaikille tämän palstan lukijoille! :)

Tervehdys .Eksyin lukemaan näitä Suonenjoen tarinoita ..Hauskoja muistoja tulee mieleen..Itse kävin suonteelta koulua 2 vuotta ..Kansalaiskoulua siis..vuonna 74-76. Edellinen kirjoittaja muistelee hammmaslääkäri Jauholaa .Minä ollessani ala asteella ekalla luokalla ..sinne mentiin hampaita hoidattamaan..oliko se hoitamista kun Äiti vei sinne ja joka kerta vedettiin hampaita pois..Se oli päivä pilalla kun sinne joutui kärsimään ,mutta onneksi on vielä suussa omat ja ehjät hampaat..Terkkuja Kaikille Suonenjokelaisille Tässä naapuri kaupugista Pieksämäeltä. Vuosi malli 1961

Merikoskella oli aika pelottavia tauluja odotushuoneessa.
Matkahuolto oli siellä kirkon lähellä ja myös paloasema.
Kirjasto oli silloisen kunnantalon yläkerrassa.
Pesäpalloa pelailtiin siinä missä nykyisin on S-marketin pysäköintialue.
Kutvosen tehtaalle roudattiin paperia josta vähän maksoivatkin.

satuin vilkaseen Suonenjokisten palstaa ja muistoja tulvi mieleen kun näin nimen Merikoski. Vesannolla ei ollut hammaslääkäriä. Olin noin 9v kun isäni serkku joka oli suonenjokelaisia oli meillä käymässä ja kehui kovasti hammaslääkäriä. Otti minut mukaan ja mentiin Merikoskelle. Ikäni muistan kun lääkäri tuli ovelle valkotakissaan jossa komeili isot veritahrat. Puudutuspiikin iski vauhdilla ja veri roiskahti samalla ikenestä. Käski mennä vessaan sylkemään. Jonkin ajan päästä kiskas hampaan pois. puoli vuotta kärsin leukakivuista ja verensekaista limaa vuoti yöllä suusta tyynylle monta kuukautta. Sain kammon silloin hammaslääkäreihin. Aikaa on kulunut vuosikymmeniä ja nyt on hyviä hammaslääkäreitä joita ei tarvii pelätä. Mutta silti jännitän kun taustalla oli tämmönen kokemus. Tauluja en muista odotushuoneesta.

teuvo soinen .pistivät vesannolle kylä polliisiks. jotain rikkeitä muualla. siellä se oli touhuissa kuuslahden isäntien kanssa .pontikka touhuja. jotain akkaa oli nainna poliisin tiloissa. ainakin puhuivat semmoisia isot pojat.lykkinnä pykkinnä.jotain sillä oli jatkuvasti kärhämää. ollut kuopion suunnalla yli kymmenen vuotta.

Nimimerkki "Silloin ennen" mainitsi E-kaupan Valkeisenmäellä, siinä puutalossa. (Yläkerrassa oli ilmeisesti asunto.)
Muistanpa hyvinkin tuon E-kaupan. Varastin nimittäin sieltä ekaluokkalaisena tikkarin .En jäänyt kiinni.
Olen nyt tullut tunnon tuskiin joten pitääkö minun siis lähettää tikkarin hinta, 10 penniä, E-liikkeelle? Ai niin, eihän kyseistä liikettä enää ole.
Sitä paitsi se 10 penniä olisi varmaan kasvanut jo korkoa niin paljon, että eihän mulla rahat riittäisi velan maksuun.

Taavetin kaupankin muista ja itse Taavetin. Siellä myytiin mm. punaisia, pitkulaisia tikkareita.
Jutuistani huomaa, että olen ollut kova tikkarien perään. Ilmankos hampaani ovat niin paikatut ja hampaista puheenollen:

Meriläisellä kävivät vanhempanikin otattamassa tekarit. Siellä on yhden jos toisenkin suonenjokelaisen hampaat saaneet kyytiä.

