Iltalehden sunnuntailiitteessä karmaiseva tarina, kuinka uskonyhteisö voi tuhota ihmisen. Tarina oli, naisesta joka joutui uskonlahkon yhteisön riepoteltavaksi miehensä kautta. Hän liittyin yhteisöön, ja oli ahkera sen kokouksissa kävijä ja raamatunlukija. Mies oli väkivaltainen ja käytti alkoholia. Yhteisön edustajat kehoittivat vaan alistumista miehelle.
Vaimo alkoi olla loppu.
Suunnitteli itsetuoakin. Vilteleli itseään.
Ulkopuolinen nainen kehoitti hän lähtemään yhteisöstä. Niin hän erosi miehestään ja yhteisöstään. Hänelle jäi vai ulkopuolinen nainen ainoaksi ystäväksi. Entiset vanhat uskonystävät anelivat liittymään takaisin, mutta ei se auttanut. Vamma niskassaan vielä muistuttaa uskovaisen miehen väkivallasta.
Muuten hän on selvinnyt joten kuten painajaisestaan uskonyhteisössä. Hän kyllä muistuttaa, että joku voi olla hyvinkin onnellinen uskonyhteyden jäsenenä. Hänelle kävi vain huonosti.
Tämä uskonyhteisö oli Jehovan todistajat. Se tarkoita sitä, että se on ainoa uskonyhteisö, jossa on jäsenenä miehiä, jotka alistavat vaimoaan ja kenties lapsiaankin. Kun täällä seuraa keskustelua, niin ensimmäiseksi minulle tulee mieleen helvetin hevosmies. Hän on lammas seuroissaan, mutta kenties, mikä kotona. Minulle hän on kuitenki henkinen pahoinpitelijä, suuremmassa määrin tuomioillaan ja omilla Jeesuksen lihan järsimisillään. Hän ei ole henkisesti terve.
Kaikki mikä poikkeaa normaalista elämästä, että siihen sekoitetaan uskonto ja sen yhteisö päälimmäiseksi. Unohdetaan ihminen ja sen normaalin synnittömät tarpeet. Vedetään ihminen sellaiseen tilaan, että hän joutuu syyttelemään itseään aina synneitään ja elämäntavoistaan.
Jumala on läsnä meitä aina, vaikka emme itseämme kävisi näyttämässä uskonkokouksissa yhteisön häiriintyneille napamiehille, että tässä minä olen, kelpaako.
Vaimo alkoi olla loppu.
Suunnitteli itsetuoakin. Vilteleli itseään.
Ulkopuolinen nainen kehoitti hän lähtemään yhteisöstä. Niin hän erosi miehestään ja yhteisöstään. Hänelle jäi vai ulkopuolinen nainen ainoaksi ystäväksi. Entiset vanhat uskonystävät anelivat liittymään takaisin, mutta ei se auttanut. Vamma niskassaan vielä muistuttaa uskovaisen miehen väkivallasta.
Muuten hän on selvinnyt joten kuten painajaisestaan uskonyhteisössä. Hän kyllä muistuttaa, että joku voi olla hyvinkin onnellinen uskonyhteyden jäsenenä. Hänelle kävi vain huonosti.
Tämä uskonyhteisö oli Jehovan todistajat. Se tarkoita sitä, että se on ainoa uskonyhteisö, jossa on jäsenenä miehiä, jotka alistavat vaimoaan ja kenties lapsiaankin. Kun täällä seuraa keskustelua, niin ensimmäiseksi minulle tulee mieleen helvetin hevosmies. Hän on lammas seuroissaan, mutta kenties, mikä kotona. Minulle hän on kuitenki henkinen pahoinpitelijä, suuremmassa määrin tuomioillaan ja omilla Jeesuksen lihan järsimisillään. Hän ei ole henkisesti terve.
Kaikki mikä poikkeaa normaalista elämästä, että siihen sekoitetaan uskonto ja sen yhteisö päälimmäiseksi. Unohdetaan ihminen ja sen normaalin synnittömät tarpeet. Vedetään ihminen sellaiseen tilaan, että hän joutuu syyttelemään itseään aina synneitään ja elämäntavoistaan.
Jumala on läsnä meitä aina, vaikka emme itseämme kävisi näyttämässä uskonkokouksissa yhteisön häiriintyneille napamiehille, että tässä minä olen, kelpaako.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nimimerkki savon ukko on todellakin varoittava esimerkki siitä minne asti eksytykseen kuollut usko ja omavanhurskaus perk)ele ihmisen vie
onko sinun aasi karannut taas!
Niin, tämä oli vaan varoittava esimerkki uskosta kun se menee yli oman ymmärryksen Jumalan ymmärtämisestä. On hyvä, että viestini on herättänyt huomiota.
Kehoittaisinkin teitä lestadiolaiset, että poistaisitte aikonaan mätämunat liikkeenne sisältä. Ne pilaavat terveet yksilötkin kuten mädäntynyt omena korissa, missä terveet ja puhtaat hedelmät vioittuvat ja koko kori rupeaa haisemaan.
Tällaisia madon syömiä hedelmiä on myös lestadiolaisuudessa. Se on todistaneet viimeiset tuomiot lapsiin sekaantumisista. Myöskin rivo ja ruma kielenkäyttö mädästä tällä palstalla on ollut havaittavissa, että ne on vaaraksi kaikille omilleen ja jopa ulkopuolisilleen. Jumala kyllä erottaa pahentuneet ja matoset "omenat" aikanaan,heittäen ne tunkiolle.
Mädäntynyt hedelmä kyllä ilmaisee itsensä hajullaan. Että täälläkin se tulee esiin heti jos siihen koskettaa se vain rupee enemän haisemaan kun sitä ronkkii.