Minun kouluaikaan kävimme hammashoidossa terveyskeskuksen lähellä puutalossa, vai oliko se joku vanha kivitalo, missä hammaslääkäri Marja-Liisa Lappalainen piti meille vastaanottoaan. Muistan hänet erittäin kivana ihmisenä, ei tarvinnut siellä jännittää ja jonkun kivan pikkulelun tai tarran sai vielä kiitokseksi mukaansa. Hammaslääkäri Lappalainen kävi meillä koulussakin valistamassa hampaiden hoidon tärkeydestä. Merkkaria salaa suussa imeskellen hartaina kuuntelimme häntä.

Tässä nyt tarinaa taas.
Kiitos "Vanhaa mallia"-nimimerkille Eskelisen kaupan palon ajankohdan tarkennuksesta. Eskelisen kauppa oli perheellemme tärkeä, eräs perheemme jäsen oli siellä töissä, muistaakseni liiketoiminnan loppuun saakka. Hän piti erittäin paljon työnantajastaan.

Kävin Iisveden kansakoulua ja yläluokilla ollessamme kävimme kouluhammaslääkärillä siinä silloisen sairaalan lähellä. Hammaslääkärinä oli iso mies, Makkonen nimeltään muistaakseni, tämä Mengele huusi kurkku suorana, että turpa auki, älä pingota, ei tästä tule mitään. Itku siinä pääsi pojankoltiaiseltakin. Oli uskomatonta käytöstä lääkäriltä. Tämän jälkeen samoissa tiloissa oli Lappalainen eikä tarvinnut pelätä.

Hei!
Muistan nuo "vanhat" paikat kuin eilisen. Mukavaa olisi joskus tavata koulukavereita?
Terveisin 47 syntynyt Suonenjoella.

Oon junantuoma mutta haluaisin saada seuraa ja kuunnella juttuja miten suonenjoella ennen elettiin.
Olen mies, syntynyt savossa 1945 mutta muuttanut vanhempien mukana lappiin ja aikuistuttuani työnperässä muuttanut ja asunut pohjoisesta etelään eri paikkakunnilla.
Tulin suonenjoelle 1986 olen hyvä kuuntelija mutta aika vähäpuheinen ja siksi etsinkin lähinnä sellaita seuraa jotka haluavat muistella ja joihin muistelmiin voisin hakea yhtymäkohtia omiin kokemuksiini vastaako ne täällä tapahtuneita juttuja.

Kylläpä muistuu kaikki paikat mieleen. Suonenjoella lähes koko ikäni asunut.Kaksi kauppaakin tuossa joku mainitsi joissa työelämääni -70 luvulla aloittelin.

Hei, nimim "lapsuus"! Minne muutit? Ehkä työn tai parisuhteen vuoksi Ruotsiin tai kauemmas? Kävin muutama päivä sitten vanhalla moottoripyörälläni Suonenjoella tapaamassa ikääntyvää veljeäni, itsehän olen nuori kolli, vasta 69 vuotta. Kylällä ajellessani ja kävellessäni pystyin vain totemaan, että menneet ajat eivät palaa. Tuttuja ei tullut vastaan tai en heitä tunnistanut. Kuitenkin tunsin jotain värinää. Näillä keskustelupalstoilla voimme palata nuoruuteemme ja nauttia muistoista. Kaikkea hyvää sinullekin, ja kirjoitellaan!

Laitan minäkin puumerkkini tänne. Luin juuri uudestaan tämän ketjun viestejä, ja totesin, että hauskempaa luettavaa ne ovat kuin monet romaanit.
Nimimerkki "lapsuus" mainitsi unessa kävelevänsä lapsuutensa katua. Mahtoiko kyseessä olla siis Asemakatu?
Kumma kyllä, minäkin monta kertaa olen nähnyt unta, että kävelen Asemakadulla. Sitten siellä kadun varrella on kaikenlaisia kauppoja joihin olen joka kerta menossa. Jossakin kaupassa minulla on kummallinen olo johtuen kaupan ilmapiiristä, ikäänkuin jotain rikollista tai muuta jännittävää olisi tekeillä. En tosiaan tiedä, mistä tuollainen uni johtuu. Vilkkaasta mielikuvituksesta varmaankin.
Mukavaa loppukesää kaikille viestiketjumme lukijoille!
Nimimerkille Suuret ikäluokat: mitä se 69 vuotta nykypäivänä on. Monethan tuntuvat siinä iässä vasta pääsevän vauhtiin.:)

No tarkoitin äsken kyllä nimimerkkiä Vanhaa mallia.
Sori vaan.t.
Muistot elävät

Hei, kakarat! Kertokaa isosisillenne ja mummoillenne, että täällä voi tsekata sitä, pelaako muisti, ja onko mitään muisteltavaa. Patistakaa heidät keskustelupalstalle. On paljon mukavaa muisteltavaa. Esim. Piipposen Antin kahvilan nallekarkit ja yksittäin myydyt kinuskikarkit. Osulan matkahuollon viereisen kemikaliokauppiaan Tomi-niminen rottwailer. Melsan baari, Kinnusen ravintola, Eevan Saluuna jne. Hei, miksi kukaan vanhus ei viitsi olla mukana jutustelussa? Onko asenne jotenkin jumissa?

Yritän taas saada henkeä ikäihmisiin. Kuka muistaa, kuinka monta ovea oli osulan talossa? Siis siinä talossa jossa oli Matkanuollon kahvila.
Entä millainen oli kunnan yleinen käymälä asema-aukion reunassa postin puoleisella reunalla?

Suuret ikäluokat- 46 olipa kiva lukea juttuja Suonenjoelta itse olen muuttanut-70pois.
Nuoruus vuosina olin Osulassa ja Laineen kaupassa leipää tienaamassa.
Opettajana oli Laina S -Hilkka S -Väinä J.Olemme pitänyt monta luokka tapaamista Väinö on ollut monta kertaa mukana. Viimeksi kesällä-16 taas kerran tapasimme mutta ilman Väinöä kävimme Ritomäellä hänen luona .Luokkapapahtumat on ollut lähinnä kansakoulupohjalta muttta mukaan on mahtunut myös muita ,harmi vaan kun Suonenjokelaiset ei ole ollut isolla joukolla mukana.
Rupesin etsimään mitä kertoisin Suonenjoesta kun olemme tekemässä retken
Suonenjoen kirkkoon Hiljasenpåivän merkeissä .Entisenä Suonenjokelaisena haluaisin kertoa vähän entisestä kotipaikasta ja onneksi muistoja syntyi josta voin kertoa ja jakaa muitot toisten kanssa .Oli ihana viettää lapsuus ja nuoruus siellä
HYVÄÄ syksyn jatkoa kaikille . KUN TAVATAAN NIIN HALATAAN

Haluaisin Suonejoelle suurten suonejokelaisikäluokkien tapaamispäivän keskikesän aikoihin, siis erityisesti nuorina muille paikkakunnille muuttaneille. Päivän nimi voisi olla mieluummin äänekäs päivä, kuin hiljainen päivä.
Kokoon kutsuminen lienee hankalaa, koska suurin osa ikäryhmästämme kammoaa inteenettiä. Miettikää, viisaat papat ja mammat, kuinka sana saataisiin kiertämään.
Olen nyt 69 vee, mutta osaan näpytellä läppärin näppäimiä. Feisbuukiin en kuitenkaan mene koska muutkaan ikäluokkani henkilöt eivät sitä kestä.

Kuka muistaa sen lumiauroja valmistaneen pajan siinä Valkeisen mäen alla? Siinähän on näköjään nyt joku jonkin seurakunnan kokoontumispaikka.
Siinä pajassa tehtiin metallitöitä 60-luvun puolivälissä. Se firma oli mielestäni hyvä työnantaja. Olin siinä töissä yhden talven. Mukavia muistoja.

Yrittäkää keksiä jotain henkevää, ettei tää ketju romahda. Aloitin tämän jutun yli neljä vuotta sitten. Vettä on virrannut Suonenjoessa ja ja muissakin puroissa.
Muisteluni alkovat 60-luvun alusta. Käydessänin viikko sitten juurillani, olin velipojan(76v) kanssa verkoilla Iisvedellä, saatiin kuhia. Onkohan Pekka K palannut myös juurilleen, kalareisssuja tehtiin nuorempana? Sanokaa jotain. Vaikka Kapasen suksipajan muistoja, Kutvosen tehdashan näyttää olevn purkulistalla. Näin maailma, ja Sauonenjoki muuttavat.

En kuulu ihan samaan ikäryhmään ku oon vm77, mutta asun v1924 rakennetussa talossa valkeisenkadulla ja löysin ullakon puruista tosi hyväkuntosen tulitikkuaskin. Etiketissä lukee tmi matti kokko ja puh60, arvelin että suattas olla aika vanha ku on sen verran lyhyt tuo puhelin numero. Oiskohan täällä tietoo millon tuo kokon liike oli voimissaan.

Suuret ikäluokat ovat joko kuolleet, tai muuten pois palstoilta. Sääli, olisi olut hauska jutella muustkin kuin nykyisetä moporallista, perslävessä menosta, katukuopista, katuvaloista, seksiseuran kaipuusta ja muista samantyyppisistä, jokaisen paikkakunna ikävistä aiheista. Vanhojen muistelu ei yleensä aiheuta normaaleille henkilöille stressiä?

Taisipa Kokon kauppa olla nykyisen 8 paarin kohdalla Rautalammintien varressa. Itse olen 50-luvun lopulla syntynyt, joten huonot muistikuvat on jäljellä. Luulen että kauppa purettiin 70 luvun lopussa tai 80 luvun alussa. Onko tikkuaski myytävänä?

Olipa mukava juttusarja. Saanen kertoa erään tapauksen vaikka se tapahtuikin syntymäkotikunnassani Vesannolla. Olin ostamassa kuusikymmenluvun alussa Laineen myymälässä housuja, kun myyjä sanoi että nyt onkin johtaja Suonenjoelta paikalla ja hän tulee tekemään kaupat. Minulla oli jo hyvät mustat suorat housut kädessä, kun vanhako herrasmies käveli hyllyjen takaa, katseli minua arvioivasti (ei arvostelevasti) ja sanoi: "Kuuleppas poju, elä osta niin kalliita housuja, minä etsin sinulle hyvät ja paljon halvemmat" Näin sitten tapahtuikin ja kaupat tehtiin. Tämä muisto on tullut arvokkaammaksi sitä mukaan kun aikaa on kulunut. Nykyään ei ole paljoa väliä mitä myydään, kunhan saadaan vaan mahdollisemman kallis hinta.

Housuostoksilla olen minäkin ollut Suonenjoella. Kevättalvella-66. ostin harmaat teryleenihousut siitä Meltovuon baarin yläpuolella olevasta kaupasta, dementia estää muistamasta kauppiaan nimeä. Ne housut kestivät useita vuosia. Siihen aikaan farmarihousut olivat yleensä Jamekset. Elettiin aikoja, jolloin iltoja vietettiin Eevan saluunassa ja kylän tunnettu kovanyrkki, A-karin Sepe oli eka kertaa linnaan lähdössä. Parhaat kaverini, Pekka ja Pertsa olivat meijerin autossa maitotonkkien heittelijinä. Suonenjoen kylällä tehtiin silloin lumiauroja ja alumiiniveneitä. Tein niitä kumpiakin. Metallin vääntelystä ja tutkimisesta tulikin koko työelämanaikainen juttu: Lähdin intin jälkeen työn etsintään etelämmäs, ja pääsin metallin vientiteollisuuden palvelukseen, jossa sain olla eläkkeelle saakka, 45 vuotta yhden työnantajan palveluksessa. Olihan mukava ja tavoille opettava urakka!

Eevan saluuna oli merkittävä paikka, siellä opittiin sosiaalisia taitoja. Levyautomaatilla soiteltiin Irwiniä ja Folk-Fredin roskisdyykkarin balladia. Eeva säännösteli kaljan myyntiä kollippojille, siis minullekin. Se saluuna oli Suonenjoella yksi kahdesta oikeasta pubista. Toinen oli Piipposen Antin Kahvila Kulma. Sain osan elämäni tärkeistä opeista Suonenjoella talevna 1965-66. Kesänä -66 kaverini Pekka opetti hyvät kalapaikat Hankasalmen suunnalla. Taisi olla Huhtilampi, tai Vuorilampi, ahvenia tuli sopivasti. Moponi oli Solifer Export.

Minusta tällaiset muistelot ovat juuri sellaisia mitä tämänlaisille saiteille sopii.
Itse olen kyseistä sukupolvea (s.-45) tosin syntynyt yläsavossa ja kasvanut lapissa. Junantuomana tänne ajautunut työnperässä 80-luvulla.
Näitä lukemalla avautuu se mennyt maailma muualtatulleellekin. Joitakin asioita olen kuullut ihmisten puheiata, lukenut kirjallisuudesta jne, mutta näistä jutuista huokuu sitä läheisempää/tunnepitoisempaa ihmisten mielensopukoista kumpuavaa muisteloa.
Toivoisi että tällainen jatkuisi. Sanoyaan että kun ihminen alkaa muistella vanhoja asioita hän on tulossa vanhaksi, hyvä nii eikai siinä mitään pahaa ole.

Täällä mainittiin opettaja Väinö Jyrkinen. Minulla on hänestä hyviä, jopa kiitollisia muistoja. En voi sanoa muistavani ketään muuta opettajaa niin hyvällä kuin häntä.
Kyynel tulee silmään tätä kirjoittaessani.

Facebookissa on : Suonenjoki Valokuvia 60-70-luvuilta.

Käykää katsomassa ja laittakaa omia kuvianne muittenkin ihailtaviksi.

Mahtaakohan kukaan tuntea Risto Junkkarinen ikä noin 65v oli intissä kaipr:sa

Taitaa asua Valkeisenmäellä

Olen maininnut joskus tässä ketjussa Piipposen Antin luotsaaman kahvila Kulman, eli Tannisen talossa olleen legendaarisen pubin. Se talohan on näköjään lopulta purettu ja tilalle rakennettu jokin matala rakennus. Mikähän se on? Satuin huomaamaan sen, kun kävin keväällä "juurillani" ja tein kyläkierroksen.
Aikaa on kulunut reilut kuusi vuotta siitä kun avasin tämän ketjun, ja muistelin mikä oli muuttunut 60-luvulta. Nyt voin todeta, että jo kuudessa vuodessa ehtii tapahtua paljon. Ainakin asiointi yhteiskunnan palvelupisteissä, pankeissa yms. on muuttunut oleellisesti.

Siihen entisen tannisen talonpailalle,siis vanhalle kylälle tulee parhaillaan päiväkoti.Minulla on paljon muistoja kotipaikkakunnnastani jossa asun edelleen.Tästä 63 ikävuodestani 10 v.muualla vain asunut.Kirjoitellaan,sillä on tosi kiva lukea juttuja täältä,kun en faceenkaan kuulu.

Pisteet Sinulle Heluna, feisbuukin perustajakin on jo sitä mieltä, että siitä on päästävä eroon. Liika on liikaa, ei liiallinen omien asioiden muille selostaminen ole tervettä. Hienoa että Antin kuppilan paikalle tulee päiväkoti, se on ihan kuin jatkoa edelliselle toiminnalle: Kahvila Kulma oli maakyliltä kirkonkylään asioilleen tulleiden ukkojen päiväkoti jossa paksuista pulloista juotu ykkösolut maistui.

Hei, taas, suonenjokiset!
Uteliaisuuttani kyselen kuinka taksiuudistus vaikutti Suonenjoen kyytipalveluihin? Kävikö niin kuin Berner suunnitteli, että taksia saa odottaa mutta se ei tule? Täällä nykyisellä asuinpaikkakunnallani taksiautoja riittää, sellaisen saa tilattua puhelimeen pölöttämällä kahdella eurolla. Tai sitten asentamalla puhelimeensa "taksi-äpin", ja näppäilemällä tilauksen. Se ei tilausvaiheessa maksa mitään, eikä tarvitse puhua mitään kun kuskin gps-järjestelmä tunnistaa näpyttelijän puhelimen osoitteen. Kännykän teksti kertoo että kyyti on tulossa ja kelloajan minuutin tarkkuudella. Lieneekö Suonenjoella samanlainen palvelu?
Kuka muistaa s-jokelaisen taksikuskin Vauhti-Villen? Kun ajettiin lauantai-iltana Karttulaan Pörölle tansseihin, ja Ville körötteli Heposelän suoralla kuutta kymppiä, niin takapenkiltä tuli huomautus" Ei tarvitse hurjastella", niin kuski pysäytti auton ja kivahti, "Jos kyyti ei kelpaa niin saat kävellä"! No, saatiin sopu ja loppumatka mentiin edelleen Villelle tyypillistä, turvallista nopeutta.
Reino oli myös varovainen kuski: Kerran 70-luvun alussa hänen Volgansa oli kuulemani mukaan talvella luisunut ojaan. Kyydissä olleiden kertoman mukaan oli käynyt niin, että auton perä oli lipsahtanut kaarteessa irti ja se oli ollut menoa! Vauhtiahan oli ollut 40...50 km/h. Siis auton takapyörät olivat luistaneet kuskin hallinnasta ensimmäisen kerran 40 vuoden autoilun aikana. No ei siinä kai todellakaan ole ollut enää mitään tehtävissä.
Taksin tilaaminen oli 50-luvulla sosiaalinen tapahtuma: Kun väänsi puhelimen kammesta, ja keskuksen Hilma vastasi niin pyydettiin yhdistämään Heikille. Hilma tietysti kysyi heti "No mikä nyt on hätänä?". Hän tiesi ettei kyseisestä numerosta tilattu koskaan taksia ryyppyreissua tai viinan hakua varten, joten kyseessä saattoi olla vain lääkärissä käynti.
Tuommoisia juttuja tuli taas mieleen. Kirjoitelkaahan.

Hej.joko Suonejoki nukkuu?

Opettaja Pauli Sihvonen oli minullakin opettajana Lapissa ,Rovaniemen silloisen mlk.Porokarin koululla .Olen syntynyt (45-luvulla ). Olin kansakoulussa hänen yläluokilla .Hän oli tiukka opettaja vaati täsmällisyyttä ,mutta hyvä opettaja .Sai meidät villit pojanviikari oppilaat laajemmin ymmärtämään opeillaan kokonaisuutta ja elämän perusarvoja .Kiitos Pauli Sinulle ja toivon Terveyttä Sinulle ja läheisillesi Suonejoelle .

Minä olen syntynyt 1945, jätän muistelot 1946 syntyneille.

Jokaisella on some tilit.Joissa rohkeasti omalla nimellä ovat.Tämä svusto on mennyttä kauraa.Lisäksi he aktiiviseesti risteilevät.Laivalta saa aina tanssi ja juttu seuraa.Olit mistäpäin Suomea tahansa. Ikä ei sano yhtään mitään ja Hiljasissa Vesissä Ne Parhaimmat Kalat UI !Lisäksi ikäluokka minkä maintsit on jo kiinteä talous .Raha matkusta ulkomaille.teatteri matkat ymm.

Minä olen syntynyt 1954 Suonenjoella. Minun elämässäni on tapahtunut yksi miellyttävä asia ylitse muiden ja se on kun me muutimme Helsinkiin ollessani 4 vuotias. Olen käynyt pari kertaa Suonenjoella ja todennut, että siinä kylässä ei ole mitään muuta positiivista kuin se joki joka sekin alkaa kohta ruohottumaan umpeen kun paikkakunnalla ei ole sen vertaa älyä, että osaisivat ruopata sitä ja repiä ne ruovikot pois. Suonenjoki on kuin villinlännen kylä joka on uuden kultaryntäyksen ansiosta jäänyt autioksi. Juopot ja sairaat jäivät.